Labor court dismissed union claims for trustee protection but allowed overtime compensation and fines for union inaction.

Työntekijä oli itse irtisanonut työsopimuksensa ja sen jälkeen solminut työnantajan kanssa työsopimuksen, jonka nojalla hän oli jatkanut kesken jäänyttä latukoneen korjaustyötä. Olosuhteet huomioon ottaen asiassa katsottiin näytetyksi, että sopimus oli tehty määräajaksi. Työsopimus oli päättynyt sovitun työn valmistuttua. Työntekijän aikaisemmalla luottamusmiesasemalla ei ollut vaikutusta työsopimuksen päättymiseen. Koska yhtiö ei siten ollut rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä, työntekijällä ei ollut oikeutta tällä perusteella vaadittuihin korvauksiin. Myöskään työnantajaliitto ei ollut tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työnantajan ja työntekijän välillä ei ollut tehty maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen edellyttämin tavoin asianmukaista kirjallista sopimusta siitä, että työaika määräytyisi erityisen hoidon alueurakointia koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Yhtiö oli siitä huolimatta noudattanut tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä ja siten jättänyt maksamatta työntekijälle alan työehtosopimuksen mukaisia ylityökorvauksia. Työntekijän saatavat eivät olleet vanhentuneet. Työntekijällä oli ollut oikeus työehtosopimuksen määräysten mukaisiin ylityökorvauksiin työskentelystä yhtiön palveluksessa. Yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 14

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry, Helsinki

Veljekset Karjalainen Oy, Savukoski

ASIA

Luottamusmiessopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.11.2005

Pääkäsittely 16.1.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.12.2000 allekirjoitetussa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKA, TAUOT JA VAPAA-AIKA

8 §

Työaikamääräykset

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Paikallinen sopiminen työajoista (keskimääräinen työaika)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelletaan 28 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin:

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin.

Työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima paikallinen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Yksilötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Yli- ja sunnuntaityö

1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 21.12.2000 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4§

Työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4) Luottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös yrityskohtaisena luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen yrityskohtaisen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos yrityskohtaisen tai työpaikkakohtaisen luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, on työnantajan suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon MISS 17 § 2 momentissa mainitut seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Veljekset Karjalainen Oy on irtisanonut A:n työsopimuksen 19.3.2004 luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti,

vahvistamaan, että A:lla on oikeus työehtosopimuksen 8 ja 11 §:n mukaisiin ylityökorvauksiin työskentelystä ajalta 1.1. - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004,

vahvistamaan, että yhtiö on rikkonut työehtosopimuksen 8 ja 11 §:ää, kun se ei ole maksanut A:lle ylityökorvauksia mainittujen määräysten mukaisesti ajalla 1.1.2002 - 31.3.2004,

velvoittamaan, että yhtiö maksaa luottamusmiehen jälkisuojassa olleelle A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä luottamusmiessopimuksen 4 §:n nojalla 15 kuukauden palkkaa vastaavat 26 058 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

tuomitsemaan yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsemaan Suomen Maarakentajien Keskusliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Veljekset Karjalainen Oy:n korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A työskenteli suullisesti solmitun työsopimuksen nojalla Veljekset Karjalainen Oy:n palveluksessa koneenkuljettajana 3.12.2001 - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004. Hänen palkkansa oli työsuhteen päättyessä ollut 10,10 euroa tunnissa.

A:n toimenkuva oli vaihdellut työsuhteen ja vuodenajan mukaan. Hänen työtehtävänsä olivat 3.12.2001 - 29.4.2002 olleet pääasiallisesti latujen huoltoa Luoston hiihtokeskuksessa sekä tilapäisiä korjaustöitä yrityksen Pyhätunturilla ja Savukoskella sijaitsevilla halleilla. A oli edelleen 10.6. - 25.9.2002 tehnyt erilaisia maansiirtotöitä kuten metsäojitusta, laikutusta, pihojen tekoa ja metsäautoteiden tekoa. Hän oli lisäksi 30.9.2002 - 30.5.2003 työskennellyt sekä Luoston hiihtokeskuksessa latuja huoltamassa että Pyhätunturin hallilla korjaustöissä, 23.6. - 31.10.2003 Posiolla, Pyhätunturilla, Savukoskella ja Kemijärvellä koneiden huoltotyössä sekä 10.11. - 31.10.2003 Pyhätunturin ja Savukosken hallilla koneiden huoltotöissä sekä Luostolla latujen kunnostuksessa.

Yhtiössä ei ollut sovittu A:n työsuhteen aikana paikallisesti työajoista.

Työntekijöiden ja yhtiön kesken syntyi erimielisyyttä ylitöiden ja kustannusten korvaamisesta kesällä 2003. A valittiin ainoana ehdokkaana luottamusmieheksi 15.9.2003. Hän oli ammattiliiton luottamusmieskurssilla marraskuun alussa 2003. Kurssin jälkeen alkoivat ongelmat yhtiön kanssa. Työnantaja irtisanoi osan työntekijöistä, jotka olivat olleet valitsemassa A:n luottamusmieheksi. Uusi luottamusmiehen valintakokous oli 14.11.2003 ja luottamusmieheksi valittiin toinen henkilö.

A irtisanoutui työstään 28.11.2003, mutta työnantajan pyynnöstä hän jatkoi työssään irtisanomisajan jälkeen. Yhtiön ilmoitti 19.3.2004, että A:n tulisi jäädä työajan tasoittumisvapaalle kahden kuukauden ajaksi. Tällä ilmoituksella työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen. Ilmoitusta edelsi ja seurasi ammattiliiton vaatimuskirjeet 9.3. ja 22.3.2004. A sai 31.3.2004 työtodistuksen ja lopputilin. A:n irtisanoutumisella 28.11.2003 ei ollut merkitystä, koska yhteisesti oli sovittu työsuhteen jatkumisesta.

A oli ollut yrityskohtaisena luottamusmiehenä ajalla 17.9. - 28.11.2003. Hän oli ollut tehostetun työsuhdeturvan piirissä kuusi kuukautta luottamusmieskauden päättymisen jälkeen eli uuden luottamusmiehen valinnasta 14.11.2003 alkaen kuusi kuukautta 14.5.2004 saakka. A:n irtisanomiseen hänen ollessaan luottamusmiehen jälkisuojan piirissä ei ollut työntekijöiden enemmistön suostumusta eikä sitä ollut yhteisesti todettu. Häntä ei siten olisi saanut irtisanoa 19.3.2004. Korvausvaatimuksen määrässä on otettu huomioon A:n luottamusmiesasema ja jälkisuoja sekä työttömyyden runsaan puolen vuoden kestoaika, työsuhteen kokonaiskesto runsaat kaksi ja puoli vuotta, A:n 42 vuoden ikä ja mahdollisuus työllistyä sekä yhtiön koko ja liikevaihto sekä työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä.

Yhtiö ei ollut maksanut A:lle ylityökorvauksia työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisesti 1.1. - 20.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004 hänen tekemästään ylityöstä. Yhtiö oli tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, koska se ei ollut maksanut A:lle tämän saatavia työsuhteen aikana työehtosopimuksen mukaisesti. Menettely oli ollut tahallista ja jatkuvaa. Saatavat eivät olleet vanhentuneet, koska työsopimuslain 13 luvun 9 §:n nojalla vanhentumisaika oli 5 vuotta. Työnantajaliitto oli tukenut yhtiön menettelyä. Asia oli saatettu työnantajaliiton tietoon syksyllä 2003 ja keväällä 2004, mutta asia ei ollut tullut kuntoon.

A oli ollut työttömänä 1.4.2004 ja 27.6.2005 välisen ajan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Veljekset Karjalainen Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Veljekset Karjalainen Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli suullisten työsopimusten perusteella Veljekset Karjalainen Oy:n palveluksessa 3.12.2001 - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004. Hän toimi koneenkuljettajana sekä latukoneen asentajana ja huoltajana. A toimi yrityskohtaisena luottamusmiehenä 15.9 ja 14.11.2003 välisen ajan.

Ennen työsuhteen alkua marraskuussa 2001 työnantaja ja A kirjoittivat lyhyen muistion työsuhteen ehdoista. Muistiota ei ollut allekirjoitettu, mutta siinä oli merkintöjä kummankin käsialalla. Työnantaja ja työntekijä sopivat muistiolla hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevan työehtosopimuksen mukaisesta työajasta, jossa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 60 tuntia. Kahdentoista tunnin ylittävät tunnit olivat vuorokautista ylityötä, joista kaksi ensimmäistä korvataan 50 prosentilla ja loput 100 prosentilla korotetulla palkalla. Muuten sovittiin, että A tasaa 8 tuntia ylittävät tunnit tunti tunnilta.

Työsuhteen 3.12.2001 - 29.4.2002 osalta kanteen vaatimukset olivat vanhentuneita työaikalain 38 §:n 3 momentin ja työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin perusteella. Työsuhteen päätyttyä työsuhteesta johtuvia saatavia koskevaa kannetta ei ollut pantu vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde oli päättynyt. Työaikalaki ja työsopimuslaki edellyttivät nimenomaisesti kanteen vireillepanoa saatavien raukeamisen uhalla. Koska kanne oli pantu vireille vasta yli kahden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä, olivat työsuhteesta 3.12. - 29.4.2002 mahdollisesti johtuvat saatavat jo rauenneet.

A:n tullessa työsuhteeseen hänen kanssaan sovittiin noudatettavan työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä. Hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä koskevaa työehtosopimusta voidaan noudattaa kaikessa hoidon alueurakoinnissa niin talvella (esimerkiksi teiden auraus tai latuhuolto) kuin kesähoidossakin. Työehtosopimuksen mukaisesti säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen enintään 60 tuntia. Työajan tulee tasoittua 52 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. A oli itse huolehtinut työtuntiensa tasaamisesta.

Työnantaja on asiassa noudattanut työnantajaliiton ohjeita, joten yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimusta tieten. Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska A:n työsuhdetta koskevat työntekijäliiton vaatimukset olivat tulleet työnantajaliiton tietoon vasta A:n työsuhteen jo päätyttyä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättyminen

A on työskennellyt Veljekset Karjalainen Oy:n palveluksessa latu- ja maansiirtokoneiden kuljettajana ja niiden huoltajana 3.12.2001 - 29.4.2002 ja 10.6.2002 alkaen. A on toiminut yhtiössä myös yrityskohtaisena luottamusmiehenä 15.9. - 14.11.2003. A ilmoitti irtisanoutuvansa yhtiön palveluksesta 28.11.2003, mutta työnantajan pyynnöstä hän jatkoi työtään yhtiön palveluksessa vielä irtisanomisajan jälkeen.

Kanteessa on katsottu, että työnantaja on irtisanonut A:n työsopimuksen 19.3.2004 perusteettomasti. Yhtiö on tuolloin ilmoittanut, että A:n tulisi jäädä työajan tasoittumisvapaalle kahden kuukauden ajaksi. A on ollut tehostetun työsuhdeturvan piirissä kuusi kuukautta luottamusmieskauden päättymisen jälkeen eli uuden luottamusmiehen valinnasta 14.11.2003 alkaen kuusi kuukautta 14.5.2004 saakka.

Vastauksessa on puolestaan vedottu siihen, että irtisanoutumisensa jälkeen A solmi yhtiön kanssa määräaikaisen työsopimuksen suorittaakseen ennen irtisanoutumistaan aloittamansa latukoneen korjaustyön loppuun. A:n määräaikainen työsopimus päättyi ilman irtisanomista korjaustyön valmistuttua 19.3.2004. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaista jälkisuojaa koskevat määräykset eivät näissä olosuhteissa tulleet sovellettaviksi.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja Veljekset Karjalainen Oy:n toimitusjohtajaa B:tä, jotka ovat kertoneet A:n työsopimuksen päättymisestä ja häneen sovelletusta työajasta. Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu todistajina Rakennusliiton Lapin aluetoimitsijaa C:tä, Rakennusliiton työehtotoimitsijaa D:tä ja Suomen Maarakentajien Keskusliiton osastopäällikköä E:tä, jotka ovat kertoneet työaikaa koskevien sopimusmääräysten tarkoituksesta ja soveltamisesta sekä E myös työnantajaliiton valvontavelvollisuudesta. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

Työsopimuksen päättymiseen johtaneet tapahtumat

A on kertonut vaatineensa marraskuussa 2003 ylityökorvauksia, mihin työnantaja ei ollut suostunut. A oli kokenut työpaikalla painostusta ja alkanut hakea uutta työtä. Hän oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta 28.11.2003 saatuaan toisen työpaikan rinnekoneen kuljettajana. Hän on kuitenkin työnantajan pyynnöstä jatkanut työtään tavanomaisesti irtisanomisajan jälkeen. Työnantajan kanssa ei ollut keskusteltu mistään määräaikaisesta työsopimuksesta, vaan A ymmärsi työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana. Kuultava on muun muassa jatkanut aiemmin aloittamaansa erään latukoneen korjaamista ja tehnyt myös muita töitä. Työt jatkuivat vuoden 2004 puolelle eikä uusi työpaikkakaan ollut enää tarjolla. Työnantaja ilmoitti 19.3.2004, että A:n tulisi jäädä kahden kuukauden ajaksi työajan tasoitusvapaalle. Hän sai kuitenkin tämän jälkeen työnantajalta työtodistuksen, jonka mukaan hän oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta.

B:n mukaan A:n irtisanoutumisen 28.11.2003 jälkeen he neuvottelivat työsuhteen jatkamisesta. A:n oli määrä korjata aiemmin purkamansa latukone käyttökuntoon ennen työsuhteen lopullista päättymistä. Kuultava sopi A:n kanssa suullisesti määräaikaisesta työsopimuksesta kyseisen työn loppuunsaattamiseksi. A oli arvioinut työn valmistuvan jouluksi, mutta hänen tekemiensä virheellisten tilausten takia korjaus kuitenkin viivästyi huomattavasti. Puretun latukoneen korjauksen yhteydessä A kävi latureiteillä kokeilemassa konetta ja joutui myös parantamaan sen toimintaa. Maaliskuussa B oli ilmoittanut A:lle latukoneen olevan riittävässä käyttökunnossa. Tällöin B oli määrännyt A:n pitämään kertyneitä työajan tasoitusvapaita, mutta A oli pyytänyt saada heti lopputilin, jolloin A:n määräaikainen työsopimus samalla sopimuksen mukaisesti päättyi.

Työsuhteen päättymisen oikeudellinen arviointi

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Näyttövelvollisuus sopimuksen määräaikaisuudesta on tällaiseen seikkaan vetoavalla. Tässä tapauksessa osapuolet ovat kertoneet sopimuksen voimassaoloajasta ristiriitaisesti. Sopimus on tehty tavallisesta poikkeavassa tilanteessa työntekijän ensin irtisanouduttua työstään. Irtisanomisaika on työehtosopimuksen mukaan ollut kaksi viikkoa. Työtuomioistuin pitää uskottavana, että työnantaja on toimitusjohtajan kertoman mukaisesti halunnut A:n jatkavan työssään, kunnes A:n jo purkama latukone saadaan korjatuksi ja kootuksi käyttökuntoon. Tämä on myös sellainen peruste, jonka nojalla määräaikainen työsopimus saadaan lain ja työehtosopimuksen mukaan tehdä. Toiselta puolen asiassa ei ole tullut esiin ymmärrettävää selitystä sille, että A olisi välittömästi irtisanoutumisensa jälkeen muuttanut mieltään ja halunnutkin jatkaa yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että osapuolten välillä on marraskuussa 2003 tehty määräaikainen työsopimus. Tuolloin solmitun sopimuksen sisältöön eivät vaikuta myöhemmät tapahtumat kuten se, että latukoneen korjaustyö on kestänyt suunniteltua pidempään ja A:n tavoittelemaa toista työpaikkaa ei enää ole ollut hänelle tarjolla. A:n määräaikainen työsopimus on päättynyt 19.3.2004 latukoneen korjaustyön tultua valmiiksi. A:n aikaisemmalla luottamusmiesasemalla ei ole vaikutusta työsopimuksen päättymiseen (ks. myös TT 1995-52).

Koska yhtiö ei siten ole kanteessa väitetyllä tavalla rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä, A:lla ei ole oikeutta tällä perusteella vaadittuihin korvauksiin. Myöskään Suomen Maarakentajien Keskusliitto ei ole tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevan työehtosopimuksen soveltaminen

A:n mukaan säännölliseksi työajaksi sovittiin työnantajan kanssa suullisesti sekä 3.12.2001 alkaneen että 10.6.2002 alkaneen työsuhteen alussa kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ennen ensin mainitun työsuhteen alkua A neuvotteli marraskuussa 2001 palkastaan toimitusjohtaja B:n kanssa. Neuvottelu käytiin suullisesti eikä tilaisuudessa laadittu mitään kirjallista työsopimusta eikä myöskään paikallisesti sovittu työsuhteessa noudatettavaksi hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä koskevaa työehtosopimusta. Työnantaja maksoi kahdeksan tunnin ylittäviltä tunneilta normaalin palkan, paitsi talvella jolloin 12 tunnin ylittäviltä tunneilta maksettiin 100 prosentilla korotettu palkka.

B:n mukaan mainitussa marraskuussa 2001 käydyssä neuvottelussa A:n kanssa sovittiin hänen työsuhteessaan noudatettavaksi hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevaa työehtosopimusta. Neuvottelussa laadittua kirjallista muistiota ei allekirjoitettu eikä päivätty, mutta muistioon kumpikin osapuoli merkitsi omat sopimusehtonsa käsin kirjoittamalla. Yhtiö noudatti A:n työsuhteissa näin paikallisesti sovittua sopimusta, jonka mukaan säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen enintään 60 tuntia. Nykyisin hoidon alueurakoinnin työajan noudattamisesta on sovittu pääluottamusmiehen kanssa.

C:n ja D:n mukaan hoidon alueurakoinnissa voidaan työajoista paikallisesti sopia alan työehtosopimuksen työaikamääräysten 9 §:stä poiketen. Paikallinen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Edelleen D:n mukaan hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisala kattaa vain liikennealueiden ja liikenneväylien kesä- ja talvihoidon. Latu- ja kelkkareitit eivät ole liikenneväyliä eikä latujen kunnossapito ole hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

E:n mukaan paikallinen sopimus työajoista on tehtävä kirjallisesti. Hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ollut rajattu koskemaan pelkästään tiehallinnon töihin kuuluvia liikenneväyliä. Työehtosopimusneuvotteluissa olivat esillä myös esimerkiksi kaupunki- ja tehdasalueiden lumiauraukset. Hoidon alueurakoinnissa on olennaista, että urakoitsija velvoittautuu tekemään työt tiettyinä toimenpideaikoina, kuten lumipyryn jälkeen siinäkin tapauksessa että normaali kahdeksan tunnin työaika ei riitä.

Hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalasta on esitetty osin ristiriitaista selvitystä. Ottamatta lopullista kantaa työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaan kysymykseen työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen soveltamisesta on todistajien yhdenmukaisten kertomusten mukaan tehtävä kirjallinen sopimus paikallisten osapuolten välillä. Tämä edellytys, joka on todettu myös työnantajaliiton laatimissa soveltamisohjeissa, seuraa työehtosopimuksen 9 §:n 5 kohdassa olevasta määräyksestä.

Ylityökorvaukset

Kanteen mukaan työnantaja on työehtosopimuksen vastaisesti jättänyt A:lle maksamatta ylityökorvauksia ajalta 1.1. - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004. Vastauksen mukaan kanteen vaatimukset ajalta 1.1. - 29.4.2002 ovat vanhentuneet, kun kannetta ei ole nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Kanne on nostettu 29.8.2005.

Edellä todetun mukaisesti A:n työsuhteessa ei ole paikallisesti sovittu noudatettavan hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä koskevaa työehtosopimusta. Yhtiö on siitä huolimatta noudattanut tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä ja siten jättänyt maksamatta A:lle alan työehtosopimuksen mukaisia ylityökorvauksia. A:n saatavat eivät edellä esitetyn mukaan ole vanhentuneet. Näin ollen A:lla on oikeus työehtosopimuksen 8 ja 11 §:n mukaisiin ylityökorvauksiin työskentelystä yhtiön palveluksessa ajalta 1.1. - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 31.3.2004.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Veljekset Karjalainen Oy on ilmeisen perusteettomasti jättänyt maksamatta A:lle työehtosopimuksen 8 ja 11 §:n mukaan kuuluvia ylityökorvauksia. Yhtiö, jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta, asetetaan menettelystään työehtosopimuslain 7 §:ssä säädettyyn vastuuseen.

Myös Suomen Maarakentajien Keskusliiton olisi asiaan erimielisyysneuvotteluissa perehtyessään pitänyt havaita, ettei A:n kanssa ole asianmukaisesti sovittu hoidon alueurakoinnin työaikamääräysten soveltamisesta, ja ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön virheellisen menettelyn oikaisemiseksi. Kun näin ei ole tapahtunut, liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on osaksi hylätty ja osaksi hyväksytty. Asianosaisilla on muutoinkin ollut asian epäselvyyden takia perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan Rakennusliiton on jutun osaksi voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on oikeus työehtosopimuksen 8 ja 11 §:n mukaisiin ylityökorvauksiin työskentelynsä ajalta 1.1. - 29.4.2002 ja 10.6.2002 - 19.3.2004.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Veljekset Karjalainen Oy on rikkonut työehtosopimuksen 8 ja 11 §:ää, kun yhtiö ei ole maksanut A:lle ylityökorvauksia mainittujen määräysten mukaisesti 1.1.2002 ja 31.3.2004 välisenä aikana.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Veljekset Karjalainen Oy:n maksamaan Rakennusliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta 2 000 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee Suomen Maarakentajien Keskusliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 800 euroa.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, K. Rautiainen, Forsström, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lehto, jonka lausuntoon jäsen Ahokas yhtyi, lausui:

Hyväksyn tuomion ylityökorvauksia koskevan osan ja tuomion perustelut muutoin, mutta "Työsuhteen päättymisen oikeudellinen arviointi" -jakson toisen, kolmannen ja neljännen kappaleen sekä oikeudenkäyntikulujen osalta lausun seuraavaa:

A oli kertomansa mukaan irtisanomisajan päättymisen jälkeen jatkanut työssään työnantajan pyynnöstä. Irtisanominen olisi siten yhteisestä sopimuksesta peruttu. Työnantajan mukaan työsopimuksen päättymisen jälkeen oli sovittu uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta latuhuoltokoneiden korjaustyön loppuunsaattamiseksi. Osapuolet ovat näin ollen kertoneet sopimuksen voimassaoloajasta ristiriitaisesti.

Todistustaakka määräaikaisesta työsopimuksesta on siihen vetoavalla. Työnantajalla on näyttötaakka määräaikaisuuden perusteesta. Työtuomioistuin pitää uskottavana, että työnantaja on toimitusjohtajan kertoman mukaisesti halunnut A:n jatkavan työssään ainakin siihen saakka, kunnes A:n jo purkama latukone saadaan korjatuksi ja kootuksi käyttökuntoon. Asiassa ei ole kuitenkaan tullut esiin mitään ymmärrettävää selitystä sille, että A olisi välittömästi irtisanoutumisensa jälkeen halunnut luopua uudesta työpaikastaan jatkaakseen yhtiön palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa. Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen katson jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä olisi marraskuussa 2003 sovittu määräaikaisesta työsopimuksesta.

A:han on työsopimuksen päättyessä tullut soveltaa luottamusmiehen jälkisuojaa koskevia määräyksiä. Yhtiö on siten rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä, minkä vuoksi velvoitan yhtiön maksamaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaisena korvauksena A:lle 12 kuukauden palkkaa vastaavat 20846,40 euroa korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. A:lle maksettavaksi määrätystä korvauksesta on tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vähennys, jonka Veljekset Karjalainen Oy on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä. Suomen Maarakentajien Keskusliiton ei ole tältä osin näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Lisäksi velvoitan Veljekset Karjalainen Oy:n ja Suomen Maarakentajien Keskusliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 7 038,70 eurolla korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.