Legislator Case Law & Legislation
TT:2006-104 AI generated

Labor court dismisses union claim for wrongful dismissal but orders employer to pay sick pay and severance.

Case Number TT:2006-104
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim that the employer breached the protective dismissal agreement by terminating the employee for driving to work while under a doctor's ban. However, the court found the employer liable for failing to pay sick pay and severance compensation after the employee provided valid medical certificates. Consequently, the employer was ordered to pay the outstanding sick wages, severance damages, and lost vacation pay to the employee.

Legislator headnote

AI generated

Section 6 of the Collective Agreement on Protective Dismissal; Section 20 of the Social Provisions: An employer cannot terminate a contract without substantial grounds, but failure to pay statutory sick wages or severance upon valid medical proof constitutes a breach of the collective agreement requiring compensation.

Keywords

AI generated
protective dismissal agreement substantial grounds for termination sick pay obligation severance compensation medical certificate validity labor court decision collective agreement breach

Cited Legislation

AI generated
Section 6 of the Collective Agreement on Protective Dismissal
Section 20 of the Social Provisions
Section 3 of the Collective Agreement on Protective Dismissal
Section 7 of the Act on Termination of Employment
Section 13 of the Collective Agreement on Protective Dismissal
Section 33a of the Labour Court Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työntekijä oli lääkärin määräämän ajokiellon ollessa voimassa ajanut omalla autollaan työhön. Työntekijän sinänsä moitittavaa menettelyä ei voitu pitää sellaisena työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena tai laiminlyöntinä, että työnantajalla sen vuoksi olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt asialliset ja painavat syyt edes irtisanoa työntekijän työsopimusta. Purkaessaan työntekijän työsopimuksen yhtiö oli siten rikkonut mainittua sopimusta.

Kysymys myös sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 104

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Sandvik Tamrock Oy, Tampere

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.5.2006

Pääkäsittely 13.9.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.12.2004 allekirjoitetussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 §

Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa keskituntiansion mukaisesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 §

Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä......Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

yli 12 vuotta..............................6 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

6 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (6 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 3 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Sandvik Tamrock Oy:n

suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n perusteella kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena 17 278,56 euroa ja lomakorvausta irtisanomisajalle 2 390,33 euroa, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 23.5.2005 lukien,

suorittamaan A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena 24 kuukauden palkkaa vastaavat 69 114,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

suorittamaan A:lle ajalta 5. ja 6.5.2005 sairausajan palkkaa 272,65 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 6.5.2005 lukien, ja

tuomitsee yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry:n ja Sandvik Tamrock Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Sandvik Tamrock Oy oli 23.5.2005 purkanut palveluksessaan 24 vuotta työskennelleen A:n työsopimuksen omaamatta työsopimuksen päättämiselle irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetuin tavoin purku- tai edes irtisanomisperustetta. Lisäksi yhtiö oli jättänyt suorittamatta hänelle sairausajan palkkaa. A oli toiminut pääluottamusmiehenä vuosina 1981 - 1990 ja pienvasaratehtaalla luottamusmiehenä vuosina 1990 - 1998. Tämän jälkeen hän oli toiminut kyseessä olevan työosaston varaluottamusmiehenä työsuhteen purkuun asti. Toimiessaan luottamusmiestehtävissä hän oli joutunut konflikteihin työnantajan edustajien kanssa.

A pyörtyi kesken työvuoron 11.4.2005 ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Pyörtymisen syy ei tuolloin selvinnyt. Hänen kanssaan sittemmin sovittiin, että häneltä otetaan aivokäyrä. A:lta jäi mainittuna päivänä työvuoro kesken, joten hän ehti työskennellä ainoastaan neljä tuntia. Työnantaja antoi tästä tapahtumasta A:lle varoituksen 21.4.2005 ilmoittaen syyksi alkoholin pitkäaikaisesta käytöstä johtuvan työkyvyttömyyden. Työnantaja ei maksanut A:lle neljältä tunnilta palkkaa. Työnantaja oli tehnyt diagnoosin siitä, että pyörtyminen olisi johtunut alkoholin pitkäaikaisesta käytöstä, vaikka tällaista diagnoosia ei ollut tehnyt edes A:n tutkinut lääkäri. Kyseessä oli ollut vakava tapaturma, johon työnantaja oli suhtautunut siten, että jätti maksamatta sairaalaan viedyn A:n neljän tunnin palkan ja antoi hänelle varoituksen. Pyörtyminen ei ollut ollut seurausta työnantajan väittämästä pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä. Työnantaja oli varoituksen yhteydessä osoittanut suoranaista vainoa A:ta kohtaan.

A oli lääkärin vastaanotolla saanut tietoonsa, ettei hänelle suositella omalla autolla ajamista. A ei ollut ymmärtänyt asiaa siten, että lääkäri olisi määrännyt hänet pyörtymisen syyn selvittämisen ajaksi ehdottomaan ajokieltoon. Tämän vuoksi A kävi autolla töissä, kunnes 18.5.2005 pidetyn kevyemmän työn kartoituspalaverin yhteydessä hänelle ilmoitettiin, että ajokielto oli ehdoton. Tämän jälkeen A sopi työtoverinsa kanssa, että hän kulkisi tämän kyydillä työhön. Kuitenkin 23.5.2005 sattui niin, että hänen työtoverinsa oli lähtenyt aamulla työhön häntä aikaisemmin. A asui 10 kilometrin päässä työpaikalta, joten hän saapui omalla autollaan työhön. Työnantajan edustaja huomasi tämän ja siitä seurasi A:n työsopimuksen purku.

Kun otetaan huomioon A:n kokema loukkaus ja hänen mahdollisuutensa ikänsä puolesta saada työtä, tulisi hänelle maksetuista työttömyyspäivärahoista jättää puolet vähennyksenä huomioon ottamatta määrättäessä korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että A:n työsopimus oli päätetty sen vuoksi, että terveystarkastuksessa 2.5.2005 oli todettu rajoitteita A:n työkyvyssä ja toisaalta sen johdosta, että A oli riitauttanut sairausajan palkan maksamatta jättämisen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Sandvik Tamrock Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Sandvik Tamrock Oy ovat vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäiväistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli 11.4.2005 töissä ollessaan tauolla pudonnut tuolilta ja alkanut kouristella. Kouristukset olivat olleet niin voimakkaita, että hänet oli kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. A oli tullut töihin seuraavana työvuorojärjestelmän mukaisena työpäivänä 14.4.2005, mutta pyytänyt tapahtumasta lääkärintodistuksen vasta 15.4.2005 työnantajan kehotuksesta. Lääkärintodistuksen mukaan työkykyä alentava syy oli ollut epämääräinen kramppi, jonka epäilty syy oli alkoholin käyttö. Lääkäri oli siis katsonut A:n kohtauksen ja työstä poissaolon johtuneen voimakkaasta alkoholin aiheuttamasta krapulatilasta. Hän oli siis jälleen 11.4.2005 ollut työpaikalla niin kovassa krapulassa, että hän ei ollut ollut työkykyinen. Sairaalan valvontapäivystyksessä lääkäri oli asettanut A:n ajokieltoon ajaksi 11.4. - 11.7.2005 tämän alkoholinkäytöstä johtuneen toiminnanmenetyskohtauksen vuoksi.

A:n esimies oli 21.4.2005 pitänyt hänelle puheeksiottokeskustelun alkoholinkäytön takia. Keskustelussa A oli todennut, että hänellä oli ongelmia alkoholinkäytön kanssa, ja sopinut hoitoonohjauksesta. Tässä yhteydessä oli sovittu, että A käy toistaiseksi tietyllä samalla työterveyslääkärillä kunto- ja hoitoarvioinnin turvaamiseksi. Keskustelun yhteydessä esimies antoi A:lle 21.4.2005 päivätyn kirjallisen varoituksen 11.4.2005 ilmenneen alkoholinkäytöstä johtuneen työkyvyttömyyden johdosta.

Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja olivat 18.5.2005 tehneet työpaikkakäynnin koskien A:n yläraajojen työkuormituksen keventämistä. A:n lisäksi myös valmistuspäällikkö, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat olleet läsnä työpaikkakäynnillä. Käynnin aikana oli todettu, että A oli toistuvasti rikkonut lääkärin hänelle määräämää ajokieltoa ajamalla itse työmatkat omalla autolla. Työmatkoilla A oli kuljettanut autoa myös työnantajan tehdasalueella. Ajokiellon johdosta A:lta oli jo aiemmin kielletty hänen työtehtäviinsä muuten liittyvä trukilla ajaminen. Koska A oli toistuvasti rikkonut ajokieltoa, oli työterveyslääkäri ilmoittanut A:lle ajokiellon ehdottomuudesta. Valmistuspäällikkö oli vielä lisäksi painottanut A:lle työnantajan edellyttävän, että A noudattaa ajokieltoa ja suullisesti varoittanut häntä enää rikkomasta ajokieltoa ja kertonut ajokiellon rikkomisen seuraamuksista.

A oli 23.5.2005 jälleen ajanut omalla autolla töihin. Työnantaja oli A:n ja tämän avustajana toimineen pääluottamusmiehen kuulemisen jälkeen purkanut A:n työsopimuksen, koska hän oli huomautuksista ja varoituksista huolimatta rikkonut lääkärin määräämää ehdotonta ajokieltoa ajamalla autolla töihin ja tähän liittyen myös työnantajan tehdasalueella. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy edellyttää A:n työ- ja muun turvallisuuden takia noudatettavan lääkärin hänelle määräämää ehdotonta ajokieltoa, koska A oli 11.4.2005 saanut alkoholivieroitukseen liittyvän kouristuskohtauksen. A:n työsuhde oli purettu, koska hän oli toistuvasti rikkonut ajokieltoa. A oli ajamalla autoa vakavasti vaarantanut työtovereidensa ja oman työturvallisuutensa tehdasalueella ja muiden ja oman turvallisuutensa liikenteessä työmatkoilla.

A:ta oli kaikin keinoin pyritty kuntouttamaan ja ohjaamaan hoitoon alkoholinkäytön vuoksi. Hänen työtehtäviään oli pyritty keventämään hänen terveydelleen sopiviksi. A:ta ei ollut haluttu irtisanoa hänen toistuvista työvelvoitteiden laiminlyönneistään huolimatta. Kirjallisen tai suullisen varoituksen antaminen perustellusta syystä ei ollut vainoamista tai mielivaltaa.

A ei ollut työkyvyttömänä tai sairauslomalla 5. ja 6.5.2005. Tosiasiallisesti hän oli ollut tuolloin tietoisesti luvatta poissa töistä ja laiminlyönyt työvelvollisuutensa. Perusteita sairausajan palkan maksamiselle 5. ja 6.5.2005 ei ollut.

Jos työnantajalla ei kuitenkaan katsottaisi olleen oikeutta purkaa A:n työsopimusta, oli työnantajalla joka tapauksessa ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseksi. Tässäkin tapauksessa työnantajan oli suoritettava A:lle ainoastaan irtisanomisajan palkka lomakorvauksineen. Mikäli A:lla katsottaisiin olevan oikeus vahingonkorvaukseen, oli hän joka tapauksessa itse omalla menettelyllään aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Tämä seikka oli otettava huomioon korvausta alentavana perusteena. Riittävänä korvauksena oli tällöin pidettävä lain mukaista minimikorvausta. Perusteita hyvityssakon maksuvelvollisuudelle ei ollut olemassa. Työnantaja oli toiminut asiassa lain ja työehtosopimuksen mukaisesti ja muutoinkin asiallisesti. Kantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti edes oikeutta vahingonkorvauksen lisäksi vaatia työnantajan tuomitsemista hyvityssakkoon väitetyn työehtosopimuksen rikkomisen perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimus ja sen purkaminen

A on ollut Sandvik Tamrock Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1981 alkaen työskennellen pienvasaratehtaassa pienten iskuyksiköiden kokoonpanijana.

Yhtiö on 23.5.2005 purkanut A:n työsopimuksen sen vuoksi, että A oli saapunut samana päivänä työhön omalla autollaan lääkärin määräämästä ehdottomasta ajokiellosta huolimatta. Ajokiellosta lääkäri oli viimeksi ilmoittanut A:lle 18.5.2005 pidetyssä palaverissa. Purkuilmoituksessa on lisäksi viitattu A:lle 21.4.2005 annettuun varoitukseen 11.4.2005 ilmenneen alkoholin käytöstä johtuneen työkyvyttömyyden johdosta ja vielä 17.5.2005 annettuun varoitukseen 5. ja 6.5.2005 tapahtuneen tahallisen työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta. Oikeudenkäynnissä on työnantajapuolelta vedottu myös siihen, että A:ta oli puhuteltu 30.12.2004 alkoholin käytöstä johtuneen työvelvoitteen laiminlyönnin takia.

Metallityöväen Liitto on kanteessaan katsonut, että yhtiö ei ilmoittamillaan perusteilla ole voinut purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Työsuhteen päättämisen perusteista esitetty selvitys

A:n työsuhteen purkamiseen johtaneista tapahtumista on työtuomioistuimessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina valmistuspäällikkö B:tä, tuotantopäällikkö C:tä ja työterveyslääkäri D:tä sekä Metallityöväen Liiton nimeämänä todistajana pääluottamusmies, tarkastaja E:tä. Asianosaiset ovat lisäksi viitanneet kirjallisina todisteina jättämäänsä asiakirja-aineistoon, jota tarpeellisilta osin selostetaan jäljempänä.

Työtuomioistuin on käsitellyt ja arvioinut ilmoitettuja työsopimuksen päättämisperusteita seuraavasti:

Puhuttelu 30.12.2004

B on kertonut, ettei A ollut pystynyt käsien vapinan vuoksi täyttämään tuntilappuaan ennen työvuoron alkua 30.12.2004. B oli tämän johdosta esimiehenä poistanut A:n työpaikalta, koska tämä ei ollut työkykyinen. B oli käsien vapinasta päätellyt sen johtuneen alkoholin aiheuttamasta krapulasta. A oli myöntänyt todistajan päätelmän oikeaksi.

A on kertonut, että hänen käsiensä vapinan oli saattanut aiheuttaa krapula, mutta myös hänen kilpirauhassairautensa aiheutti kyseisenkaltaista käsien vapinaa. A on myöntänyt, että hän on koko aikuisikänsä käyttänyt alkoholia.

Esitetty selvitys osoittaa, että A ei ole puheena olevana aikana alkoholin liikakäytön aiheuttaman jälkitilan johdosta kyennyt täyttämään työvelvoitettaan.

Varoitus 21.4.2005

Tuotantoteknikko B on 21.4.2005 antanut A:lle seuraavan sisältöisen varoituksen: "Varoitan A:ta alkoholin pitkäaikaisesta käytöstä johtuvasta työkyvyttömyydestä työaikana 11.4.2005."

A oli pyörtynyt 11.4.2005 kesken työvuoron työpaikalla ja hänet jouduttiin kuljettamaan tajuttomana sairaalaan. Siellä hänessä oli todettu todistaja D:n mukaan epäspesifejä kouristuksia, joiden epäiltiin johtuneen alkoholin väärinkäytöstä. Syy kouristuksiin on yleensä tutkimuksen aikaisessa vaiheessa epäselvä, koska kouristuksia aiheuttavat muutkin syyt kuin alkoholi. Kuitenkin alkoholia käyttävillä on muihin verrattuna kymmenkertainen riski saada kouristuksia.

A:n alkoholinkäyttö oli otettu esille puheeksiottokeskustelussa 21.4.2005, jolloin hänelle oli myös annettu edellä kerrottu varoitus. B:n mukaan tuossa yhteydessä ei ollut erityisemmin ollut puhetta, mitä varoituksessa tarkoitetun menettelyn jatkumisesta voi seurata.

A:n mukaan pyörtymisen syy ei hänelle tuolloin selvinnyt. Myöhemmin kouristuskohtauksen vuoksi työterveyslääkäriasemalla 6.5.2005 suoritettu aivokäyrätutkimuskaan ei tuonut esille mitään syytä pyörtymiseen.

Esitetty selvitys osoittaa, että A:n sairastuminen kesken työvuoronsa on voinut olla yhteydessä hänen alkoholinkäyttöönsä. Missä määrin tämän kaltainen sairaus on ollut A:n ennakoitavissa, on tämän jutun yhteydessä jäänyt selvittämättä. Ottamatta tässä yhteydessä enemmälti kantaa annettuun varoitukseen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi kysymyksessä olevassa tilanteessa laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen niin, että työnantajalla olisi ollut perusteet varoittaa A:ta työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Varoitus 17.5.2005

A:n mukaan yhtiön käyttämän lääkärikeskuksen työterveyslääkäri määräsi hänet 29.4.2005 sairauslomalle ajaksi 29.4. - 6.5.2005 diagnoosina olka-ja kyynerpäävaivat. Lisäksi hänet oli määrätty pyörtymiskohtauksen vuoksi aivokäyrätutkimukseen 6.5.2005. Työnantaja oli sairausloman aikana 2.5.2005 määrännyt hänet menemään hänelle osoitetun oman työterveyslääkärin D:n vastaanotolle. D antoi hänelle lausunnon, joka koski työtehtävien keventämistä olka- ja kyynerpäävaivojen vuoksi ja jonka hän toimitti työnantajalle. A:n mukaan D ei ollut tuossa yhteydessä ilmoittanut, että aiempi lääkärinlausunto kumoutuu. Työnantaja määräsi jälkimmäisen lausunnon perusteella A:n menemään työhön 5. ja 6.5.2005. Hän oli kuitenkin tuolloin sairauslomalla, joten hän kieltäytyi menemästä työhön.

B on kertonut, että A pyydettiin 2.5.2005 kesken hänen sairauslomansa työterveyslääkäri D:n vastaanotolle siksi, että sairausloman oli vastoin työnantajan ohjeita määrännyt työterveysaseman muu kuin A:n omalääkäriksi nimetty työterveyslääkäri. Lausunnon sisällön oikeellisuutta työnantaja ei sinänsä epäillyt. D:n lausunnon mukaan A:n terveydentila ei estänyt A:ta tekemästä tiettyjä työtehtäviä, joten hän oli kykenevä työhön. B määräsi tämän vuoksi A:n töihin 5.5.2005, mutta hän ei saapunut työpaikalle 5. eikä 6.5.2005. B antoi 17.5.2005 A:lle kirjallisen varoituksen 5. ja 6.5.2005 tapahtuneen tahallisen työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta.

C on kertonut asiasta pääpiirteittäin samalla tavalla kuin B. C:n mukaan työnantaja viime kädessä määrää, onko työntekijä sairauslomalla vai ei. Lääkärintodistus on tässä suhteessa vain suositus.

D:n mukaan A kutsuttiin työnantajan tekemän ilmoituksen vuoksi hänen vastaanotolleen 2.5.2005, koska A oli lääkärikeskuksen virheen vuoksi ohjattu 29.4.2005 muulle työterveyslääkärille. Lausunnollaan todistaja käytännössä kumosi aiemman lääkärintodistuksen. Aikaisemman lääkärintodistuksen diagnoosi oli sinänsä ollut oikea, mutta sairausaika oli uudessa työkelpoisuuslausunnossa lyhentynyt, koska A:lle olisi voitu työnantajan toimesta järjestää kevyempiä töitä.

E on kertonut, että Lääkärikeskus Hemo toimii yhtiön työterveysasemana. Todistajan tiedon mukaan yhtiölle nimetty työterveyslääkäri oli ollut F ja vasta myöhemmin todistaja oli saanut tietää, että omalääkäriksi oli vaihtunut D. Työntekijät ovat kuitenkin voineet mennä sen lääkärin vastaanotolle, jonka lääkärikeskuksen vastaanotto osoittaa. Syyksi A:n sairausloman keskeyttämiselle oli kerrottu, että lomalla ollessaan A saattaisi alkaa nauttia alkoholia.

Esitetyn selvityksen mukaan yhtiön työterveyslääkäri oli määrännyt A:lle sairauslomaa 29.4 - 6.5.2005. Työnantajan määrättyä A:n uudelleen toisen, A:n omalääkäriksi nimetyn työterveyslääkärin tarkastukseen tämä on lausunnossaan pitänyt A:ta terveydentilansa puolesta tarkoitettuun työhön sopivana tietyin rajoituksin. Hän on suositellut työtehtävien keventämistä olka- ja kyynärpäävaivojen vuoksi ja ehdottanut esimerkiksi aputehtäviä kokoonpanossa. Lausunnossa ei ole nimenomaisesti otettu kantaa aiemmin määrättyyn ja tuolloin meneillään olleeseen sairauslomaan.

Lääkärin määräämän ajokiellon rikkominen 23.5.2005

B on kertonut, että lääkäri oli asettanut A:n ajokieltoon tämän 11.4.2005 saaman kouristuskohtauksen johdosta. Työnantaja kielsi A:lta ensin trukilla-ajon tehtaalla ja sittemmin myös omalla autolla-ajon tehdasalueella. B edellytti A:n noudattavan lääkärin antamaa ajokieltoa. A oli kuitenkin 23.5.2005 ajanut omalla autolla töihin tehtaan piha-alueelle. Tämä A:n menettely johti työsopimuksen purkamiseen.

Myös C:n mukaan A:n työsopimus purettiin sillä perusteella, että A ei ollut noudattanut työhön tullessaan kieltoa ajaa omalla autolla tehdasalueella ja hän oli siten vaarantanut muiden työntekijöiden työturvallisuuden.

A:n mukaan lääkäri oli hänelle 6.5.2005 suoritetun aivokäyrätutkimuksen jälkeisellä vastaanotolla suositellut, ettei hän ajaisi autoa. Vasta työkykyisyyspalaverin 18.5.2005 yhteydessä työterveyslääkäri D ilmoitti hänelle, että ajokielto on ehdoton ja ettei hän saisi ajaa autolla ajokiellon ollessa voimassa. Tämän jälkeen hän tulikin säännöllisesti töihin työtoverinsa autokyydissä. Työtoveri oli kuitenkin 23.5.2005 tullut aamulla työhön tuntia normaalia aikaisemmin. Koska A ei ollut päässyt 10 kilometrin päässä sijainneelle tehtaalle linja-autolla, hän oli tullut työhön omalla autollaan.

Työsuhteen päättämisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan tällaisena syynä pidetään muun muassa perusteetonta poissaoloa. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää ei näillä perusteilla kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Edelleen irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työsopimus voidaan purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n esitöissä on todettu, että työsopimuksen purkaminen on sallittu ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen, laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta (HE 157/2000).

Esitetty selvitys osoittaa, että A on 23.5.2005 lääkärin määräämän ajokiellon ollessa voimassa ajanut omalla autollaan työhön. Tässä yhteydessä hän on kuljettanut autoa vähäisen matkan myös tehtaan piha-alueella. A on ottanut riskin siitä, että sairauskohtauksen uusiutuessa ajon aikana hän voi vaarantaa omaa ja muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuutta. Kuitenkin vaara siitä, että A menettelyllään vaarantaisi työturvallisuutta pysäköidessään auton tehtaan piha-alueelle, on ollut vähäinen. Hänen ei ole väitetty aiheuttaneen menettelyllään kenellekään konkreettista vaaraa.

A:n ei muutoin ole 30.12.2004 jälkeen näytetty syyllistyneen työsuhteessaan moitittavaan menettelyyn.

A:n edellä todettua ja sinänsä moitittavaa menettelyä ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan voida pitää sellaisena työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena tai laiminlyöntinä, että työnantajalla sen vuoksi olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt asialliset ja painavat syyt edes irtisanoa A:n työsopimusta. Purkaessaan A:n työsopimuksen Sandvik Tamrock Oy on siten rikkonut mainittua sopimusta.

Irtisanomisajan palkka

Sandvik Tamrock Oy on purkanut A:n työsopimuksen vastoin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä, eikä A ole saanut hyväkseen mainitun sopimuksen edellyttämää kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen irtisanomisajalta. Vaatimuksen määrä on riidaton.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Koska Sandvik Tamrock Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, on yhtiö velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen sekä työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde sen purkamiseen mennessä oli jatkunut 24 vuotta. Työsuhteensa päättymisen jälkeen A on ollut työttömänä ja työttömyys on edelleen oikeudenkäynnin aikana jatkunut. A:lle tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa alentavasti A:n itsensä antama aihe työsopimuksen purkamiseen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 12 kuukauden palkkaa vastaavat 34 600 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan edellä tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta ansioon sidotusta työttömyyspäivärahasta. Metallityöväen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa laskennallisen irtisanomisajan päätyttymisen jälkeiseltä ajalta yhteensä 13 830,14 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 34 600 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 10 372,61 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 24 227,39 euroa.

Sandvik Tamrock Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 10 372,61 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Sairausajan palkka

Kanteen mukaan työnantaja on työehtosopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta A:lle ajalta 5. ja 6.5.2005 sairausajan palkan.

A on työterveyslääkärin toteaman sairauden vuoksi ollut työkyvytön riidanalaisina päivinä. Selvityksenä tästä työkyvyttömyydestä työnantajalle on esitetty kyseisen työterveyslääkärin antama todistus. Tähän todistukseen ei ole edes väitetty liittyneen epäselvyyksiä. Tässä tilanteessa työnantajalla ei ole ollut asiallisia perusteita olla hyväksymättä sille esitettyä työterveyslääkärin antamaa todistusta A:n työkyvyttömyydestä eikä siten myöskään perusteita kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa riidanalaiselta työkyvyttömyysajalta. A on oikeutettu vaatimaansa sairausajan palkkaan, jonka määrä on riidaton.

Sandvik Tamrock Oy on kieltäytyessään maksamasta A:lle vaadittua sairausajan palkkaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö on voinut ainakin jossakin määrin perustaa menettelynsä jälkimmäiseen työterveyslääkärin lausuntoon. Tämän vuoksi Sandvik Tamrock Oy:n ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Sandvik Tamrock Oy on jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 8 579 euroa. Vastaajapuoli on paljoksunut vaatimuksen määrää 6 000 euroa ylittäviltä osin.

Työtuomioistuimelle on esitetty eritelty lasku asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu ilmoitettuja toimenpiteitä on pidettävä tarpeellisina ja niistä vaadittua korvausta kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Sandvik Tamrock Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta 17 278 euroa 56 senttiä ja sille lasketusta lomakorvauksesta 2 390 euroa 33 senttiä, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisina korkoineen 23.5.2005 lukien.

Sandvik Tamrock Oy velvoitetaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 227 euroa 39 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 7.3.2006 lukien.

Sandvik Tamrock Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 10 372 euroa 61 senttiä ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Sandvik Tamrock Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 5. ja 6.5.2005 272 euroa 65 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 6.5.2005 lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Sandvik Tamrock Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 8 579 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Vannela, Ahokas ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.