Labor court orders employer to pay severance and damages for unjustified termination of union representative's contract.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered the employer to pay the union representative's notice period salary and damages for the unjustified termination of their employment contract. The court found that the employer failed to demonstrate a serious reason for immediate dismissal without notice, as the alleged misconduct occurred outside the required two-week pre-termination period. Additionally, the union's supervisory duty claim was rejected because the employer did not act in good faith prior to the termination decision.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslaki 12 luvun 3 §; Työehtosopimuslaki 1 §: Työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, jos ei ole osoitettu erittäin painavaa syytä välittömään päättämiseen ilman irtisanomisaikaa eikä työntekijöiden edustajan valvontavelvollisuutta ole rikotaan hyväntahtoisesti.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Pääluottamusmiehen työsopimus oli purettu, koska pääluottamusmiehen oli katsottu levittäneen perättömiä tietoja työnantajasta ja rikkoneen toistuvasti muun muassa työaikaa koskevia määräyksiä. Lisäksi pääluottamusmiehen oli väitetty viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana syyllistyneen muun muassa kulkuluvan väärinkäyttöön ja järjestäneen kolme laitonta lakkoa.
Pääluottamusmiehen ei ollut näytetty purkamista edeltäneiden kahden viikon aikana syyllistyneen väitettyihin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin, joten työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa edellytettyä erittäin painavaa syytä hänen työsopimuksensa päättämiseen ilman irtisanomisaikaa. Pääluottamusmiehen työsopimuksen päättämiseen ei ollut hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta, joten myöskään irtisanomisen edellytykset eivät täyttyneet.
Työnantaja velvoitettiin suorittamaan pääluottamusmiehelle irtisanomisajan palkka sekä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvausta korottavana seikkana otettiin huomioon työsopimuksen päättämistä edeltänyt, pääluottamusmiehen sairastumiseen johtanut erityiskohtelu.
Työnantajaliittoa vastaan esitetty vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella hylätty.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 94
KANTAJA
Rakennusliitto ry, Helsinki
VASTAAJA
Suomen Maalarimestariliitto ry, Helsinki
KUULTAVA
FSP Finnish Steel Painting Oy, Sipoo
ASIA
Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.6.2005
Pääkäsittely 20.6.2005
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.3.2005 allekirjoitetun maalausalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalausalan yrityksissä on sovittu muun ohella seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät
Pääluottamusmies
toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä
edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa
valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa
on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin ja alueorganisaatioon.
Alueellinen pääluottamusmies
suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus
1. Yrityksessä, jossa työssä olevien työntekijöiden määrä on enintään 9, pääluottamusmies on tarvittaessa oikeutettu saamaan tilapäistä vapautusta työstään hänelle tässä sopimuksessa mainittujen luottamusmiestehtävien hoitamista sekä järjestöjen yhteisesti hyväksymään luottamusmiestehtäviä koskevaan koulutukseen osallistumista varten.
2. Työnantajan tulee kohdan 1. tarkoittamissa tapauksissa myöntää pääluottamusmiehen asiaa koskevan ilmoituksen saatuaan pääluottamusmiehelle asian hoidon edellyttämä määrä tilapäistä vapautusta työstä. Tilapäisen vapautuksen ajankohdasta pääluottamusmiehen on sovittava etukäteen työnantajan tai tämän edustajan kanssa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10 § Käynnit kohteissa
1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suorittamiseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § Työsuhdeturva
1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.
2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.
3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asianosaisliittojen välillä 21.3.2005 solmitussa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Irtisanominen
1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:
Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä........irtisanomisaika
enintään 2 vuotta....................................2 viikkoa
yli 2 mutta enintään 4 vuotta....................4 viikkoa
yli 4 mutta enintään 8 vuotta....................8 viikkoa
yli 8 mutta enintään 12 vuotta..................12 viikkoa
yli 12 vuotta...........................................16 viikkoa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
velvoittaa FSP Finnish Steel Painting Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkan 16 viikolta (16 x 80 t x 15,04 €) yhteensä 19 251,20 euroa ja korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden (30 x 172 t x 15,04 €) palkkaa vastaavan määrän 77 606,40 euroa korkolain mukaisin viivästyskoroin irtisanomisajan palkalle 20.4.2005 lukien ja korvaukselle työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien sekä
tuomitsee Suomen Maalarimestariliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Rakennusliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
velvoittaa Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja FSP Finnish Steel Painting Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa FSP Finnish Steel Painting Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa yhtäjaksoisesti 14.2.1984 alkaen. A on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 1995 alkaen ja vuonna 2002 hänet valittiin yhtiön Länsi-Suomen alueen pääluottamusmieheksi. A:n työsuhde purettiin 19.4.2005. Perusteiksi on ilmoitettu perättömän tiedon levittäminen työnantajasta ja määräysten toistuva rikkominen.
A on ainakin kahden vuoden ajan ollut yhtiössä painostuksen ja syrjinnän kohteena luottamusmiestehtävänsä vuoksi. Luottamusmiehenä A joutui neuvottelemaan useiden työntekijöiden palkoista. A:ta on estetty luottamusmiehen tehtävien täyttämisessä ja eristetty muista työntekijöistä määräämällä hänet työskentelemään yksin ja siirtämällä hänet työskentelemään Porissa. Painostus on ilmennyt myös huutamisena ja fyysisellä väkivallalla uhkaamisella. A:n esimies B oli 24.11.2003 huutanut A:n suorittaneen väärän leimauksen telakan portilla ja päästäneen jonkun henkilön ulos samalla portin avauksella. B:n ankaran painostuksen seurauksena A oli joutunut turvautumaan työterveyslääkärin apuun, ja hänelle oli määrätty sairauslomaa kahden kuukauden ajaksi aina 2.1.1005 asti. 1.2.2005 työmaapäällikkö C oli kutsunut A:n toimistoon ja ilmoittanut, että hänelle oli varattu aika työkykyarviointiin. Työterveyshoitaja ja -lääkäri olivat olleet hämmästyneitä määrätystä tarkastuksesta.
A ei ollut saanut varoitusta tai huomautusta varsinaisen maalarin työtehtävänsä vuoksi. A oli 4.12.2003 saanut kirjallisen varoituksen työajan laiminlyönnistä, kun A oli ollut käymässä luottamusmiesvapaalla muun muassa Vammalan maalaamolla. Työnantaja oli maksanut hänelle palkan, päivärahan ja kilometrikorvaukset tältä päivältä. A ei ollut hyväksynyt varoitusta.
Työnantaja ei ollut varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisestä, eikä se ollut A:n kirjallisesta vaatimuksesta huolimatta antanut selvitystä ylimalkaisesti esitetyistä purkuperusteista. A on vaatinut työsuhteensa palauttamista. A on lähes koko pääluottamusmiehenä toimimisensa ajan ollut työnantajan painostuksen alla.
Rakennusliiton Satakunnan aluesihteeri H on välittömästi saatuaan tiedon A:n työsuhteen päättämisestä toimittanut Suomen Maalarimestariliitolle valvontakirjeen maalausalan työehtosopimuksen rikkomisesta yhtiössä. Kirjeessä on vaadittu A:n työsuhteen palauttamista sekä muistutettu liittoa valvontavelvollisuudesta.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Maalarimestariliitto ry ja FSP Finnish Steel Painting Oy ovat kiistäneet kanteen sekä vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää A:n työsopimuksen jatkamista, koska A on jatkuvasti väärinkäyttänyt luottamusmiesasemaansa kertomalla työnantajaa vahingoittavia vääriä ja harhaanjohtavia asioita julkisesti, loukkaamalla työnantajan edustajia sekä rikkonut olennaisesti muitakin työsopimuslain, työehtosopimuksen ja työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalausalan yrityksissä solmitun sopimuksen (TED) mukaisia velvollisuuksiaan. Lisäksi A on organisoinut kolme laitonta lakkoa. A on vähätellyt edellä mainittuja tekojaan ja käyttäytynyt negatiivisesti työnantajan edustajia kohtaan. A:n työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaisilla erittäin painavilla syillä.
A oli ollut tietoinen, ettei työnantaja hyväksynyt hänen jatkuvia työsopimusrikkomuksiaan. A:n menettelyä oli käsitelty 15.3.2005 pidetyssä kokouksessa, jossa olivat A:n lisäksi olleet läsnä Rakennusliitosta I ja H, Suomen Maalarimestariliiton toimitusjohtaja J sekä yhtiöstä B ja G.
A on syyllistynyt muun muassa seuraaviin olennaisiin työsopimusrikkomuksiin, joita työnantajan edustajat eivät ole hyväksyneet ja joista A:lle on annettu huomautuksia ja varoituksia:
15.4.2005 A on muun muassa levittänyt työntekijöille olennaisesti väärää ja perusteetonta tietoa työnantajasta ja rikkonut työaikamääräyksiä F:n johtamalla työmaalla. A oli kertonut, että FSP Pori lopetetaan ja puretaan ja että FSP on 12.4.2005 hävinnyt työtuomioistuimessa jutun ja joutunut maksamaan korvauksia Rakennusliitolle. A oli kieltäytynyt poistumasta työmaalta, jolloin oli tarvittu G poistamaan hänet.
4.4.2005 A on poistunut luvatta työpaikaltaan D:n johtamalta työmaalta. A on ilmoittanut työaikansa väärin merkitsemällä vajaan tuntimäärän. A:n työaika oli 8 tuntia, ja hän oli ilmoittanut 7,5 tuntia.
2.3.2005 A on poistunut luvatta työpaikaltaan D:n johtamalta työmaalta. A on merkinnyt tuntilistaan liikaa tunteja.
21.2.2005 A on poistunut luvatta työpaikaltaan C:n johtamalta työmaalta. A on merkinnyt tuntikorttiin 8 tuntia, mutta hän on poistunut liian aikaisin.
17.2.2005 A on laiminlyönyt työtehtäviään D:n johtamalla työmaalla. A ei ollut noudattanut D:n työmääräyksiä, ja hän oli tehnyt liian vähän työtä.
17.11.2004 A on käyttänyt väärin telakan kulunvalvontalaitteita C:n johtamalla työmaalla. A oli päästänyt toisen henkilön sisälle poistuessaan itse työmaalta jo klo 15.29. A on laiminlyönyt turvallisuusvelvollisuutensa sekä rikkonut työaikamääräyksiä.
11.11.2004 A on kieltäytynyt hänelle osoitetuista työtehtävistä K:n johtamalla työmaalla. A ei ollut noudattanut K:n antamia työmääräyksiä.
7.4.2004 A on laiminlyönyt työtehtäviään B:n johtamalla työmaalla. A ei ollut tehnyt määrättyjä työtehtäviä.
5.3.2004 A on järjestänyt työajalla työntekijöille ryhmätilaisuuden ilman työnantajan lupaa.
19.1.2004 A on julkisesti solvannut työnantajan edustajia F:n johtamalla työmaalla. A on sanonut F:lle muun muassa "surkea johto on joutunut ostamaan itselleen työpaikan".
4.12.2003 A on laiminlyönyt työtehtäviään C:n johtamalla työmaalla. A on kieltäytynyt tekemästä annettuja työtehtäviä.
26.11.2003 A on laiminlyönyt työtehtäviään B:n johtamalla työmaalla. A on kieltäytynyt tekemästä annettuja työtehtäviä.
Kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon A:n 8.8.2003, 26.1.2004 ja 10.-12.11.2004 organisoimat laittomat lakot. Työtaistelu 26.1.2004 oli johtunut A:n työvelvoitteen laiminlyönnistä saamasta varoituksesta, joka oli työtaistelun vuoksi jouduttu peruuttamaan.
A on jatkuvasti ylittänyt oikeutensa TED-sopimuksen 7 §:n mukaiseen luottamusmiesvapaaseen ja siten syyllistynyt luvattomiin poissaoloihin työstä. A on jatkuvasti luvatta käyttänyt kokonaisia työpäiviä luottamusmiestehtävän hoitoon, vaikka hänellä TED 7 §:n mukaan on ollut usein oikeus vain 2,5-5 tunnin viikottaiseen vapaaseen.
Työehtosopimuksessa ei ole määräystä irtisanomisajan palkan maksamisesta työsopimuksen purkutilanteessa, vaan TED 12 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain perusteiden mukaisesti. A ei siten ole oikeutettu irtisanomisajan palkkaan. Joka tapauksessa A:lle tuomittavan korvauksen määrä voi olla enintään 10 kuukauden palkka.
Työnantajalta on vaadittu selvitystä heti, kun Suomen Maalarimestariliitto on saanut tietää asiasta. Asiaa on pidettävä siinä määrin epäselvänä, ettei työnantajaliitolta ole voitu edellyttää muunlaista menettelyä ja kantaa.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen purkaminen
A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa FSP Finnish Steel Painting Oy:n ja sen edeltäjän YIT:n palveluksessa yhtäjaksoisesti 14.2.1984 alkaen. Viimeksi A oli työskennellyt pintakäsittelijänä Aker Finnyardsin Rauman telakalla. A on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 1995 alkaen ja vuonna 2001 hänet valittiin yhtiön Länsi-Suomen alueen pääluottamusmieheksi. A:n työsuhde purettiin 19.4.2005. Perusteiksi ilmoitettiin perättömän tiedon levittäminen työnantajasta ja määräysten toistuva rikkominen.
Työtuomioistuimessa on purkuperusteena vedottu lisäksi siihen, ettei A ollut toiminut pääluottamusmiehen aseman edellyttämällä tavalla. A oli toistuvasti laiminlyönyt työajan noudattamisen, minkä ohella hän oli syyllistynyt kulkuluvan väärinkäyttöön ja järjestänyt kolme laitonta lakkoa.
Työsuhteen päättämisen perusteista esitetty selvitys
Työsuhteen päättämisen perusteista on kuultu A:ta itseään sekä kantajapuolen nimeämänä todistajana aluepäällikkö H:ta. Vastaajapuolen nimeäminä todistajina on kuultu työmaapäällikkö F:ää, työmaapäällikkö D:tä, työmaapäällikkö C:tä, toimialapäällikkö B:tä ja toimialapäällikkö G:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa A:n tuntikortit ajalta 1.2.-15.4.2005.
Työmaakäynneistä sopiminen ja tapahtumat työmaakäynneillä 15.4.2005
A:n mukaan luottamusmiesvapaan pitämisestä oli sovittu B:n kanssa vuonna 2001, jolloin B oli laskenut alueella olevan 118 miestä, mikä oikeutti kahdeksan tunnin luottamusmiesvapaaseen viikottain. Tällöin oli sovittu, että vapaa pidetään pääsääntöisesti perjantaisin. Työnantaja ei ollut tämän jälkeen päivittänyt työntekijämääriä. Luottamusmiesvapaista oli viimeksi keskusteltu vuonna 2004.
C on kertonut olleensa A:n esimies. Todistaja oli joulukuussa 2003 sopinut A:n kanssa, että luottamusmiesvapaa on perjantaisin, ellei sille ole tuotannollisia esteitä.
B on kertonut tulleensa vuonna 1996 työmaapäälliköksi YIT:lle Raumalle ja toimineensa FSP:n telakoiden ja projektien toimialapäällikkönä vuodesta 2000 alkaen. Todistaja oli ollut A:n esimies. A:n kanssa oli sovittu, että luottamusmiesvapaa on perjantaisin, jollei toisin sovita. Viimeksi luottamusmiesvapaan pelisäännöistä oli sovittu 17.3.2004 Porissa pidetyssä palaverissa, jossa olivat olleet läsnä myös Rakennusliiton H ja I. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen toimialapäällikön kanssa sekä ilmoitettava vierailun kohteena olevalle työmaalle.
G on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1997 alkaen ja toimineensa toimialapäällikkönä pintakäsittelypuolella noin vuodesta 2001 alkaen. 17.3.2004 oli Porissa ollut palaveri, jossa olivat todistajan lisäksi olleet J, I, H, B ja A. Tilaisuudessa oli sovittu, että luottamusmiesvapaa määräytyy pääluvun mukaan ja että A:n tulee seurata lukumäärää. Työmaakäynnistä tuli sopia erikseen G:n tai B:n kanssa siten, että lähtö- ja tulokohde tuli ilmoittaa. Käynnille tuli myös olla muu syy kuin vierailu. Palkkatilastojen mukaan työntekijämäärät olivat 24.1.-3.4.2005 vaihdelleet 48 ja 75 henkilön välillä. Määrät oikeuttavat enintään viiden tunnin luottamusmiesvapaaseen viikottain. A:lla olisi ollut oikeus saada tiedot työntekijämääristä.
Tapahtumista perjantaina 15.4.2005 on A kertonut työtuomioistuimessa, että hän oli ilmoittanut työnjohtajalleen D:lle käyttävänsä perjantain luottamusmiesvapaan mennäkseen Vammalaan kertomaan uudesta palkkausjärjestelmästä. A kuuluu Rakennusliiton maalausjaostoon, minkä vuoksi hänellä oli tiedot ja materiaalia uudesta järjestelmästä jo tuolloin. A oli soittanut Vammalaan E:lle ja Tampereelle F:lle, ja he olivat hyväksyneet hänen tulonsa. A oli saapunut Tampereelle noin kello 8.30 ja ilmoittautunut heti F:lle. F oli ohjannut hänet työntekijöiden kahvitilaan, jossa oli keskusteltu palkkaryhmittelystä. F oli itse tullut myöhemmin paikalle, ja tällöin oli ollut puhetta yleisesti Porista kasvualueena ja sen asuntorakentamisesta. A oli todennut, että Porin FSP:llä on noin kymmenen vuotta vuokra-aikaa jäljellä. A ei ollut sanonut, että Porin FSP puretaan tai että yhtiö olisi joutunut maksamaan vahingonkorvauksia Rakennusliitolle.
A oli tämän jälkeen lähtenyt Vammalaan, jossa hän oli ilmoittautunut E:lle. E oli osoittanut A:n käyttöön tilan keskusteluja varten. Jonkin ajan kuluttua E oli tullut paikalle ja antanut A:lle puhelimen, jossa oli ollut G. G oli käskenyt A:n välittömästi Poriin. E:kin oli kehottanut A:ta poistumaan paikalta. A oli lähtenyt Poriin noin kello 12. A ei käsityksensä mukaan ollut rikkonut työaikamääräyksiä 15.4.2005.
F on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 2001 alkaen. A oli etukäteisilmoituksensa mukaisesti 15.4.2005 saapunut todistajan työmaalle kertomaan palkkausjärjestelmästä. Tässä yhteydessä A oli kertonut, että FSP:n Porin halli puretaan lähitulevaisuudessa ja tilalle kaavoitetaan asuinalue ja että yhtiö on tuomittu vahingonkorvauksiin työtuomioistuimessa. Tällaisten lausuntojen esittäminen oli yhtiölle haitallista kilpailijoihin nähden, koska Kalmarin maalaustöitä oli juuri siirretty Poriin. A:n lähin esimies oli ollut D, jonka lupa työmaakäynnille ei ollut riittävä. Lupa olisi tarvittu G:ltä tai B:ltä.
G oli kertomansa mukaan tullut käymään Porissa 15.4.2005, jolloin oli kuullut, että A oli käymässä Vammalassa ja Tampereella. Todistaja ei ollut ollut tietoinen A:n vierailuista. Todistaja oli soittanut A:lle ja kehottanut palaamaan heti Poriin. Tampereen ja Vammalan asiat olisi voinut hoitaa Porista käsin, koska kummassakin paikassa oli yhdysmies. Luottamusmiestä tarvitaan työmaalla vain riitatilanteissa.
A on edelleen kertonut, että hänen tultuaan töihin seuraavana maanantaina 18.4.2005 työnjohtaja D oli vaatinut häntä heti täyttämään tunti-ilmoituksen. D oli ilmoittanut, ettei perjantailta makseta palkkaa eikä korvauksia. Perusteluiksi D oli ilmoittanut, ettei työmaalta ollut lupa lähteä kuin toimitusjohtajan luvalla. A:lle oli kuitenkin maksettu palkka edelliseltä perjantailta, muttei korvauksia. A:n 4-vuotias lapsi oli sairastunut maanantai-iltapäivänä, ja hän oli joutunut lähtemään pois töistä. D oli myöhemmin maanantai-iltana pyytänyt A:ta saapumaan tiistaina heti aamulla työmaalle selvittämään edellisen perjantain asioita. A:n mentyä paikalle hän oli saanut heti purkupaperin käteensä.
G:n mukaan A:n työsopimus oli jo päätetty purkaa, kun G oli 19.4.2005 mennyt tapaamaan A:ta Poriin. Perusteena purkamiselle oli ollut A:n koko toiminta, eikä muuta mahdollisuutta ollut enää ollut. A:n käytös työnjohtoa kohtaan oli ollut halventavaa. A:n työskentelyssä maalarina ei ollut ollut moitittavaa.
Työtuomioistuin on arvioinut selostettuja tapahtumia seuraavasti. Asiassa on selvitetty, että A:n luottamusmiesvapaan on viimeksi alkuvuodesta 2004 sovittu olleen kahdeksan tuntia viikottain ja että se on tullut pääsääntöisesti pitää perjantaisin. Luottamusmiesvapaan määrää ja sijoittumista perjantaipäivään viimeksi täsmennettäessä vuonna 2004 ei ole edes väitetty olleen puhetta vapaan liiallisesta määrästä suhteessa työntekijämäärään. Kirjallisina todisteina esitetyistä tuntikorteista ilmenee A:n pitäneen luottamusmiesvapaansa yleensä perjantaisin. A ei ole ylittänyt sovittua kahdeksan tunnin viikottaisen luottamusmiesvapaan määrää. Työtuomioistuin katsoo siten, ettei A:n ole näytetty rikkoneen työaikamääräyksiä luottamusmiesvapaiden määrän osalta.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalausalan yrityksissä on määrätty, että pääluottamusmiehen on sovittava etukäteen työmaakäynnistä esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle. Työnantajan mukaan A on tältäkin osin rikkonut työaikamääräyksiä käydessään 15.4.2005 Vammalassa ja Tampereella.
Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, millä tavoin A:n on tullut ilmoittaa työmaakäynneistään. B:n mukaan vuonna 2004 olisi sovittu, että työmaakäyntejä saa tehdä vain hänen luvallaan. Samassa palaverissa läsnä olleen H:n mukaan työmaakäynneistä tuli sopia erikseen vain, jos ne tehtiin muulloin kuin perjantaisin. H:n mukaan tämä vastasi myös alan käytäntöä. Työtuomioistuin toteaa, että A on ilmoittanut työmaakäynneistään 15.4.2005 etukäteen sekä lähimmälle esimiehelleen Porissa että työmaakohteiden esimiehille Tampereella ja Vammalassa. Työtuomioistuin katsoo A:n menetelleen sovitun mukaisesti ilmoittaessaan edellä mainituista työmaakäynneistään, jotka ovat myös tapahtuneet A:n luottamusmiesvapaaksi sovittuna perjantaipäivänä.
Työnantajan mukaan A oli 15.4.2005 Tampereella käydessään kertonut työntekijöille yhtiön Porin toimipisteen lopetettavan ja yhtiön joutuneen maksamaan vahingonkorvausta Rakennusliitolle. A on kiistänyt esittäneensä tällaisia väitteitä ja kertonut, että Porin tilanteesta on keskusteltu lähinnä kaupungin asuntorakentamis- ja kaavoitusnäkökulmasta. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi levittänyt työnantajasta perättömiä tietoja mainitun työmaakäynnin yhteydessä.
Työaikamääräysten rikkominen 4.4.2005
C:n kertoman mukaan työaika yhtiössä on kello 7-15.30, ja käytännössä kello 15 voi poistua työpisteestä sosiaalitiloihin peseytymään. Yhtiössä ei seurata minuutilleen, milloin työntekijät poistuvat työmaalta peseytymisen jälkeen.
A:n mukaan hänellä oli 4.4.2005 ollut työnjohtaja D:n lupa yksityiseen menoonsa. Noin kolme viikkoa aiemminkin A:lla oli ollut vastaava meno, jolloin hän oli joutunut lähtemään 45 minuuttia aikaisemmin. D oli ilmoittanut, että vapaan voi ottaa vaikka työajanlyhennyksenä. Kun myöhemmin oli tullut erimielisyyttä siitä, oliko A tehnyt kyseiset minuutit takaisin, A oli merkinnyt tunti-ilmoituksiin 2.3. päivän kohdalle "ota omantunnon mukaan". Muut työntekijät eivät vastaavissa tilanteissa joutuneet tekemään työaikaa takaisin. D ei ollut puhutellut A:ta näistä poissaoloista.
D oli kertomansa mukaan 2.3.2005 huomannut, että A oli lähtenyt liian aikaisin töistä. Todistaja oli seuraavana päivänä puhutellut A:n. A oli merkinnyt tekemänsä työtunnit väärin tältä päivältä, koska hän oli ollut töissä vain kello 7-14. Todistaja katsoo tuntikorteista vain tuntimäärät, eikä hän voi vähentää työntekijän ilmoittamia tunteja. Todistaja oli 4.4.2005 huomannut, ettei A ollut ollut työmaalla kello 14.30. A oli jälleen merkinnyt työtuntinsa väärin. Todistaja oli taas puhutellut A:n. D:n mukaan jos työntekijät halusivat omien asioidensa vuoksi lähteä töistä ennen työajan päättymistä, otettiin poissaoloaika työajan lyhennysvapaina.
Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, onko A:lla ollut lähimmän esimiehensä D:n lupa poistumiselleen työpaikalta 4.4.2005 ennen työajan loppumista. A:n on kerrottu olleen vastaavalla tavalla poissa työpaikalta myös 2.3.2005. Työtuomioistuin toteaa, että A:n kertomusta luvan saamisesta 2.3.2005 poissaololleen tukee kirjallisena todisteena esitettyyn tuntikorttiin tämän päivän kohdalle merkitty "ota omantunnon mukaan", millä A oli tarkoittanut antaa D:lle valtuuden vähentää työtunteja. A:n kertomusta siitä, että hänelle on aina maksettu palkka kaikilta tuntikorttiin merkityiltä työtunneilta, ei ole työnantajan taholta kiistetty. Niin ikään D:n mukaan muiden työntekijöiden vastaavat omille asioille työajalla lähtemiset on voitu ottaa pekkaspäivistä. A:lle ei ole näytetty annetun huomautusta tai varoitusta tästä menettelystään. Työtuomioistuin katsoo näistä syistä asiassa jääneen selvittämättä, että A olisi ollut luvatta poissa työstä 4.4.2005.
Muut päättämisperusteet
Työnantaja on vedonnut työsuhteen päättämisperusteina myös muun muassa työtehtävien laiminlyönteihin, kulkuluvan väärinkäyttöön ja työaikamääräysten rikkomisiin, jotka ovat tapahtuneet vuosina 2003, 2004 ja alkuvuonna 2005. Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijaosapuoli on saanut tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. A:n työsopimus oli purettu 19.4.2005. Edellä on käsitelty 4.4.2005 sattuneita tapahtumia taustoineen, koska asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, oliko A:n lähimmän esimiehen lisäksi myös purkupäätöksen tehnyt toimialapäällikkö saanut tiedon tapahtumista jo samana päivänä vai vasta myöhemmin.
A:n aiemmat väitetyt rikkomukset ovat laadultaan olleet ainakin suureksi osaksi erilaisia kuin edellä tarkastellut tapahtumat 4.4.2005 ja 15.4.2005. Viimeksi mainitut kahden viikon määräajan sisällä sattuneet tapahtumat ovat lisäksi jääneet rikkomuksina tai laiminlyönteinä näyttämättä. Näistä syistä työnantajan vetoamia vanhempia tapauksia ei voida ottaa huomioon A:n työsopimuksen purkamisperusteina. Näitä tapauksia ei voida ottaa huomioon myöskään irtisanomisperusteena, koska pääluottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen olisi edellyttänyt tämän edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta. Tällaista suostumusta työnantajalla ei ole ollut.
A:n erityiskohtelu
A on katsonut joutuneensa ainakin kahden vuoden aikana työnantajan erityisen tarkkailun kohteeksi. Aluepäällikkö H on työtuomioistuimessa esittänyt samanlaisen arvion. H on myös kuvannut A:han kohdistettuja kurinpidollisia toimia ja työnantajan jyrkkää suhtautumista häneen työmaakäynnillä.
Työtuomioistuimelle on esitetty todistelua siitä, että A oli 17.11.2004 telakalta poistuessaan päästänyt jonkun toisenkin henkilön ulos telakka-alueelta. A on viipymättä antanut työnantajalle häneltä vaaditun selvityksen tapahtuneesta. Asiassa on esitetty erilaista näyttöä siitä, kuinka usein vastaavia menettelyvirheitä tapahtuu. Työtuomioistuin toteaa asiassa jääneen epäselväksi myös, että telakkayhtiö olisi vaatinut yhtiötä ryhtymään A:n menettelyn johdosta muihin toimiin kuin kirjallisen selvityksen antamiseen tapahtuneesta. Kulkutunnistimen käyttöohjeissa ei ole kieltoa päästää toista henkilöä ulos alueelta. Työnantaja on kuitenkin määrännyt A:lle on tapahtuman johdosta kahden viikon porttikiellon telakalle.
A oli kertomansa mukaan marraskuussa 2004 tapahtuneen lakon aikana ilmoittanut työpäivikseen päivät, jolloin hän oli siivonnut maalivarastoa. B oli katsonut, että A oli tehnyt lakon aikana luottamusmiestehtäviä ja vaatinut häntä muuttamaan osan työtunneista luottamusmiestehtävien hoitamiseen käytetyiksi. Hetken kuluttua B oli soittanut uudestaan ja vaatinut A:lta kirjallista selvitystä siitä, miksi hän oli muuttanut tunti-ilmoitusta. A ei ollut enää jaksanut ja hän oli soittanut työterveyshuoltoon, josta hän oli saanut ajan vasta viikon kuluttua. A oli mennyt välittömästi yksityislääkärin vastaanotolle, ja hänelle oli määrätty sairauslomaa yhteensä kaksi kuukautta. A:n sairausloman syy oli levinnyt yleiseen tietoon yhtiössä.
A:n palattua töihin tiistaina 1.2.2005 C oli määrännyt hänet maalaamaan sosiaalitiloja ja ilmoittanut, että hänelle oli samaksi päiväksi varattu aika työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia varten. Työterveyslääkäri ja -hoitaja olivat ihmetelleet määräystä, koska A oli juuri edellisenä perjantaina keskustellut lääkärin kanssa. 2.2.2005 C ja K olivat ilmoittaneet A:n saaneen virheleimauksen vuoksi kahden viikon porttikiellon telakalle, ja hänet oli määrätty työskentelemään Poriin. Porissa ei ollut ollut töitä, ja sieltä oli ollut kaksi työntekijää lomautettuina. A:n palattua kahden viikon kuluttua Rauman telakalle, C oli määrännyt hänet jatkamaan sosiaalitilan maalausta. Hetken kuluttua C oli tullut takaisin ja sanonut "mitä helvettiä teet täällä, sinun työpaikkasi on Porissa". Porin komennus oli ollut häneen kohdistunutta ajojahtia. Hänen kanssaan ei ollut enää keskusteltu, vaan hänelle oli aina huudettu.
B:n mukaan A oli sairauslomansa jälkeen helmikuussa 2005 siirretty Poriin enempien kahnausten välttämiseksi. Porissa oli ollut töitä, kun taas Raumalla töitä oli ollut vähemmän. Porissa on ollut viidestä kahdeksaan työntekijää, kun taas Raumalla on työntekijöitä ollut noin 50-100. Koko yhtiössä on noin 250-300 työntekijää.
C:n mukaan A:n pitkän sairausloman vuoksi porttikielto oli annettu vasta helmikuussa 2005, jolloin A oli komennettu Poriin. Todistaja oli yhdessä esimiehensä B:n kanssa päättänyt tilata A:lle ajan työterveyshuollosta työkyvyn arvioimista varten, koska A oli ollut pitkällä sairauslomalla.
Kirjallisena todisteena esitetyn työterveyslääkäri Mikko Vaahtovuon 13.6.2005 antaman lääkärinlausunnon mukaan A on sairastunut keskivaikeaan depressioon, jossa keskeisin syytekijä on ollut A:n työpaikalla kokemat ilmapiiriongelmat, erityisesti toistuneet konfliktit esimiehen kanssa. A oli tämän vuoksi ollut sairauslomalla 25.11.2004 - 31.1.2005.
Työtuomioistuin toteaa, että työnantaja on seurannut A:n työskentelyä ja työaikojen noudattamista erityisen tarkasti loppuvuodesta 2003 alkaen. A:lle oli myös annettu rangaistukseksi kulunvalvontarikkomuksesta kahden viikon porttikielto telakalle, vaikka muille vastaavasti menetelleille ei ole selvitetty annetun porttikieltoja. Lisäksi A oli siirretty toisiin tehtäviin Poriin. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan myös työnantajan suhtautuminen A:han etenkin hänen helmikuussa 2005 päättyneen sairauslomansa jälkeen osoittaa A:n joutuneen erityisen tarkkailun alaiseksi. Työnantajan on lisäksi selvitetty asettaneen A:n pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiselle erityisen tarkkoja ja aiemmin sovitusta poikkeavia määräyksiä. A on hänen osakseen tulleen kohtelun vuoksi joutunut lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla sairauslomalle.
Työsuhteen päättämisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Maalausalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen mukaan työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat, työsopimuksen purkaminen mukaan lukien, määräytyvät sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan.
Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n esitöissä on todettu, että työsopimuksen purkaminen on sallittua ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen, laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta (HE 157/2000 vp s. 109).
Edellä kerrotun mukaisesti sellaiset väitetyt A:n rikkomukset tai laiminlyönnit, jotka työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaan voitaisiin ottaa asiassa purkamisperusteina huomioon, ovat jääneet näyttämättä. Näin ollen FSP Finnish Steel Painting Oy:llä ei ole ollut perusteita purkaa A:n työsopimusta päättymään heti ilman irtisanomisaikaa. Pääluottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen puolestaan olisi edellyttänyt tämän edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta. Tällaista suostumusta työnantajalla ei ole ollut, joten työnantaja ei olisi saanut tässä tilanteessa myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. A:n työsopimus on siten päätetty työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.
Irtisanomisajan palkka
FSP Finnish Steel Painting Oy on purkanut A:n työsopimuksen vastoin työehtosopimuksen määräyksiä, eikä A ole saanut hyväkseen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen edellyttämää 16 viikon pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi hän on oikeutettu vaatimaansa palkkaan tältä ajalta. Vaatimuksen määrää ei ole kiistetty.
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä
Kun työnantaja on päättänyt pääluottamusmies A:n työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään kymmenen ja enintään 30 kuukauden palkka.
A:n työsuhde oli purkamiseen mennessä jatkunut noin 21 vuotta. A on ollut työtön työsopimuksen purkamisesta alkaen. A:lle tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa korottavasti A:n työsopimuksen purkamiseen johtanut työnantajan menettely. A on ilman asiallista perustetta joutunut luottamusmiestehtäviensä hoitamisen vuoksi erityistarkkailun kohteeksi, mistä on aiheutunut hänelle työsopimuksen ennenaikaisen päättymisen ohella epäedullisia terveydellisiä vaikutuksia. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 24 kuukauden palkkaa vastaavat 62 085 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan edellä tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta ansioon sidotusta työttömyyspäivärahasta. Rakennusalan työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on maksettu ansiopäivärahaa 2.6.- 4.9.2005 väliseltä ajalta yhteensä 3 349,16 euroa. 2.6.-9.8.2005 väliseltä ajalta maksetut päivärahat yhteensä 2 449,39 euroa kohdistuvat irtisanomisajalle, jolta työnantaja on velvoitettu maksamaan palkan. Kun A ei siten ole tuolta ajalta menettänyt työttömyyden vuoksi palkkaetuja, eivät myöskään kyseiseltä ajalta maksetut työttömyyspäivärahat ole työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähentämisvelvollisuuden piirissä. Vähentämisessä huomioon otettavien päivärahojen määräksi jää siten 899,77 euroa.
A:lle tuomittavasta korvauksesta 62 085 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia 899,77 eurosta eli 674,83 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 61 410,17 euroa. FSP Finnish Steel Painting Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 674,83 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Valvontavelvollisuus
FSP Finnish Steel Painting Oy on menetellyt työsopimuslain vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen. Purkuperusteeksi esitetyistä seikoista on kuitenkin saatu riittävä selvitys vasta työtuomioistuimessa, eikä Suomen Maalarimestariliiton ole näytetty olleen etukäteen tietoinen yhtiön päätöksestä purkaa A:n työsopimus. Suomen Maalarimestariliiton ei siten voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Oikeudenkäyntikulut
FSP Finnish Steel Painting Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 10 364,14 euroa. Määrää on paljoksuttu 6 000 euroa ylittävältä osalta. Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa käytettyä tuntiveloitusta on pidettävä kohtuullisena sekä asiassa suoritettuja toimenpiteitä tarpeellisina. FSP Finnish Steel Painting Oy on siten velvollinen korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.
Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Suomen Maalarimestariliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
FSP Finnish Steel Painting Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 19 251 euroa 20 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2005 lukien sekä korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 61 410 euroa 17 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
FSP Finnish Steel Painting Oy velvoitetaan suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 674 euroa 83 senttiä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Suomen Maalarimestariliitto ry:hyn kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätään.
FSP Finnish Steel Painting Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10 364 eurolla 14 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Suomen Maalarimestariliitto ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Vainio, K. Rautiainen, Vertanen, Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.
Tuomio on yksimielinen.