Labour Court rules that ship crew collective agreement pay rates apply to overtime leave vacation pay.

Kysymys siitä, miten lauttaväkeä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä määräytyy palkka, joka työntekijälle maksetaan ylityövapaaseen liittyvältä työehtosopimukseen perustuvalta vastikevapaalta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 88

KUULTAVAT

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

Tieliikelaitos

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö kahdessa työsuhteista johtuvia palkkasaatavia koskevassa jutussa (A ja 19 muuta työntekijää/Suomen valtio/Tieliikelaitos sekä B ja kahdeksan muuta työntekijää/Suomen valtio/Tieliikelaitos)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.5.2005

Pääkäsittely 16.8.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Tielaitoksen (nykyisin Tieliikelaitos) välillä 12.12.1997 solmitussa lauttaväkeä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKA

Aluksissa noudatetaan lakia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, sekä mitä tämän sopimuksen piiriin kuuluvien merimiesten palvelussuhteen ehdoista on erikseen säädetty tai sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖAIKAKORVAUKSET JA -LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 §. Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön antaminen vapaana

Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön korvaamisesta vapaa-aikana on säädetty työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:ssä.

15 §. Vastikkeen korvaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Loppiaisaattona, kiirastorstaina, vapunaattona, helatorstain aattona, pyhäinpäivän aattona, itsenäisyyspäivän aattona ja uudenvuodenaattona vastikelomalla olevan työntekijän vastikevähennys on kolme tuntia siitä riippumatta, onko alus satamassa tai merellä.

4. Milloin vastike annetaan vapaa-ajan muodossa työsuhteen kestäessä, vastaa kunkin arkipäivän säännöllistä työaikaa yhtä monen tunnin vastikevapaa. Milloin vastike annetaan vuosiloman pidennyksenä tai rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, on yhden päivän rahapalkka 1/30 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen. Tällöin oikeuttaa 6,5 vastiketuntia yhden päivän vastikekorvaukseen. Merimies on myös oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiehen vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

5. Milloin merimies vastikelomalta palatessaan joutuu odottamaan alusta, ei hän tämän johdosta menetä ansaitsemaansa vastiketta odotusajalta.

6. Vastikeloman aikana sairastuminen rinnastetaan laivapalvelun aikana sattuneeseen sairaustapaukseen.

7. Mitä tämän pykälän 3, 5 ja 6 momentissa on sovittu vastikevapaan antamisesta, koskee myös 14 §:ssä tarkoitettua ylityövapaata.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANTEET

Vaatimukset

A on ensimmäisessä kanteessa vaatinut Suomen valtion/Tieliikelaitoksen velvoittamista suorittamaan hänelle maksamatta jätettyjä vastikeloma-ajan palkkoja vuodelta 1998 285,57 euroa, vuodelta 1999 304,80 euroa, vuodelta 2000 375,03 euroa ja vuodelta 2001 433,14 euroa ja kullekin määrälle korkoa haastehakemuksessa yksilöidyin tavoin. Muut 18 kantajaa ovat vaatineet Suomen valtion/Tieliikelaitoksen velvoittamista suorittamaan heille edellä mainituilta vuosilta maksamatta jätettyjä vastikeloma-ajan palkkoja korkoineen kanteessa tarkemmin yksilöidyin tavoin.

Toisella kanteella B ja kahdeksan muuta kantajaa ovat vaatineet Suomen valtion/Tieliikelaitoksen velvoittamista suorittamaan heille maksamatta jätettyjä vastikeloma-ajan palkkoja vuosilta 1998 - 2001 kanteessa kunkin osalta yksilöidyt määrät korkoineen.

Lisäksi kantajat kummassakin jutussa ovat vaatineet Suomen valtion/Tieliikelaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajien yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A ja samassa jutussa kantajina olevat muut henkilöt työskentelivät merimieslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa Suomen valtion/Tieliikelaitoksen palveluksessa Nauvon ja Paraisten välillä sekä Korppoon ja Nauvon välillä liikennöivissä aluksissa.

B ja muut samassa jutussa kantajina olevat henkilöt työskentelivät merimieslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa Suomen valtion/Tieliikelaitoksen palveluksessa Merisilta -nimisellä lautalla, joka liikennöi Oulunsalon ja Hailuodon välillä.

Tieliikelaitos oli jättänyt maksamatta kummankin jutun kantajille osan ylityökorvauksena ja työajan lyhennyskorvauksena annettavan ylityövapaan (vastikevapaan) palkasta. Kantajille maksetussa vastikevapaa-ajan palkassa ei ollut otettu huomioon kantajille tulevia ilta- ja yötyölisiä eikä pyhätyökorvauksia. Kantajille ei ollut myöskään maksettu ylityövapaan alkuun tai loppuun sijoittuvalta muulta vapaapäivältä 18 prosentilla korotettua palkkaa.

Korkein oikeus oli antanut 20.3.2003 tuomion vastaavanlaisessa riita-asiassa, joka oli koskenut Tieliikelaitoksen palveluksessa olevan kansimies C:n palkkasaatavia. Tieliikelaitos oli suorittanut kantajille 30.6.2003 tämän korkeimman oikeuden tuomion mukaisesti lasketut maksamatta olleet palkkasaatavat vuosilta 1998 - 2002. Tieliikelaitos ei ollut kuitenkaan suorittanut korotettua palkkaa työehtosopimuksen mukaan määräytyviltä vapaapäiviltä.

VASTAUKSET

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen valtio/Tieliikelaitos on kiistänyt kanteet ja vaatinut niiden hylkäämistä.

Mikäli kanteet perusteeltaan hyväksytään, ei kanteissa vaadittuihin markkamääriin ollut huomautettavaa.

Tieliikelaitos on lisäksi vaatinut molemmissa jutuissa kantajien velvoittamista korvaamaan Tieliikelaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen tuomioiden antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteissa oli vaadittu Tieliikelaitoksen velvoittamista suorittamaan kantajille suuremmat palkkasaatavat, mitä Tieliikelaitos jo oli korkeimman oikeuden 20.3.2003 antaman tuomion perusteella heille suorittanut. Kanteissa esitetyt korvausvaatimukset perustuivat siihen, että kantajat katsoivat, että työehtosopimusten perusteella määräytyviltä vapaapäiviltä heille tulisi suorittaa korotettu palkka. Tämä kanta ei ollut oikea.

Korkeimman oikeuden tuomio koski vain työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain mukaisilta ylityövapailta ja merimiesten vuosilomalain mukaisilta vuosilomapäiviltä suoritettavaa palkkaa. Tuomio ei koskenut työehtosopimuksen perusteella määräytyvältä vapaa-ajalta maksettavaa palkkaa. Tieliikelaitoksessa ja Merenkulkulaitoksessa oli yli 20 vuoden ajan vallinnut vakiintunut yhdenmukainen käytäntö, jonka mukaan näiltä vapaapäiviltä suoritetaan normaali korottamaton palkka.

Mikäli työehtosopimuksen perusteella määräytyvältä vapaa-ajalta olisi ollut tarkoitus suorittaa korotettua palkkaa, olisi siitä pitänyt sopia työehtosopimuksessa. Tämä asia ei ollut kuitenkaan koskaan ollut edes esillä työehtosopimusneuvotteluissa puhumattakaan siitä, että asiasta olisi sovittu.

Edellä mainitun korkeimman oikeuden tuomion mukaan 18 prosentilla korotettua palkkaa tulee maksaa vain kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain mukaisilta ylityövapailta ja merimiesten vuosilomasäännöksien mukaisilta lomapäiviltä ja niihin liittyviltä muilta vapaapäiviltä. Kanteissa on vaadittu, että työntekijöille tulee suorittaa 18 prosentilla korotettu palkka myös työehtosopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä silloin, kun ne liittyvät kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain mukaisiin ylityövapaisiin tai merimiesten vuosilomalain mukaisiin lomapäiviin. Tämä vaatimus on työehtosopimuksen ja vakiintuneen käytännön vastainen.

Tieliikelaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välisen lauttaväkeä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 1. ja 4. kohdissa on määräykset työehtosopimuksen mukaan määräytyvän vapaan korvaamisesta. Mainitun pykäkän 1. kohdan mukaan vastike on mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti annettava vastikevapaana toimintakautena ja loman yhteydessä. Edelleen kohdassa on todettu, että korvattaessa vastike työsuhteen kestäessä rahana, maksetaan yhden tunnin vastikkeena 1/164 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta.

Saman pykälän 4. kohdassa on sovittu siitä, että milloin vastike annetaan vapaa-ajan muodossa työsuhteen kestäessä, vastaa kunkin arkipäivän säännöllistä työaikaa yhtä monen tunnin vastikevapaa. Milloin vastike annetaan vuosiloman pidennyksenä tai rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, on yhden päivän rahapalkka 1/30 merimiehen kuukausipalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen. Edelleen samassa kohdassa on todettu, että tällöin oikeuttaa 6,5 vastiketuntia yhden päivän vastikekorvaukseen. Samassa kohdassa on lisäksi todettu, että merimies on myös oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiehen vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta on säädetty merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä. Tämä pykälä kuten kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain 16 § on dispositiivinen. Näin ollen tulkinnassa tulee antaa etusija työehtosopimuksen määräyksille silloin, kun kyse on vastikevapaapäivistä, koska työehtosopimuksessa on yksiselitteisesti määritetty, miten noilta päiviltä maksettava palkka määräytyy silloin, kun ne annetaan vuosiloman yhteydessä (pidennyksenä). Tällöin noilta päiviltä suoritettavaa palkkaa ei lasketa merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti eikä laskennassa oteta huomioon mainitun lain mukaisia korottavia tekijöitä.

Tieliikelaitos on suorittanut näiltä työehtosopimuksen mukaan määräytyviltä vapaapäiviltä korvaukset työehtosopimuksessa sovitulla tavalla.

KANTAJIEN LISÄLAUSUMAT

Kantajat ovat molemmissa jutuissa lausuneet vielä, että kanteissa on kysymys pelkästään siitä, miten ylityön korvauksena annettavalta vapaa-ajalta maksettavan palkan suuruus lasketaan. Kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain 16 §:n mukaan saman lain 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua ylityön korvauksena annettavaa vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.

Merimiesten vuosilomalain 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on maksettava vuosiloman ja vastaavasti vuorokautisen sekä viikoittaisen ylityön korvauksena annettavan vapaa-ajan palkka, joka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien ja lomaan liittyvien muiden vapaapäivien määrällä.

Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan merimiesten vuosilomalain 13 §:n 2 momentin mukaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka tai, milloin kuukausipalkkaa ei ole määrätty, loman määräytymiskauden keskimääräinen kuukausiansio 30:llä sekä kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18.

Edelleen merimiesten vuosilomalain 13 §:n 3 momentissa on säädetty, että kuukausiansiota määrättäessä luetaan palkkaan kuuluvaksi suhteessa lomanmääräytymiskauden pituuteen kaikki kiinteät lisät ja korotukset, jotka työn laadun mukaan on tänä kautena maksettu vähintään kuukauden ajalta.

Ylityökorvauksena annettavalta vapaa-ajalta maksettava palkka saadaan siten edellä olevan perusteella kertomalla keskimääräinen päiväpalkka ylityövapaapäivien ja ylityövapaaseen liittyvien muiden vapaapäivien lukumäärällä. Keskimääräinen päiväpalkka taas saadaan jakamalla kuukausipalkka tai keskimääräinen kuukausiansio 30:llä sekä kertomalla tulos kertoimella 1,18. Kanteet perustuvat pelkästään edellä oleviin kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain ja merimiesten vuosilomalain säännöksiin.

Vastaaja on myös katsonut, että työehtosopimuksen mukaan määräytyvät vapaapäivät eivät käytännössä liity ylityövapaisiin tai lomapäiviin. Tämä väite on väärä, sillä kanteissa mainittuina ajanjaksoina työehtosopimuksen mukaan määräytyneet vapaapäivät ovat aina liittyneet ylityövapaisiin tai lomapäiviin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on lausuntopyynnössään todennut asianosaisten välillä olevan riitaa Tielaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n välisen lauttaväkeä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 4. ja 7. kohdan merkityksestä laskettaessa ylityövapaiden ja niihin liittyvien muiden vapaapäivien palkkaa työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n ja merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti. Tämän vuoksi käräjäoikeus pyytää työtuomioistuimen lausuntoa kyseisen työehtosopimuksen 15 §:n ja 4. ja 7. kohdan tulkinnasta koskien ylityövapaiden yhteydessä/lisäksi olevalta muulta vapaapäivältä/vapaapäiviltä maksettavan palkan laskentaperusteesta; siitä, mikä on ollut työehtosopimuksen tarkoitus vastikevapaan määrittelyssä?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle ja Tieliikelaitokselle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry toteaa lausuntonaan, että mikäli työehtosopimuksen mukainen vastikevapaa annetaan vuosiloman pidennyksenä, niin tällöin palkka vastikevapaan ajalta määräytyy työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentin mukaan laskettuna. Mikäli vastikevapaa annetaan vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön korvaamiseksi annetun vapaa-ajan yhteydessä, niin työehtosopimus ei sisällä määräystä vastikevapaan ajalta maksettavasta palkasta, vaan tämä asia ratkeaa KoTaL:n 16 §:n ja merimiesten vuosilomalain 13 §:n nojalla. Myöskään siinä tilanteessa, että vastikevapaa annetaan omana erillisenä vapaana, ei työehtosopimus sisällä määräystä vastikevapaan ajalta maksettavasta palkasta. Tällöin palkka määräytyy merimieslain 16 §:n 3 momentin nojalla.

Työehtosopimuksen 15 §:n 7 momentin määräyksellä on tarkoitettu, että vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön korvaamiseksi annettavan vapaa-ajan kuluminen on samojen rajoitusten alainen kuin vastikevapaan kuluminen 3, 5 ja 6 momentissa. Työehtosopimuksen 15 §:n 3, 5 ja 6 momentissa sovittu rajoituksista vastikevapaan kulumisen osalta.

PERUSTELUT

Kyseisen työehtosopimuksen 15 §:ssä on määräykset vastikkeen korvaamisesta. Tällä vastikkeella tarkoitetaan työehtosopimuksen 10 §:n 2 ja 3 momentin, 11 §:n 2-4 momentin sekä 12 §:n ja 13 §:n nojalla kertynyttä vastiketta.

Työehtosopimuksen 15 §:n 1 momentin mukaan vastike on mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti annettava vastikevapaana toimintakautena ja loman yhteydessä.

Työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentissa on säännös rahapalkan määrästä silloin kuin vastikevapaa annetaan vuosiloman yhteydessä tai rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä. Työehtosopimuksen mukaan yhden päivän rahapalkka on 1/30 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen. Tällöin kuitenkin 6,5 vastiketuntia oikeuttaa täyteen yhden päivän vastikekorvaukseen.

Tällä tavalla laskettu vastikevapaapäivän palkka vastaa suuruudeltaan merimiesten vuosilomalain nojalla laskettua lomapäivän palkkaa. Merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaan keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka 30:llä sekä kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18. Näin ollen merimiesten vuosilomalain mukainen kerroin 1,18 tulee tässä työehtosopimusmääräyksessä korvattua, koska 1,18 x 6,5 = 7,67. Työehtosopimusmääräyksen perusteella vuosilomalain yhteydessä annettavan vastikevapaan palkka vastaa siten suuruudeltaan merimiesten vuosilomalain mukaan laskettua palkkaa. Edelleen työehtosopimusmääräyksessä todetaan, että merimies on myös oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiehen vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Työehtosopimuksessa ei sen sijaan ole erillismääräystä vastikevapaan ajalta maksettavasta palkasta niissä tapauksissa, jolloin vastikevapaata ei anneta vuosiloman yhteydessä. Tällöin niissä tapauksissa, jolloin vastikevapaa liittyy vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön korvauksena annettavaan vapaaseen, palkka määräytyy KoTaL:n 16 §:n ja merimiesten vuosilomalain 13 §:n nojalla eli ylityön korvauksena annettavaan vapaaseen liittyvien muiden vapaapäivien osalta noudatetaan samaa sääntöä eli keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka 30:llä sekä kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18 sekä kertomalla näin saatu keskimääräinen päiväpalkka vapaapäivien lukumäärällä.

Mikäli vastikevapaa annettaisiin siten, että se ei olisi yhteydessä vuosilomaan tai vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön korvaamisesta annettavaan vapaa-aikaan, niin tällöin vastikevapaa-ajan palkka määräytyisi merimieslain 16 §:n 3 momentin mukaan, jonka mukaan päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 30:llä.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on asian valmistelussa todennut vielä seuraavaa:

Työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annettu laki on ollut pakottavaa lainsäädäntöä vuoteen 1996 saakka. Vuonna 1996 (409/96) tehdyllä lain muutoksella, joka oli tullut voimaan 1.7.1996, oli annettu ensimmäistä kertaa mahdollisuus sopia lain 13, 14 ja 16 säännöksistä poikkeavasti työehtosopimuksella. Kun edellä mainittu laki vuonna 1982 oli tullut voimaan, oli pyritty siihen, että työehtosopimuksen määräykset eivät olisi ristiriidassa lain pakottavien säännösten kanssa. Tämä oli lähtökohtana myös Suomen Merimies-Unionin kirjallisessa lausumassa.

Tieliikelaitos on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Tielaitoksen (nyk. Tieliikelaitos) välillä 16.12.1994 solmitun lauttaväkeä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohdassa määrätään siitä, miten työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaiden palkka lasketaan. Tieliikelaitos toteaa, että määräys on ollut samansisältöinen jo vuosia ja voimassa olevassakin työehtosopimuksessa on samanlainen määräys. Määräys on yksiselitteinen ja selkeä.

Työehtosopimuksen mukaan määräytyviä vastikkeita kertyy siitä, että työaika on työehtosopimuksen 13 §:n mukaan lyhennetty 38 tuntiin, jolloin vastiketta kertyy kaksi tuntia viikossa. Tällä tavalla kertyvien vastikkeiden korvaamisen laskemisesta on kyse työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohdassa.

Työehtosopimuksen 15 §:n otsikon mukaisesti siinä määrätään vastikkeiden korvaamisesta. 15 §:n 4 kohdassa todetaan, että "milloin vastike annetaan vapaa-ajan muodossa työsuhteen kestäessä, vastaa kunkin arkipäivän säännöllistä työaikaa yhtä monen tunnin vastikevapaa." Tämä tarkoittaa sitä, että säännöllisen työajan ollessa kahdeksan tuntia päivässä, vähennetään kertynyttä vastikesaldoa kahdeksan tuntia vapaapäivää kohti henkilön ollessa vastikevapaalla.

Samassa kohdassa todetaan edelleen, että "milloin vastike annetaan vuosiloman pidennyksenä tai rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, on yhden päivän rahapalkka 1/30 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen. Tällöin oikeuttaa 6,5 vastiketuntia yhden päivän vastikekorvaukseen." Tieliikelaitos katsoo, että edellä mainitussa todetaan selkeästi se, että vastikevapaan rahapalkka on 1/30 merimiehien kuukautisesta rahapalkasta mahdollisine ikälisineen. Lisäksi siinä todetaan, että kuukautiseen peruspalkkaan lisätään vain mahdolliset ikälisät.

Kantajien Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevissa tapauksissa on kyse ylityövapaiden yhteydessä olevien työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaapäivien palkan laskemisesta. Kantajat ovat kanteissa lähteneet siitä, että ylityökorvauksena annettavan vapaa-ajan palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka ylityövapaiden ja ylityövapaaseen liittyvien muiden vapaapäivien lukumäärällä. Kantajat ovat edelleen katsoneet, että työehtosopimuksen mukaan määräytyvä vapaapäivä olisi edellä mainittu "muu vapaapäivä". Kantajien tulkinta on virheellinen ja johtaisi työehtosopimuksen vastaiseen lopputulokseen.

Kun työehtosopimuksessa on selkeästi ja yksiselitteisesti määrätty edellä kerrotulla tavalla vastikevapaan palkan laskemisesta, ei kyseisen määräyksen "yli" voi mennä tulkitsemalla kantajien vaatimalla tavalla työehtosopimuksen mukaan määräytyvää vastikevapaapäivää "muuksi vapaapäiväksi". Mikäli kantajien vaatima tulkinta olisi oikea, menettäisi työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohta merkityksensä. Näin ollen työehtosopimuksesta yksiselitteisesti ilmenevä sanamuodon mukainen tulkinta vastikevapaan palkan laskemisesta on ainoa oikea ja mahdollinen tulkinta työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohdan määräyksen sisällöstä.

Tieliikelaitos toteaa, että merimiesten vuosilomalain 13 § ja kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain 16 § ovat dispositiivisia. Näin ollen työehtosopimuksella on voitu pätevästi sopia työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaapäivien korvaamisesta. Työehtosopimus on looginen: työehtosopimuksella on ensin määritelty, miten vastikevapaita kertyy (työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti kaksi tuntia viikossa). Työehtosopimuksen 15 §:ssä siten määrätään miten ansaittuja vastikkeita korvataan.

Tieliikelaitoksen käsityksen mukaan työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohta ei suoranaisesti koske työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaiden palkan laskentaa. Mainitussa kohdassa todetaan, että "mitä tämän (15) pykälän 3, 5 ja 6 momentissa on sovittu vastikevapaan antamisesta, koskee myös 14 §:ssä tarkoitettua ylityövapaata." Mainitut 3, 5 ja 6 momentit koskevat lähinnä vastikkeiden vähentämistä. 15 §:n 7 momentissa määrätään tämä vastikkeiden vähentymisjärjestelmä koskemaan myös ylityövapaata. Koska 15 §:n 7 momentissa ei viitata 15 §:n 1 ja 4 momenttiin, niin tämä tukee Tieliikelaitoksen käytäntöä työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaiden palkan laskemisessa. Tämä näet osoittaa sen, että työehtosopimuksen mukaan määräytyvät vastikkeet ja niiden korvaaminen on erillinen järjestelmä ylityövapaisiin ja niiden korvaamiseen verrattuna.

Edellä olevan perusteella Tieliikelaitos katsoo, että vuosiloman pidennyksen yhteydessä pidettävän työehtosopimuksen mukaan määräytyvän vapaan päiväpalkka on 1/30 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen.

Tieliikelaitos on valmistelussa vielä lausunut seuraavaa:

Työehtosopimuksen mukaisten vastikevapaiden palkka lasketaan samalla tavalla työehtosopimuksen mukaisesti siitä riippumatta, annetaanko vastikevapaa ylityövapaiden tai vuosiloman pidennyksen yhteydessä tai erillisenä vapaana. Lausuntopyynnössä tarkoitetussa tilanteessa, jossa kysymys on ylityövapaiden yhteydessä annetusta vastikevapaasta, päiväpalkka on laskettu merimiehen peruspalkan mukaan. Koska kysymys on ollut muusta kuin vuosiloman pidennyksenä annettavasta vastikevapaasta, ei työehtosopimuksen 15 §:n 4. kohdan mukaista 6,5 tunnin vastiketunnin vähentämistä myöskään ole tehty.

Kysymyksessä olevat työehtosopimusmääräykset ovat 1970-luvulta. Ylityövapaista ja niiden korvaamisesta oli tuolloin sovittu työehtosopimuksessa, sillä laki työajasta kotimaan liikenteen aluksissa oli tullut voimaan vuonna 1982. Mainittuun lakiin sisältyvät ylitöitä ja niiden korvaamista koskevat säännökset. Sen sijaan työehtosopimukseen olivat jääneet määräykset, jotka koskevat vastikkeiden kertymistä ja niiden korvaamista. Työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annetulla lailla ei ole muutettu työehtosopimuksen mukaan määräytyvien vastikevapaiden palkanmaksua koskevaa käytäntöä ja määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä on kysymys siitä, miten lauttaväkeä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 4 ja 7 momentteja on tulkittava määriteltäessä ylityövapaan yhteydessä/lisäksi olevalta muulta vapaapäivältä/vapaapäiviltä maksettavan palkan laskentaperustetta. Lausuntopyynnössä mainitulla muulla vapaapäivällä tarkoitetaan asiassa vastikevapaita, jotka perustuvat työehtosopimuksen määräyksiin.

Työehtosopimukseen osalliset Suomen Merimies-Unioni SM-U ja Tieliikelaitos ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa ilmenevin tavoin jääneet erimielisiksi siitä, määräytykö ylityövapaan yhteydessä annettavalta vastikevapaalta maksettava palkka työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n ja merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti samalla tavoin kuin palkka ylityövapaalta vai määräytyykö palkka työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentista ilmenevän laskentasäännön mukaisesti.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Lauttaväkeä koskevaan työehtosopimukseen on 1970-luvun alkupuolelta lähtien sisältynyt työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentin mukainen määräys siitä, että milloin vastike annetaan vuosiloman pidennyksenä tai rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, on yhden päivän rahapalkka 1/30 merimiehen kuukautisesta rahapalkasta (peruspalkka) mahdollisine ikälisineen. Samassa työehtosopimuskohdassa on myös todettu, että tällöin oikeuttaa 6,5 vastiketuntia yhden päivän vastikekorvaukseen. Edellä mainittu tuntimäärä on ainakin 1980-luvun alussa voimassa olleessa työehtosopimuksessa ollut 6,6 vastiketuntia.

Ennen työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain voimaantuloa 1.5.1982 työehtosopimuksessa on ollut muun muassa ylityön korvaamista koskevat määräykset. Työehtosopimuksessa oli myös sovittu siitä, miten ylityö muutetaan vastikkeeksi korvattaessa ylityö vapaa-aikana. Vastikeajoilta maksettava palkka oli määräytynyt työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentissa sovituin tavoin. Koska edellä mainittuun lakiin oli otettu säännökset ylityön korvaamisesta, oli lauttaväkeä koskevaan työehtosopimukseen otettu määräys, jonka mukaan vuorokautisen ylityön korvaamisesta on säädetty työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 13 §:ssä. Ylityön korvauksena annettavasta vapaa-ajasta oli puolestaan säädetty lain 16 §:ssä, jonka mukaan lain 13 - 14 §:ssä tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.

Työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentin tulkinnasta ja vastikeajalta suoritettavan korvauksen maksamiskäytännöstä työtuomioistuimessa on kuultu Tieliikelaitoksen puolesta todistajina henkilöstöjohtaja D:tä, palkkapäällikkö E:tä ja henkilöstösihteeri F:ää sekä Suomen Merimies-Unioni SM-U:n puolesta todistelutarkoituksessa pursimies B:tä.

F, joka on ollut Tieliikelaitoksen palveluksessa loppuvuodesta 1986 alkaen, on maaliskuusta 2002 alkaen laskenut lauttaväen työehtosopimuksen piirissä olevien palkkoja. F:n kertoman mukaan työehtosopimuksen perusteella tulevat vastikkeet ja ylitöistä tulevat vastikkeet pidetään työaikakirjanpidossa erillisinä, koska näiltä maksetaan erisuuruista palkkaa. Työehtosopimuksen mukaisilta vastikkeilta työntekijälle maksetaan palkka siten, että päiväpalkka on kuukausipalkka jaettuna 30. Myös ylityövapaan yhteyteen sijoittuvalta työehtosopimukseen perustuvalta vastikevapaalta palkka on maksettu tämän mukaisesti. Sen sijaan ylitöistä tulevalta vastikeajalta palkka on maksettu 18 prosentilla korotettuna.

Arviointi ja johtopäätökset

Korkein oikeus on edellä mainitussa tuomiossaan KKO 1995:151 katsonut, että työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukainen ylityövapaalta maksettava palkka on laskettava merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla eli keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että keskimääräinen kuukausiansio jaetaan kolmellakymmenellä ja saatu tulos kerrotaan kertoimella 1,18.

Korkeimman oikeuden edellä selostetussa tuomiossa KKO 2003:21 ei ole otettu nimenomaisesti kantaa siihen, ovatko myös ne ylityövapaaseen liittyvät vastikevapaat, jotka määräytyvät työehtosopimuksen perusteella, sellaisia merimiesten vuosilomalaissa tarkoitettuja vapaapäiviä, jotka on otettava huomioon ylityövapaalta maksettavan palkan laskennassa.

Lauttaväkeä koskevaan työehtosopimukseen on edellä todetuin tavoin jo ennen työajasta kotimaanliikenteen aluksista annetun lain voimaantuloa sisältynyt 15 §:n 4 momentin mukainen määräys. Sanamuotonsa mukaan määräys koskee tilanteita, joissa vastike annetaan vuosiloman yhteydessä tai maksetaan rahana työsuhteen päättyessä. Työehtosopimukseen ei ole sisältynyt muuta määräystä siitä, miten rahapalkka vapaa-aikana annettavalta vastikkeelta määräytyy. Esitetyn selvityksen mukaan määräystä on käytännössä sovellettu myös tilanteissa, joissa työehtosopimuksen mukainen vastike on annettu vapaa-aikana muulloin kuin vuosiloman yhteydessä.

Työajasta kotimaanliikenteessä annetun lain voimaantulon jälkeen ei työehtosopimusosapuolten välillä ole keskusteltu vastikeajalta maksettavaa korvausta koskevan määräyksen muuttamisesta. Lain voimaantulon johdosta muun muassa ylityön korvauksena annettava vapaa-aika ja vapaa-ajalta suoritettava korvaus ovat määräytyneet lainsäännösten mukaisesti. Lauttaväkeä koskeva työehtosopimus on lain voimaantulon jälkeen edelleen sisältänyt nykyisen työehtosopimuksen 10 §:n 2 ja 3 momentin, 11 §:n 2 - 4 momentin sekä 12 §:n ja 13 §:n määräykset, jotka koskevat vastikkeen kertymistä määräyksistä ilmenevissä tilanteissa. Työajasta kotimaanliikenteessä annettuun lakiin ei sisälly vastaavia säännöksiä vastikkeiden kertymisestä.

Kun kysymyksessä olevaa vastikeajalta maksettavaa korvausta koskevaa määräystä ei työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain voimaantulon jälkeen ole esitetty muutettavaksi, vaan sitä on edelleen lain voimaantulon jälkeen pitkään sovellettu myös tilanteissa, joissa työehtosopimukseen perustuva vastike on annettu vapaa-aikana ylityövapaan yhteydessä, viittaa tämä työtuomioistuimen mielestä siihen, että työehtosopimukseen osalliset ovat tarkoittaneet, että työehtosopimukseen perustuvilta vastikevapailta maksettava palkka määräytyy edelleen työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentin mukaisesti. Koska vastikkeet, joista lausuntopyynnössä on kysymys, perustuvat yksinomaan työehtosopimuksen määräyksiin, ovat työehtosopimukseen osalliset työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain säännösten estämättä voineet myös sopia niiden korvaamisesta.

Työehtosopimuksen 15 §:n 7 momentissa mainituissa saman pykälän 3, 5 ja 6 momenteissa on sovittu vastikevapaan kulumisesta ja todettu määräysten koskevan myös 14 §:ssä tarkoitettua ylityövapaata. Näistä määräyksistä ei työtuomioistuimen mielestä ole saatavissa johtoa ratkaistaessa sitä, miten määräytyy ylityövapaan yhteydessä annettavalta työehtosopimukseen perustuvalta vastikevapaalta maksettava palkka.

Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo työehtosopimuksen 15 §:n 4 momentin tarkoitusta muuta tulkintaa paremmin vastaavaksi tulkinnan, jonka mukaan määräyksestä ilmenevää laskentaperustetta käytetään myös maksettaessa palkkaa ylityövapaiden yhteydessä olevalta työehtosopimukseen perustuvalta vapaapäivältä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Virtanen, Vertanen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.