Union's claim dismissed because union was not cause for local negotiations failing before federal talks.

Kun kantajajärjestö ei ollut syypää liittojen välisten neuvottelujen käymättä jäämiseen, kanteen tutkimista vastaan neuvotteluvelvoitteen laiminlyönnin perusteella esitetty väite hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 85

KANTAJA

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Nokia Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen vastainen menettely ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.5.2005

Pääkäsittely 10.8.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n, nykyisin Teknologiateollisuus ry, ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n välillä 10.12.2002 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yhteyshenkilö

Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita yhteyshenkilö ja varayhteyshenkilö, joka yhteyshenkilön estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yhteyshenkilö edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja tämän sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet. Työpaikan koon sitä edellyttäessä yhteyshenkilöllä on tehtävien hoitamista varten oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Yhteyshenkilön kanssa sovitaan kohtuullisesta työstä vapautuksesta yhteyshenkilötehtävien hoitamista varten. Yhteyshenkilölle annetaan vastaavat tiedot kuin muidenkin henkilöstöryhmien luottamusmiehille.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Neuvottelujärjestys

Työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihenkilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, on hänellä oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia siirtää yhteyshenkilön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiassa saavuteta yksimielisyyttä paikallisesti tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta, asia voidaan siirtää Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön ja Metalliteollisuuden Keskusliiton välillä neuvoteltavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan Nokia Oyj:n menetelleen metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen yhteyshenkilöä koskevan määräyksen vastaisesti sen laiminlyödessä sopia kohtuullisesta työstä vapautuksesta ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöiden A:n, B:n ja C:n kanssa ja

tuomitsemaan Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä

velvoittamaan Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A, C ja B ovat toimineet yhteyshenkilöinä Nokia Oyj:n pääkaupunkiseudun yksiköissä. Yhtiön ja yhteyshenkilöiden välillä ei ollut päästy yksimielisyyteen työstä vapautuksen määrästä eikä siitä siten ollut sovittu yhteyshenkilöiden kanssa. Tämän vuoksi yhteyshenkilöiden esimiehet olivat järjestäneet yhteyshenkilöiden varsinaiset työt siten, että niistä suoriutuminen oli jatkuvasti vaatinut täysiaikaista työskentelyä ja yhteyshenkilötehtävien hoitaminen oli vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi ajan puutteen vuoksi. Tilanne oli ollut tällainen A:n ja B:n osalta vuoden 2004 alusta lukien sekä C:n osalta 1.8.2004 alkaen.

A, C ja B olivat käyttäneet osan työajastaan yhteyshenkilön tehtävien hoitamiseen, minkä vuoksi heidän työtehtäviensä aikataulut eivät olleet pitäneet. Tästä johtuen heidän esimiehensä olivat arvioineet heidät kaikki yhtiössä vakiintuneesti käytössä olevassa henkilökohtaisessa arviointijärjestelmässä alimpaan mahdolliseen luokkaan. Arviointijärjestelmän tulokset vaikuttivat henkilön palkkaukseen sekä toimenhakuun ja muuhun uralla etenemiseen yhtiön sisällä. A oli saanut myös varoituksen työstä kieltäytymisestä hänen käytettyään työnantajan mukaan liikaa työaikaa yhteyshenkilön tehtävän hoitamiseen. Myös B:tä ja C:tä oli uhkailtu vastaavalla varoituksella, mikäli he eivät suostu käyttämään nykyistä enempää aikaa työtehtäviinsä. Kaikkien kolmen yhteyshenkilön näkemyksen mukaan yhteyshenkilötehtävistä jäisi merkittävä osa hoitamatta, mikäli niihin käytettäisiin vain yhtiön sallima aika. Työnantaja oli tarjonnut A:lle 50 prosentin vapautusta sekä C:lle ja B:lle 30 prosentin vapautusta työstä.

A:lla oli edustettavia ylempiä toimihenkilöitä noin 1 000, C:llä noin 450 ja B:llä noin 600. Yhteyshenkilötehtävänsä lisäksi A toimi työsuojeluvaltuutettuna, jossa asemassa hän edusti noin 1 100:aa ylempää toimihenkilöä. Kohtuullisena työstä vapautuksen määränä oli A:n kohdalla pidettävä 100:aa prosenttia sekä C:n ja B:n kohdalla 60:tä prosenttia.

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei ole määritelty kriteerejä, joiden perusteella yhteyshenkilön kohtuullinen työstä vapautus on ratkaistava. Kohtuullisen työstä vapautuksen määrää harkittaessa on kiinnitettävä huomiota muita henkilöstöryhmiä koskevien työehtosopimusten luottamusmiehen työstä vapautuksen määrän harkintakriteereihin. Metalliteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen mukaan luottamusmies on vapautettu työstä kokonaan, mikäli hänellä on edustettavia työntekijöitä vähintään 400. Toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan kokonaisvapautusta harkittaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä työehtosopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä oli useaan otteeseen vuoden 2004 aikana käyty neuvotteluja A:n työstä vapautuksen määrästä sopimiseksi. Teknologiateollisuus ry oli siten ollut tietoinen siitä, että Nokia Oyj ei ollut antanut A:lle vapautusta työstä, kun osapuolet eivät olleet päässeet yksimielisyyteen vapautuksen määrästä. Teknologiateollisuus ry oli vuoden 2004 aikana tullut tietoiseksi siitä, että työstä vapautusta koskeva sopiminen sekä vapautuksen antaminen A:lle oli laiminlyöty ja että yhtiön edellä mainitut painostustoimet olivat kohdistuneet myös B:hen ja C:hen. Teknologiateollisuus ry ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, jotta työnantajan ja yhteyshenkilöiden välillä sovittaisiin kohtuullisesta työstä vapautuksesta, yhteyshenkilöihin kohdistuvan painostuksen lopettamiseksi ja riittävien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi yhteyshenkilöille.

VASTAUS

Oikeudenkäyntiväite

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Oyj ovat vaatineet, että kanne jätetään B:tä ja C:tä koskevilta osin tutkimatta.

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Oyj ovat lisäksi vaatineet Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Koska kanteessa tarkoitettua asiaa ei ollut B:n eikä C:n osalta saatettu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa eikä sitä myöskään ollut käsitelty tällaisissa neuvotteluissa, ei työtuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

KANTAJAN VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEESEEN

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut oikeudenkäyntiväitteen hylkäämistä.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan määräyksen sanamuoto viittaa siihen, että ylemmän toimihenkilön työehtoja koskevat asiat voidaan saattaa yhteyshenkilön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi ja edelleen myös liittojen käsiteltäväksi laajemminkin kuin työehtosopimukseen perustuvien työehtojen osalta. Toisaalta taas paikallistason neuvotteluvelvoite koskee määräyksen sanamuodon mukaan vain ylemmän toimihenkilön ja työnantajan välisen työsuhteen varsinaisia ehtoja eli työnormeja.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi Nokia Oyj:n menetelleen työehtosopimuksen yhteyshenkilöä koskevan määräyksen vastaisesti sen laiminlyödessä sopia kohtuullisesta työstä vapautuksesta ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöiden kanssa sekä laiminlyödessä antaa heille riittävät toimintamahdollisuudet tehtävien hoitamiseksi ja vaadittu lisäksi Teknologiateollisuus ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskeva määräys ei velvoita neuvottelemaan paikallisesti tai edes liittotasolla, kun riita-asiassa on kysymys työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Näin ollen oikeudenkäyntiväite tulisi hylätä.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n lakimies oli vielä 17.2.2005 eli saatuaan tiedon työnantajapuolen vastauksesta kanteeseen pyytänyt liittojen välisiä neuvotteluja asiasta. Teknologiateollisuus ry:n vastauksen mukaan asiasta ei ollut syytä keskustella liittojen välillä, koska asia oli jo saatettu työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiasta oli siten yritetty neuvotella liittojen välillä eikä kantaja ollut syypää neuvottelujen käymättä jäämiseen.

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäyntiväite

Teknologiateollisuus ry on ennen vastaamista pääasiaan vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta B:n ja C:n osalta sillä perusteella, että heille yhteyshenkilön ominaisuudessa myönnettävän työstä vapautuksen määrää koskevasta erimielisyydestä ei ole neuvoteltu työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti.

Erimielisyysneuvotteluista esitetty selvitys

Kantajan puolesta asiassa on kuultu todistajana Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n lakimiestä D:tä. Asiakirjaselvityksenä kantaja on esittänyt D:n Teknologiateollisuus ry:n asiamiehelle 21.11.2004 lähettämän sähköpostiviestin liitteineen sekä D:n työnantajaliiton asiamiehelle 17.2.2005 lähettämän sähköpostiviestin ja työnantajaliiton edustajan tähän antaman vastauksen. Työnantajapuoli on kirjallisena todisteena viitannut yhteyshenkilö A:lle myönnettävää työstä vapautusta koskevasta erimielisyydestä 31.3.2004 laadittuun paikalliseen erimielisyysmuistioon.

Teknologiateollisuus ry:n esittämän mukaan sen kieltäytyminen erimielisyysneuvottelujen käymisestä oli johtunut siitä, että C:n ja B:n osalta ei ollut käyty paikallisia erimielisyysneuvotteluja. Kirjalliseksi todisteeksi jätetystä Teknologiateollisuus ry:n asiamiehen kantajan asiamiehelle 17.2.2005 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että Teknologiateollisuus ry oli kieltäytynyt neuvottelujen käymisestä sillä perusteella, että asia jo oli saatettu vireille työtuomioistuimessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan määräyksen mukaan työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jollei ylempi toimihenkilö ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, on hänellä oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia siirtää yhteyshenkilön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Työehtosopimukseen osallisten välille asia voidaan siirtää neuvoteltavaksi, ellei asiassa saavuteta yksimielisyyttä paikallisesti tai mikäli syntyy erimielisyyttä työehtosopimuksen tulkinnasta.

Kantaja on oikeudenkäyntiväitteeseen vastatessaan katsonut muun ohella, ettei nyt esillä olevasta asiasta ole tarvinnut käydä työehtosopimuksen mukaisia erimielisyysneuvotteluja, koska kanteessa ei ole kysymys sopimuksen tulkinnasta vaan sen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Tähän työtuomioistuin toteaa, että lausunnon antaminen työehtosopimuksen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden täyttämisestä edellyttää kannanottoa sopimuksen oikeaan sisältöön ja näin ollen sen tulkintaan. Riitakysymys kuuluu siten neuvottelumääräyksen mukaan käsiteltäviin asioihin.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimusta koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan säännöksen on katsottu tarkoittavan, että työehtosopimuksen edellyttäessä erimielisyysneuvottelujen käymistä ne on tullut käydä ainakin työehtosopimuksen sopijapuolten välillä, elleivät asianhaarat ole muuta edellyttäneet (esim. TT 2000:33). Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan neuvotteluvelvollisuuden täyttämiseksi käytävät erimielisyysneuvottelut on voitu käydä myös asian tultua vireille työtuomioistuimessa.

B ja C ovat yhteyshenkilön ominaisuudessa osaltaan neuvotelleet esimiehensä kanssa heille yhteyshenkilöinä annettavasta työstä vapautuksesta. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevassa määräyksessä ei ole sovittu muuta paikallista neuvottelujärjestystä noudatettavaksi tilanteessa, jossa asia koskee kysymyksessä olevaa yhteyshenkilöä itseään. Määräyksessä ei ole myöskään asetettu paikallisen erimielisyyspöytäkirjan laatimista edellytykseksi sille, että asia voitaisiin ottaa liitojen välillä käsiteltäväksi. B:n ja C:n esimiehensä kanssa käymien keskustelujen perusteella työnantajapuolelle on joka tapauksessa käynyt selväksi, että osapuolten välillä vallitsee erimielisyys annettavan työstä vapauksen määrästä.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on 21.11.2004 Teknologiateollisuus ry:n asiamiehelle lähettämässään sähköpostiviestissä edellyttänyt erimielisyysmuistion laatimista myös B:n ja C:n työstä vapautusta koskevassa asiassa. Jo tätä ennen Teknologiateollisuus ry:n asiamiehelle oli toimitettu tieto siitä, että A:n asian ohella työpaikalla vallitsee erimielisyys myös B:lle ja C:lle annettavasta työstä vapautuksesta. Teknologiateollisuus ry on paikallisten erimielisyysneuvottelujen käymättä jäämiseen vedoten kieltäytynyt neuvottelemasta asiasta liittojen välillä. Tämän jälkeen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vielä kanteen tultua vireille pyytänyt liittoneuvottelujen käymistä asiassa, mistä työnantajaliitto on kieltäytynyt viitaten kanteen vireilläoloon.

Esillä olevassa tapauksessa erimielisyyskysymys on ollut paikallisesti esillä yhteyshenkilöiden ja heidän esimiestensä välillä. Näiden neuvottelujen perusteella työnantajapuolelle on ollut selvää, mistä seikasta asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys. Erimielisyys on myös saatettu kantajaliiton toimesta Teknologiateollisuus ry:n edustajien tietoon ja pyydetty edellä todetuin tavoin liittojen välisten erimielisyysneuvottelujen käymistä, mistä työnantajaliitto on kieltäytynyt. Kun Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ei siten esitetyn selvityksen mukaan ole ollut syypää liittojen välisten neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen, ei estettä kanteen tutkimiselle työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n mukaan ole.

Päätöslauselma

Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntiväite hylätään.

Asian jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Vannela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila

Päätös on yksimielinen.