Labor court dismissed claim that shared service center bathrooms were separate heating systems warranting overtime rates.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that service center bathrooms constituted separate heating systems requiring overtime rates. The court found that because significant floor heating was installed simultaneously in shared public areas, the bathrooms were part of a single heating system rather than isolated installations. Consequently, the employer did not violate the collective agreement by paying standard rates.
Legislator headnote
AI generatedSection 3(4) of the Plumbing and Heating Industry Collective Agreement; The court held that bathrooms in a service center are not separate heating systems when significant floor heating is installed simultaneously in shared areas, precluding the application of overtime rates.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Jutussa oli kysymys siitä, olivatko palvelukeskuksen asuntojen kylpyhuoneet talotekniikka-alan putkialan työehtosopimuksessa tarkoitettuja pieniä yksittäisiä kokonaisjärjestelmään kuulumattomia tiloja, joihin tehtävästä lattialämmityksen asennustyöstä tuli maksaa korotetun normiajan mukaista urakkapalkkaa. Näin ei katsottu olevan, koska myös palvelukeskuksen yhteistiloihin oli samaan aikaan asennettu huomattava määrä lattialämmitysputkistoa. Rakennusyhtiö ei siten ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta työntekijöille korotettua urakkapalkkaa. Samasta syystä myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 82
KANTAJA
Rakennusliitto ry, Helsinki
VASTAAJAT
Talotekniikkaliitto ry, Helsinki
Reijo Mällinen Oy, Liminka
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.11.2004
Pääkäsittely 14.6.2005
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 20.3.2002 allekirjoitetussa LVI-toimialan työehtosopimuksen putkialan urakkahinnoittelussa 2002 on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § KOJEIDEN ASENNUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 4. LÄMMITTIMET (*sähkö- tai IV-urakkaan kuuluvat)
Paino kg.....................1..........2
.........................NH/kpl....NH/kpl
15..................0,90......1,10
35..................1,00......1,20
60..................1,50......1,70
100.................2,00......2,20
150.................2,50......2,70
200.................3,00......3,20
1)Yhteen virtauspiiriin kytkettävät
2)Useampaan kuin yhteen virtauspiiriin kytkettävät
Tyhjennyt, irrotus, uudelleen kiinnitys ja täyttö 0,15 NH/patteri
Valmiina toimitetut putkilämmittimet 0,90 NH/kpl
Putkipattereiden, lattia- ja säteilylämmitysputkistojen teko ja asennus työmaalla:
pituus enintään 15 metriä:
Putkilämmittimen normiaika on 2 §:n mukaan määräytyvä normiaika.
pituus oli 15 metriä:
Putkilämmittimen normiaika 15 metriä ylittävältä osalta on 2 §:n mukaan määräytyvästä normiajasta 75 %
*Normiajat lämmitysputkistoille
Kiinnitys ja asennus raudoitukseen, kiinnikkeellä lämmöneritykseen, asenuslevyyn, lämmönjohtolamelliin tai kiinnityskiskoon
Putken Du..............Asuin-............Muut
..........................rakennukset.......rakennukset
17...................0,030.............0,028
20...................0,032.............0,030
Yli 20..............0,060.............0,048
Muovisen asennuslevyn, metallisen lämmönjohtolamellin tai kiinnityskiskon asennus normiaikoja korotetaan + 30 %
Pienten yksittäisten kokonaisjärjestelmään kuulumattomien tilojen lattialämmityksen asennuksen normiaika 0,12 NH/m.
Taulukkoja em. lisä sekä yksittäisten lattialämmitysten asennusnormiaika on ohjeellisena kokeilukäytössä sopimuskauden ajan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa Reijo Mällinen Oy:n menetelleen vastoin talotekniikka-alan putkialan suorituspalkkaustyötä koskevan 3 §:n 4 momentin määräystä jättäessään maksamatta As Oy Tapiolan Caritas kerrostalotyömaalla pienten yksittäisten tilojen 0,12 NH/m:n lisän,
tuomitsee Reijo Mällinen Oy:n maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,
tuomitsee Talotekniikkaliiton maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
velvoittaa Talotekniikkaliiton ja Reijo Mällinen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Putkiasentajat A, B, C, D, E, F, G ja H olivat työkuntana tehneet Reijo Mällinen Oy:n urakoiman As Oy Tapiolan Caritas -nimisen vanhusten palvelukeskuksen vesi- ja lämpöasennustyöt. Palvelukeskuksessa oli muun muassa 54 asuntoa. Kerrostalorakennus lämmitettiin vesikiertoisella patteri- ja lattialämmityksellä. Huoneistot lämmitettiin pattereilla. Yleiset tilat ja huoneistojen kylpyhuoneet lämmitettiin lattialämmityksellä. Kylpyhuoneissa lämmitys oli lähinnä lattiapintojen mukavuus- ja kuivanapitolämmitystä.
Työkunnan palkkausmuoto oli ollut työehtosopimuksen tarkoittama suora urakka. Työkunnan ja työnantajan välillä syntyi erimielisyyttä huoneistojen kylpyhuoneiden lattialämmitysputkien asennushinnoista. Työkunnan mukaan kyseessä oli urakkahinnoittelun tarkoittama pienen, yksittäisen kokonaisjärjestelmään kuulumattoman tilan asennustyö, jonka asennuksen normiaika oli 0,12 normituntia kultakin metriltä. Normituksella kompensoitiin ahtaasta työskentelytilasta johtuva työn hidastuminen verrattuna esimerkiksi suuriin yleisötiloihin.
Talotekniikkaliitosta saamansa selvityksen jälkeen yhtiö kieltäytyi maksamasta puheena olevaa normiaikaa. Erimielisyydestä neuvoteltiin paikallistasolla ja liittojen välillä yksimielisyyteen pääsemättä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimukseen
Talotekniikkaliitto ja Reijo Mällinen Oy ovat kiistäneet kanteen sekä vaatineet sen hylkäämistä ja Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Talotekniikkaliiton ja Reijo Mällinen Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanteen kiistämisen perusteet
LVI-toimialan työehtosopimuksen normiaikahinnoittelu perustui vuoden 1989 alusta alan silloisessa työehtosopimuksessa sovittuun normiaikahinnoitteluun. Tuolloin normiaikahinnoitteluun tulivat mukaan myös lattialämmitysjärjestelmät sen aikaisen tekniikan mukaisina. Nämä järjestelmät poikkesivat huomattavasti nykyisistä. Käytäntönä oli, että lattialämmitys asennettiin yleensä vain asuntojen kylpyhuoneisiin ja se oli yhdistettynä lämpimän käyttöveden järjestelmään. Myös putkijako oli tuolloin harva eli noin 3 metriä lattianeliömetrille.
Lattialämmityksen tekniikka muuttui 1990-luvun alkupuolella. Järjestelmien muuttuessa lattialämmitykselle tuli oma putkistojärjestelmä ja putkijako muuttui tiheämmäksi. Lattialämmityksessä putkia kului 5 - 6 metriä lattianeliötä kohti. Tekniikan muuttumisesta johtuen tuli tarve myös muuttaa työehtosopimuksen hinnoittelua. Työehtosopimusten ja siihen liittyvien hinnoittelujen muutokset olivat aina vaikeita ja hitaita toteuttaa - erityisesti kun, kuten tässä tapauksessa, normiaikoja olisi tullut pienentää. Hinnoittelumuutos toteutettiin vasta vuonna 2002 samalla kuin muitakin muutoksia toteutettiin, vaikka tarvetta muutoksen tekemiselle olisi ollut jo aikaisemmin. Tuolloin lattialämmityksen normiaikoja laskettiin huomattavasti. Juuri tästä saatiin johtoa myös nyt kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen tulkintaan.
Jos kysymyksessä oleva työ olisi tehty entisten määräysten voimassa ollessa eli vuosina 1989 - 2002, lattialämmityksen normiaika olisi määräytynyt siten, että nyt kysymyksessä olevan noin 22 metriä käsittävän lattialämmityspiirin osalta 15 metriä olisi laskettu normiajalla 0,12 NH/m ja sen ylittävä osuus 7 metriä olisi laskettu 25 prosenttia alennuksella eli 0,09 NH/m. Jos työehtosopimuksen tulkinta tapahtuisi nyt työntekijäpuolen esittämän kannan mukaan, olisi normiajan muutos lisännyt asennuksen normiaikaa entiseen verrattuna. Normiaikoja laskettiin uusissa määräyksissä huomattavasti eikä kantajakaan väittänyt niitä miltään osin korotetun.
Yksittäisillä kokonaisjärjestelmään kuulumattomilla, pienillä tiloilla oli tarkoitettu sitä, että rakennuksessa ei ollut muilta osin lattialämmitystä. Näin ollen rakennuksessa ei voinut olla lattialämmitysjärjestelmiä, joihin sovellettaisiin osaan järjestelmistä työntekijäpuolen esittämää 0,032 NH/m ja osaan 0,12 NH/m kertoimia. Toisaalta ei voida katsoa, että patterilämmitysjärjestelmä tekisi lattialämmityksestä kokonaisjärjestelmään kuulumattoman järjestelmän hinnoittelun tarkoittamalla tavalla.
Kanteessa esitetty työehtosopimuksen tulkinta oli virheellinen eikä tullut kysymykseen nyt esillä olevassa tapauksessa. Kysymyksessä ei ollut pieni lämmityspiiri, koska sen pituus oli yli 15 metriä ja siten hinnoittelumuutoksen johdosta asennuksen normiaika olisi lisääntynyt. Normiaika oli siten 0,032 NH/m. Kysymyksessä oli kokonaisjärjestelmään kuuluva lämmityspiiri, johon kuuluivat myös aula ja muut yleiset tilat. Myös näin tulkittuna normiaika oli 0,032 NH/m.
Työehtosopimuksen tietensä rikkomista koskeva kanteen vaatimus oli perusteeton, koska Reijo Mällinen Oy oli toiminut työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti asiassa. Talotekniikkaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Putkiasentajat A, B, C, D, E, F, G ja H olivat työkuntana tehneet Reijo Mällinen Oy:n Oulussa urakoiman Asunto Oy Tapiolan Caritas -nimisen vanhusten palvelukeskuksen vesi- ja lämpöasennustyöt. Työt tehtiin suoralla urakalla noudattaen LVI-toimialan työehtosopimuksen putkialan urakkahinnoittelua.
Urakkahinnoittelun 3 §:ssä on edellä jäljennetyt määräykset pienten, yksittäisten kokonaisjärjestelmään kuulumattomien tilojen lattialämmityksen asennuksen normiajasta 0,12 NH/m. Muutoin lämmitysputkistojen asennuksen normiaika asuinrakennuksissa on 0,032 NH/m. Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko Reijo Mällinen Oy menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta palvelukeskuksen kylpyhuoneiden lattialämmityksen asennuksista urakkahinnan edellä mainitun korotetun normiajan mukaan.
Todistajat
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina putkiasentaja I:tä, Rakennusliiton työehtotoimitsijaa J:tä ja Talotekniikkaliiton asiamiestä K:ta, jotka ovat kertoneet työehtosopimusneuvotteluista sekä työehtosopimuksen tarkoituksesta ja soveltamisesta. Lisäksi on työkohteen rakennustavasta kuultu todistelutarkoituksessa Reijo Mällinen Oy:n toimitusjohtajaa L:ää.
Palvelukeskuksen rakennus ja sen lämpöasennustyö
Todistajankuulustelun yhteydessä työtuomioistuin on perehtynyt palvelukeskuksen rakennuspiirustuksiin. Niistä on käynyt ilmi, että palvelukeskuksessa on 54 asuntoa kylpyhuoneineen. Asunnot sijoittuvat 5-kerroksisen rakennuksen keskellä olevan avoimen tilan ympärille. Pohjakerroksessa on yhteiskäyttöön tarkoitettua aulatilaa, ja myös asuinkerrosten käytävillä on kerroskohtaisia oleskelutiloja.
Esitetyn selvityksen mukaan palvelukeskuksen rakennus lämmitetään kaukolämpöön yhdistetyllä vesikiertoisella patteri- ja lattialämmityksellä. Keskuksen aula- ja muissa yhteistiloissa, kellarikerroksessa samoin kuin huoneistojen kylpyhuoneissa on lattialämmitys, muutoin huoneistot lämmitetään pattereilla. Vaihtelevan kokoisissa kylpyhuoneissa lattialämmitysputkea on noin 20-30 metriä. Lämmitysputkea on asennettu kylpyhuoneisiin yhteensä noin 1200 metriä ja muihin tiloihin noin kahdeksan kilometriä. Lattialämmitystä asennettaessa kylpyhuoneiden kevytharkoista valmistetut väliseinät ovat olleet paikoillaan.
L on kertonut, että palvelukeskusrakennukseen asennettiin patterilämmitykselle ja lattialämmitykselle omat erilliset linjansa. Vedettäessä rakennuksen kylpyhuoneisiin lattialämmitysputkia työn pystyi tekemään joustavasti sarjaluontoisena työnä. Putkikelaa tarvitsi kussakin kerroksessa pitää vain kahdessa tai kolmessa paikassa, josta käsin putken saattoi helposti vetää käytävää pitkin asuntoihin. Mitään ylimääräistä vaikeutta työhön ei liittynyt. Toisin olisi, jos kysymys olisi vain yksittäisestä tai kahdesta pienestä tilasta esimerkiksi omakoti- tai rivitalossa.
Työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys
I on kertonut toimineensa 25 vuotta putkiasentajana, 15 vuotta työkuntien etumiehenä sekä osallistuneensa uutta urakkahinnoittelua koskeviin neuvotteluihin vuoden 2001 alusta putkialan neuvottelukunnan jäsenenä. I:n mukaan uudessa hinnoittelussa pienennettiin isojen asennuskohteiden, kuten hallityömaiden ja kokonaan lattialämmitettyjen kerrostalojen asennushintaa työnantajapuolen esityksestä. Kun materiaaliksi oli tullut helposti asennettava muovi, asennushinta oli muodostunut korkeaksi. Alennettua hintaa siirrettiin muihin artikkeleihin. Todistaja oli kuitenkin pitänyt tärkeänä, että pienten tilojen, kuten kylpyhuoneiden ja saunatilojen lattialämmitysputkien asennushinta pysyi entisellään, koska ahtaissa tiloissa asennustyö on hankalaa ja asennettava metrimäärä jää pieneksi. Näin asia myös sovittiin.
Edelleen I:n mukaan kaukolämpöön liitetyissä kerrostaloissa on lämmönjakokeskus, johon kaukolämpö johdetaan. Lämmönjakokeskuksesta lämmitetty vesi lähtee yhtä putkea pitkin eteenpäin, mutta myöhemmin putki haarautuu ja talon patterilinjalle ja lattialämmityspiirille tulee haaroituksen jälkeen kummallekin oma sekoitusjärjestelmä ja oma pumppu. Lämmityspatterien putkivedot tehdään rautaputkesta hitsaamalla, kun taas lattialämmitys asennetaan muoviputkesta. Näistä syistä todistajan käsityksen mukaan talossa, jossa asuinhuoneet lämmitetään pattereilla, kokonaisjärjestelmänä on patterilämmitys. Kylpyhuoneissa niin sanottua mukavuuslämpöä antava lattialämmitys ei yksin riittäisi pitämään huoneistoja lämpimänä. Näin oli myös Caritas-palvelukeskuksen rakennuksessa. Talo oli tosin poikkeuksellinen kohde sikäli, että siinä oli myös lattialämmitettyjä aula- ja muita yhteisiä tiloja.
K on kertonut osallistuneensa alan työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 1985 alkaen työnantajaliiton asiamiehenä. K:n mukaan lattialämmityksiä tehtiin vielä 1980-luvulla vain kylpyhuoneisiin. Lattialämmityksessä alettiin 1990-luvun puolenvälin jälkeen siirtyä tiheämpään putkijakoon. Tuolloin oli olemassa vain yksi normiaika, 0,12 normituntia metriltä, ja 15 metriä ylittävältä osalta aikaa oli alennettu 25 prosentilla. Pienen kylpyhuoneen raja oli siten 15 metrissä. Teollisuushallien lattialämmitysten yleistyminen johti hinnoittelun normiajan alentamiseen työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2002. Työntekijäliitto vaati neuvotteluissa normiajan 0,12 säilyttämistä pienissä tiloissa. Pienen kylpyhuoneen rajana oli määräyksen muutoksen jälkeenkin todistajan mukaan pidettävä 15 metriä.
Sovellettaessa normiaikaa 0,12 rakennuksessa ei K:n käsityksen mukaan tule olla muualla lattialämmitystä, koska muutoin kylpyhuoneen lattialämmitys ei ole enää yksittäinen kokonaisjärjestelmään liittymätön tila, vaan se nimenomaan liittyy kokonaisjärjestelmään. Tällaisessa tapauksessa rakennuksen johonkin osaan asennettu patterijärjestelmä ei tee lattialämmitystiloista kokonaisjärjestelmään kuulumattomia tiloja. Oulun Caritas-palvelukeskuksessa aulatilojen lattialämmitys asennettiin samankokoisesta putkesta ja suurelta osalta samassa tasossakin kuin kylpyhuoneiden lämmitys, joten ne kuuluivat samaan kokonaisjärjestelmään. Jos sen sijaan kerrostalossa on lattialämmitys pelkästään kylpyhuoneissa ja muualla esimerkiksi patterilämmitys, kylpyhuoneet ovat työehtosopimuksessa tarkoitettuja pieniä tiloja riippumatta siitä, kuinka monta asuntoa kerroksessa on.
Arviointi ja johtopäätökset
Esitetyn selvityksen mukaan pienten, yksittäisten kokonaisjärjestelmään kuulumattomien tilojen lattialämmityksen asennuksen korotetulla normiajalla 0,12 normituntia metriltä on tarkoitettu korvata tällaisissa tiloissa tapahtuvan työskentelyn hitautta ja vaativuutta.
Toiseksi korotetun normiajan soveltaminen edellyttää, että lattialämmitys asennetaan yksittäiseen kokonaisjärjestelmään kuulumattomaan tilaan. Jutussa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä tilan yksittäisyydellä erillisenä kriteerinä on sopimusneuvotteluissa ehkä tarkoitettu. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan se, että tila on yksittäinen, viittaa ainakin osittain samaan kuin kokonaisjärjestelmään kuulumattomuus. Näitä ilmaisuja voidaankin tarkastella toisiaan täydentävinä tunnusmerkkeinä.
Todistajat ovat luonnehtineet kokonaisjärjestelmän käsitettä jossakin määrin eri tavoin. Työntekijäpuolen todistajat ovat esittäneet, että kokonaisjärjestelmällä tarkoitetaan rakennuksen pääasiallista lämmitysmuotoa. Työnantajapuolen todistajan mukaan kylpyhuoneen lattialämmitys olisi kokonaisjärjestelmään kuulumaton vain, jos rakennuksen kaikki muut tilat lämmitetään jollakin muulla tavalla.
Työtuomioistuimen mielestä on selvää, ettei pientäkään kylpyhuonetta voida katsoa yksittäiseksi kokonaisjärjestelmään kuulumattomaksi tilaksi, jos myös asunnon muut huoneet varustetaan lattialämmityksellä. Toisaalta se seikka, että kerrostalossa kaikkien asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan lattialämmitys, ei sulje pois korotetun normiajan soveltamista. Ovathan kerrostalojen kylpyhuoneet nimenomaan olleet esillä hinnoittelua koskevissa neuvotteluissa.
Nyt esillä olevassa tapauksessa asennuskohde on kuitenkin ollut sikäli poikkeuksellinen, että palvelukeskuksessa on ollut asuntojen lisäksi kussakin kerroksessa myös yhteisiä oleskelutiloja. Niihinkin on asennettu lattialämmitys, ja kylpyhuoneiden lämmitysputket on voitu asentaa samalla kertaa vetämällä vain lenkki kunkin kylpyhuoneen kautta. Näin kylpyhuoneiden lattialämmitys liittyy rakennuksen muissa tiloissa olevaan sellaiseen lattialämmitykseen, jonka asentamiseen on voitu soveltaa työehtosopimuksen mukaista korottamatonta normiaikaa. Yhteistiloihin asennettu lämmitysputkisto on myös määrältään huomattava suhteessa kylpyhuoneisiin asennettuun putkistoon. Siten voidaan työtuomioistuimen mielestä puhua samaan kokonaisjärjestelmään kuuluvista tiloista. Vastaavasti kylpyhuoneita ei voida katsoa nimenomaan työkohteina erillisiksi yksittäisiksi tiloiksi urakkahinnoittelussa tarkoitetuin tavoin.
Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Reijo Mällinen Oy ei ole menetellyt vastoin talotekniikka-alan putkialan suorituspalkkatyötä koskevan 3 §:n 4 momentin määräystä jättäessään maksamatta Asunto Oy Tapiolan Caritas -kerrostalotyömaalla työntekijöille korotetun normiajan mukaista urakkapalkkaa. Samasta syystä myöskään Talotekniikkaliitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta. Kanteessa esitetyille vahvistus- ja hyvityssakkovaatimuksille ei siten ole perustetta.
Oikeudenkäyntikulut
Jutussa on ollut kysymys melko uuden ja tulkinnanvaraiseksi osoittautuneen työehtosopimusmääräyksen soveltamisesta. Osapuolilla on sen vuoksi ollut aihetta saattaa erimielisyys työtuomioistuimen tutkittavaksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Talotekniikkaliiton ja Reijo Mällinen Oy:n on jutun voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Wilska, K. Rautiainen, Vertanen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.