Labor court dismissed union claim that airline violated collective agreement by using understaffed crews on Miami flights.

Työehtosopimuksen mukaan, jos suunniteltu työaika ylittää 12 tuntia vuorokaudessa matkustamohenkilökunnan vahvuus on M11-koneissa 11 matkustamohenkilökuntaan kuuluvaa sekä purseri.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko talvikauden 2004-2005 Miamin-lentojen toteuttamisesta työehtosopimuksen edellyttämää pienemmällä matkustamohenkilökunnalla tehty erillissopimus. Toissijaisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiön näille lennoille suunnittelema 11 tunnin 55 minuutin työaika ollut sopimuksen mukainen, kun yhtiö oli päässyt tähän työaikaan lyhentämällä lennolle ilmoittautumisaikaa 15 minuutilla.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 81

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry, Vantaa

VASTAAJAT

Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

Finnair Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.4.2005

Pääkäsittely 7.6.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n (nyk. Palvelualojen Toimialaliitto ry) ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys ry:n välillä 1.2.2003-15.2.2005 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun ohella ollut seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaika

A. Suunniteltu työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A 4.

Jos suunniteltu työaika ylittää 12 tuntia vuorokaudessa varataan ca:ille verholla eristettyjä lepopaikkoja seuraavasti:

M11-koneissa 4 turistiluokan istuinta

752-koneissa 2 turistiluokan istuinta

A32S-koneissa 2 turistiluokan istuinta

M80 ja DC9-koneissa 2 turistiluokan istuinta

AT7-koneissa 1 turistiluokan istuin

Mikäli 2 lepopaikkaa on toteutettu kolmen istuttavalla paikalla, myös kolmas paikka on ca:iden käytössä.

Matkustamohenkilökunnan vahvuus em. tapauksissa on:

M11-koneissa 11 ca:ta + purseri

752-koneissa 7 ca:ta

A321-koneissa 6 ca:ta

A320 ja A319-koneissa 5 ca:ta

M80 ja DC9-koneissa 5 ca:ta

AT7-koneissa 3 ca:ta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Finnair Oyj:n rikkoneen työehtosopimuksen 7 §:n A4 -kohtaa 11.12., 16.12. ja 18.12.2004 toteuttamalla lentovuoron Helsinki-Miami työehtosopimuksessa sovittuun nähden vajaalla henkilöstömiehityksellä,

tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Palvelualojen Toimialaliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla maksamaan SLSY:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

M11 -lentokonetyypissä ca:n (cabin attendant = matkustamohenkilökuntaan kuuluva työntekijä) työaika alkaa yhtiön ohjeistuksen sekä vakiintuneen käytännön mukaan yksi tunti viisitoista minuuttia ennen koneen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Koneen purserin työaika alkaa kaikilla lennoilla viisitoista minuuttia muuta miehistöä aikaisemmin. Ca:n työaika päättyy 30 minuuttia sen jälkeen, kun kone on saapunut perille kohteeseen, aikaisintaan kuitenkin 30 minuuttia aikataulun mukaisen perille saapumisajan jälkeen. Tästä seuraa, että ca:n suunniteltu työaika lasketaan M11 -konetyypillä lennettäessä seuraavasti: 1 t 15 min + lentoaika + 30 min.

Talvella 2003-2004 yhtiö, jolla oli M11 -koneissa SARS -epidemian aiheuttaman lentomatkustajien vähentymän vuoksi ylikapasiteettia, toteutti lentosarjan Helsinki-Miami-Helsinki. Lennon Helsinki-Miami ca:n suunniteltu työaika oli tuolloin yli 12 tuntia, jolloin työehtosopimuksen 7 §:n A4 -kohdan mukaan matkustamohenkilökunnan vahvuuden olisi pitänyt olla 11 ca:ta ja purseri eli yhteensä 12 työntekijää. Yhtiö ja SLSY tekivät kuitenkin tuolloin erillissopimuksen, joka mahdollisti lentojen toteuttamisen työehtosopimuksen edellyttämää pienemmällä henkilöstömäärällä.

Yhtiö otti 4.2.2004 yhteyttä SLSY:hyn ja ehdotti yhdistystä käsittelemään valtuustossaan mahdollisuutta toteuttaa myös joulu-helmikuussa 2004-2005 Miamin lentosarja henkilöstömäärästä tehtävän erillissopimuksen nojalla. Yhtiö ehdotti henkilöstömääräksi kymmentä työntekijää. Lennon Helsinki-Miami työaika olisi ollut 12 tuntia 10 minuuttia.

Yhdistys käsitteli esitystä valtuustossaan, joka päätti, että mahdollinen lentosarja voidaan eräin erityisehdoin toteuttaa työehtosopimukseen nähden vähemmällä miehistöllä. Tämän jälkeen asiassa ei tapahtunut mitään ennen 31.8.2004, jolloin yhtiö ja SLSY neuvottelivat asiasta. Yhtiö ilmoitti edelleen haluavansa järjestää lennon vajaamiehityksellä. 9.9.2004 yhtiö väitti, että yhtiön ja SLSY:n välillä olisi tehty sopimus henkilöstömäärästä poikkeamisesta. Yhtiö muutti kuitenkin kantaansa ja pyysi 29.9.2004 SLSY:tä vielä kerran käsittelemään valtuustossaan tätä asiaa. SLSY ilmoitti 6.10.2004 yhtiölle valtuustonsa todenneen, että Miamin lento tulee lentää työehtosopimusmääräysten mukaisella miehityksellä.

SLSY:n tietoon tuli syksyllä 2004, että yhtiö aikoo kuitenkin toteuttaa Miamin lennot vajaalla miehistöllä. Tämän vuoksi yhdistys lähetti 8.11.2004 vastaajaliitolle selvityspyynnön, jossa se edellytti liiton valvovan työehtosopimusmääräysten noudattamista. Vastaajaliitossa järjestettiin 17.11.2004 neuvottelu, jonka tulos kantajajärjestön käsityksen mukaan oli se, että Miamin lennot lennetään työehtosopimuksen mukaisesti.

Tämän jälkeen 10.12.2004 yhtiö ilmoitti Okay-henkilökuntalehdessään, että Miamin lentojen ilmoittautumisaika on Helsingissä yksi tunti, paitsi lennon purserilla yksi tunti viisitoista minuuttia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Tällä järjestelyllä yhtiö sai ca:n suunnitellun työajan välillä Helsinki-Miami alennetuksi viidellätoista minuutilla eli 11 tunniksi 55 minuutiksi, jolloin yhtiö voisi toteuttaa lennon vähäisemmälläkin kuin 12 hengen matkustamohenkilökunnalla. Lisäksi työehtosopimuksen mukaan yli 12 tunnin työvuorolla edellytetään olevan työntekijöiden käytössä lepopaikkoja. Suunnittelemalla lentovuoron edellä kerrotulla tavalla yhtiö on välttynyt antamasta lepopaikkoja työntekijöille ja saanut paikkoja maksaville matkustajille. Yhtiö on myös toteuttanut lennot Helsinki-Miami 11.12., 16.12. ja 18.12.2004 alle 12 ca:n miehityksellä.

Erimielisyyden kohteena olevasta työehtosopimuksen kohdasta aikanaan sovittaessa osapuolet ovat tarkoittaneet, että työntekijän työaika suunnitellaan mahdollisimman tarkasti vastaamaan todellista tilannetta. Talvella 2003-2004 noin kahdessa kolmasosassa Helsinki-Miami -lennoista toteutunut työaika oli ollut yli 12 tuntia. Työajan suunnitteleminen alle 12 tunniksi ei siten ole realistista. Työntekijät joutuvat tekemään samat lennon valmistelutoimenpiteet alkaa heidän työaikansa viisitoista minuuttia aiemmin tai myöhemmin. Miamin-lentojen toteutuneet lentoajat aikavälillä 11.12.2004-2.4.2005 ovat olleet keskimäärin 12 tuntia 9 minuuttia. 44 lennosta vain 15:lla työaika on ollut alle 12 tuntia, vaikka ilmoittautumisaikaa on lyhennetty 15 minuutilla.

Yhdistys on 15.12.2004 vastaajille lähetetyllä sähköpostilla vaatinut yhtiötä noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä ja vastaajaliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työehtosopimuksen rikkomisen lopettamiseksi. Yhtiö on tästä huolimatta ainakin 18.12.2004 jatkanut määräysten rikkomista. Henkilöstökuluissa säästäminen ei ole peruste rikkoa työehtosopimusmääräyksiä. Vastaajaliitto on tullut viimeistään 17.11.2004 tietoiseksi siitä, että yhtiö aikoo toteuttaa lentosarjan Miamiin vajaalla miehistöllä. Liiton olisi tullut valvoa jäsenyhtiönsä toimintaa. Liiton olisi myös 15.12.2004 saatuaan tiedon tapahtuneesta määräysten rikkomisesta pitänyt puuttua asiaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 7 §:n A4 -kohta ei sovellu kanteessa tarkoitettuihin lentoihin, koska niiden suunniteltu työaika on ollut alle 12 tuntia. Toisaalta Finnair Oyj on sopinut SLSY:n kanssa talvikautta 2004-2005 koskevan poikkeuksen kyseiseen määräykseen, joten yhtiö ei myöskään tästä syystä ole rikkonut mainittua työehtosopimusmääräystä.

Työnantajan edustajat A ja B kävivät 2.2.2004 neuvottelun SLSY:n puheenjohtajan C:n kanssa. Neuvottelussa työnantaja ilmoitti C:lle tulevansa tekemään SLSY:lle esityksen tulevan talvikauden Miami-lentojen miehistömääristä. Kysymys oli siitä, että yhtiö voisi lentää seuraavan talvikauden lennot Miamiin työehtosopimuksen määräyksestä poiketen kymmenellä ca:lla, vaikka suunniteltu työaika ylittäisikin 12 tuntia vuorokaudessa. Vastaavanlainen sopimus oli tehty talvikaudelle 2003-2004. Työnantajan edustaja D teki 4.2.2004 esityksen erillissopimuksesta SLSY:n puheenjohtajalle lähettämässään sähköpostikirjeessä. SLSY:n valtuusto hyväksyi sopimuksen vajaamiehityksestä muutamin lisäyksin. Yhtiö hyväksyi lisäykset ja Miamin lentoja alettiin suunnitella.

Sopimuksen syntymisen jälkeen kävi ilmi, että SLSY aikookin perääntyä sopimuksesta. Tässä tilanteessa yhtiö käytti sille työnantajana kuuluvaa valtaa määrätä Miamin lentojen ilmoittautumisajasta. Ilmoittautumisaikoja lyhennettiin siten, ettei suunniteltu työaika ylittänyt uusilla määräyksillä 12 tuntia. Työehtosopimuksen 7 §:n C3 -kohdan mukaan yhtiö määrää, milloin työaika alkaa.

Työehtosopimuksen määräyksiä ei ole rikottu, koska Miami-lennoista on tehty erillissopimus. Näin ollen Palvelualojen Toimialaliitto ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Joka tapauksessa asiassa on perusteita jättää vaaditut hyvityssakot tuomitsematta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Työehtosopimuksen 7 §:n A 4-kohdan mukaan, jos suunniteltu työaika ylittää 12 tuntia vuorokaudessa, matkustamohenkilökunnan vahvuus on M11-koneissa 11 ca:ta ja purseri. Sopijapuolet voivat sopia myös muusta miehistömäärästä.

Suunniteltu työaika muodostuu siten, että matkustamohenkilökunnan lennolle ilmoittautumisaikaan lisätään suunniteltu lentoaika ja 30 minuuttia. Työehtosopimuksen 7 § C 3-kohdan mukaan työaika alkaa siitä hetkestä, jolloin matkustamohenkilökuntaan kuuluvan on yhtiön määräysten mukaisesti ilmoittauduttava tai oltava palveluksessa ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Työajan alkaminen eli ilmoittautumisaika on määritelty yhtiön työohjekirjassa konetyypeittäin. Helsingistä lähtevien M11-lentojen ilmoittautumisaika on ollut yksi tunti 15 minuuttia ennen koneen ilmoitettua lähtöaikaa lukuun ottamatta Malagan lentoja, joilla ilmoittautumisaika on yksi tunti. Koneen purserin työaika alkaa aina 15 minuuttia muuta miehistöä aikaisemmin.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko kanteessa tarkoitetun lentosarjan toteuttamisesta työehtosopimuksen edellyttämää pienemmällä matkustamohenkilökunnalla tehty erillissopimus. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko yhtiön Miamin-lennoille talvikaudelle 2004-2005 suunnittelema 11 tunnin 55 minuutin työaika ollut sopimuksen mukainen, kun yhtiö on päässyt tähän työaikaan lyhentämällä lennolle ilmoittautumisaikaa 15 minuutilla.

Erillissopimuksen tekeminen

Työtuomioistuimessa on kuultu erillissopimuksen tekemisestä kantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa C:tä sekä todistajana lentoemäntä E:tä. Työnantajapuolen nimeäminä todistajina on kuultu johtaja A:ta, osastojohtaja B:tä ja henkilöstöpäällikkö D:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty C:n ja D:n välisiä sähköpostiviestejä helmi-lokakuulta 2004 sekä sopimus 13.6.2003 koskien talvikauden 2003-2004 Miamin-lentojen operointia.

C on kertonut olleensa vuodesta 1980 alkaen yhtiön palveluksessa ja toimineensa SLSY:n puheenjohtajana vuoden 2004 alusta. Todistaja oli ollut SLSY:n hallituksessa ja valtuustossa noin 10 vuoden ajan. C:n mukaan yhdistyksen käytäntönä on tuoda ensin vireille tuleva asia hallituksen käsittelyyn, jolloin katsotaan, onko tarvetta viedä asiaa valtuuston käsiteltäväksi. Erillissopimus työehtosopimusmääräyksistä tehdään aina valtuuston päätöksellä ja kirjallisesti. Todistaja ei tiennyt, että olisi olemassa suullisesti sovittuja poikkeuksia työehtosopimusmääräyksiin.

A ja B olivat 2.2.2004 esittäneet C:lle, että Miamin lentoja operoitaisiin talvikaudella 2004-2005 kuten edelliselläkin talvikaudella. D oli 4.2.2004 pyytänyt todistajaa viemään asian yhdistyksen valtuustoon, joka oli tehnyt sähköpostiviestistäkin ilmenevän vastatarjouksen. D oli luvannut viedä asian eteenpäin, mutta hän ei ollut koskaan vastannut vastatarjoukseen, eikä sopimusta ollut syntynyt.

Elokuussa 2004 palvelupäällikkö F oli kutsunut C:n keskustelemaan MIA-operaation miehistökombinaatioista, jolloin todistaja oli todennut, ettei edes miehistömääristä ollut sovittu. Tämän jälkeen D oli 2.9.2004 sähköpostiviestissään esittänyt yhdistyksen valtuustolle ehdotuksen miehistön määrästä. Todistaja on D:lle 8.9.2004 lähettämässään sähköpostiviestissä todennut valtuuston päättäneen edellisenä päivänä, että Miamin lento tulee lentää työehtosopimuksen mukaisesti. Yhdistykselle oli myöhemmin selvinnyt, että edellisen syksyn lentosarja oli tuottanut voittoa, joten senkään vuoksi perusteita erillissopimuksen tekemiselle ei enää ollut. Yhdistys on 6.10.2004 päättänyt lentää lennot työehtosopimuksen mukaisesti.

E on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa 1.4.1974 lukien ja olleensa SLSY:n hallituksessa vuosina 1975-1995. Todistaja oli toiminut SLSY:n puheenjohtajana syksystä 1982 vuoden 1985 loppuun asti. E:n mukaan yksittäistä lentoa koskevasta tai yllättävästä tilanteesta johtuen on saatettu sopia suullisestikin työehtosopimusmääräyksistä poikkeamisesta. Pidemmät sopimukset on kuitenkin aina tehty kirjallisesti nykyistä valtuustoa vastanneen johtokunnan päätettyä asiasta. Talvikaudelle 2003-2004 oli tehty erillissopimus, kun yhtiön taloudellinen tilanne oli ollut huono ja yhtiöllä oli ollut lentokoneiden ylikapasiteettia, minkä vuoksi työntekijät olivat päättäneet tukea yhtiötä.

A on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1974 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuulu nykyisin reittiverkoston suunnittelu ja ylläpito. Vuonna 2003 SARS-epidemian vuoksi viikoittaiset lentovuorot Pekingiin olivat vähentyneet kuudesta yhteen. Yhtiöllä oli ollut pelko siitä, palaavatko matkustajat tälle reitille, minkä vuoksi oli otettu esille Miamin lennot. Yhtiö oli päättänyt lähteä toteuttamaan lentosarjan, jos se olisi mahdollista minimikustannuksilla. Tällöin oli tehty sopimus lennon toteuttamisesta yhdeksällä matkustamohenkilöllä.

A:n mukaan talvella 2004 oli lehdissä ollut arveluja SARS-epidemian uusimisesta seuraavana talvena, minkä lisäksi Kaakkois-Aasiassa oli ollut lintuinfluenssaa. Yhtiöllä oli jälleen ollut sama pelko Aasian kysynnän vähentymisestä kuin edellisenä talvena, ja se oli riskien hajauttamiseksi päättänyt lähteä toteuttamaan Miamin lennot, jos ne saataisiin sovituiksi kevyemmillä kustannuksilla. Todistaja oli esittänyt SLSY:lle asian kuten edellisellä kaudella, mutta C oli vaatinut yhden miehistön jäsenen lisää, mihin todistaja oli suostunut. Itse sopimuksen tekeminen oli ollut lentotoimintoryhmän eli D:n ja B:n asia. B oli ilmoittanut todistajalle, että sopimus oli syntynyt. Todistaja oli myöhemmin kuullut, ettei sopimusta ollutkaan syntynyt, mutta lentosarjaa ei ollut enää voitu peruuttaa.

B on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1998 alkaen ja vastuualueeseensa kuuluvan lentävän henkilökunnan resurssit ja niiden optimaalinen käyttö. Talvikaudella 2003-2004 normaalin kaukoliikenteen kysyntä oli romahtanut. Miamin operoinnin edellytyksenä oli ollut normaalia pienempi miehistö. Yhtiölle oli myös ollut tärkeätä, että suunnitellun työajan 11 tuntia 55 minuuttia ylityksestä seuraava korvauskäytäntö on lievempi kuin jos suunniteltu työaika on yli 12 tuntia. Sopimuksen solmimisesta huolehti D. Suunniteltu lentoaika oli tuolloin 10 tuntia 25 minuuttia, mihin lisättiin normaali ilmoittautumisaika. Myöhemmin ilmoittautumisaika oli lyhennetty tuntiin, jotta oli päästy suunniteltuun 11 tunnin 55 minuutin työaikaan.

B:n mukaan oli jo 2.2.2004 pidetyssä palaverissa todistajan, A:n ja C:n kesken käsitelty mahdollisuutta toteuttaa vastaava Miamin lentosarja seuraavalla kaudella 2004-2005. Asialla oli ollut kiire, koska Aurinkomatkat oli halunnut noin viikossa tiedon lentojen toteuttamisesta. C oli luvannut viedä asian yhdistyksen valtuuston käsiteltäväksi, ja hän oli uskonut, että asia saadaan sovituksi. Jatkoneuvottelut olivat jääneet D:n hoidettaviksi. Todistaja oli saanut D:ltä tiedon, että lennot voidaan toteuttaa poikkeusjärjestelyin siten, että työaika on 12 tuntia 10 minuuttia ja matkustamohenkilökunnan lukumäärä on 10. Todistaja oli ilmoittanut A:lle, että sopimus oli syntynyt. Todistaja oli tulkinnut valtuuston suostumuksen sopimukseksi. Aiemminkin oli asioista sovittu kevyemmin. Yhdistyksen vastaukseen lisätyllä yli 14 tunnin työajasta tulevalla korvauksella ei ollut merkitystä päätöksenteossa.

D on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa helmikuusta 1989 alkaen. Hän oli tehnyt talvikauden 2003-2004 Miamin lennoista erillissopimuksen SLSY:n silloisen puheenjohtajan G:n kanssa. Taustalla olivat olleet Aasian ongelmat, ja yhtiö oli halunnut jakaa riskejä. Lähtökohtana sopimukselle oli ollut kustannusten alentaminen, koska lentojen markkinointiaika oli jäänyt lyhyeksi.

D:n mukaan myös seuraavalle talvikaudelle 2004-2005 oli haluttu samanlainen sopimus, jotta lentokoneille olisi saatu käyttöä. SLSY:n valtuusto oli poikennut todistajan sähköpostilla esittämistä ehdoista, mutta yhtiö oli katsonut voivansa toteuttaa lentosarjan yhdistyksen esittämin ehdoin. Sopimus oli tällöin syntynyt. Todistaja ei ollut pitänyt tarpeellisena kirjallisen sopimuksen laatimista, koska asiasta oli tallella sähköpostiviestit. Myöhemmin todistaja oli todennut tehneensä virheen, kun ei ollut laatinut kirjallista sopimusta. Elo-syyskuussa 2004 oli tullut esille, että sopimusta ei olisikaan olemassa. Tämän vuoksi todistaja oli sähköpostiviestissään 2.9.2004 uudistanut yhdistyksen vastaesityksen sopimuksen sisällöksi olettaen asian tulevan tällä kuntoon.

D:n mukaan yhtiön ja yhdistyksen välillä on tehty melko paljon lentosarjoihinkin kohdistuneita poikkeuksia suullisesti ja ne ovat olleet päteviä. Esimerkiksi kaukoliikenteen lepopaikkakäytäntö on ollut noin kymmenen vuoden ajan työehtosopimuksesta poikkeava, henkilökunnalle edullisempi. Toisaalta todistaja ei muistanut suullisesti sovitun työnantajan kannalta työehtosopimusta edullisemmista määräyksistä.

Esitetyn näytön johdosta työtuomioistuin toteaa, että yhdistyksen puheenjohtajina toimineet E ja C ovat yhteneväisesti kertoneet yhdistyksen päätöksentekokäytännöstä koskien työehtosopimusmääräyksistä poikkeamista. Selvityksen mukaan pitkäaikaiset poikkeamiset on aina tehty kirjallisesti. Tätä näkemystä tukee kirjallisena todisteena esitetty talvikauden 2003-2004 Miamin lentoja koskenut, 13.6.2003 päivätty sopimus.

Yhtiön puolelta talvikauden 2004-2005 sopimuksesta neuvotelleet henkilöt ovat kertoneet asiasta sovitun suullisesti. Kirjallisina todisteina esitetyistä D:n ja C:n välisistä sähköpostiviesteistä helmi- ja syyskuulta 2004 kuitenkin ilmenee, ettei yhtiö ollut vastannut yhdistyksen valtuuston helmikuussa tekemään vastatarjoukseen, vaan asiaan oli palattu vasta syyskuussa sen jälkeen, kun yhdistyksen puolelta oli asiaan kiinnitetty huomiota. Myös todistajana kuultu D on kertonut, ettei hän ollut katsonut aiheelliseksi vastata yhdistyksen vastatarjoukseen.

Työtuomioistuin edellä esitetyn perusteella katsoo, ettei asiassa ole näytetty syntyneen sopimusta talvikauden 2004-2005 Miamin lentojen operoinnista työehtosopimusmääräyksistä poikkeavalla tavalla.

Työehtosopimuksen rikkominen

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta käytännössä kantajapuolen nimeäminä C:tä ja E:tä. Työnantajapuolen nimeäminä on kuultu A:ta, B:tä ja D:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty yhtiön työohjekirjan työaikaa koskeva luku, josta ilmenee työajan alkaminen eri konetyypeillä sekä selvitys Miamin-lentojen toteutuneista työajoista talvikaudella 2004-2005.

C:n kertoman mukaan yhtiö oli Okay-lehdessään 10.12.2004 ilmoittanut lyhentävänsä MIA-lentojen ilmoittautumisajan yhteen tuntiin. Työohjekirjan mukainen ilmoittautumisaika on jo DC 10-koneista alkaen ollut yksi tunti 15 minuuttia. Ilmoittautumisajan lyhentäminen merkitsee työmäärän huomattavaa lisääntymistä, lepoaikojen vähentymistä sekä ansioiden menetystä. Työohjekirjassa oleva ilmoittautumisaika on työnantajan yksipuolisesti päättämä.

E:n kertoman mukaan vuonna 1976 työaika oli jaettu sopimusmääräyksissä kahtia: suunniteltuun ja toteutuneeseen työaikaan. Suunnitellulla työajalla tarkoitetaan aikataulun mukaista, realistiseksi suunniteltua työaikaa. Jos ilmoittautumisaika lyhennetään yhteen tuntiin, joutuu osan lennon valmistelutöistä tekemään ilmassa. Todistaja on lentänyt noin 500 lentoa laajarunkokoneella, eikä ilmoittautumisaikaa ole lyhennetty 75 minuutista kuin viime helmikuun Miamin lennolla. Työntekijöiden vapaapäivien lukumäärä on eri, jos lennon suunniteltu työaika ylittää 12 tuntia.

A oli kertomansa mukaan ollut suunnittelemassa Miamin lentoja. Suunniteltu työaika 11 tuntia 55 minuuttia oli realistinen. Asiasta oli ennen päätöksentekoa konsultoitu entistä MD 11 päälentäjää, joka oli luvannut ohjeistaa lentäjät lentämään aikamäärän sisällä. Miamin lennolla ei ollut juurikaan rahtia, millä on vaikutusta lentoaikaan. Näillä lennoilla ei myöskään ollut business-luokan palveluita, millä puolestaan on vaikutusta matkustamohenkilökunnan työmäärään.

D:n mukaan yhtiön ja yhdistyksen jäätyä syksyllä 2004 erimieliseksi Miamin lentojen työajasta yhtiö oli päättänyt lyhentää ilmoittautumisajan yhteen tuntiin, jotta olisi pysytty kustannusraamissa. Suunnitelluksi työajaksi oli tällöin tullut 11 tuntia 55 minuuttia, ja korvausmäärät olivat määräytyneet työehtosopimuksen mukaan. Suunniteltu työaika on työnantajan määriteltävissä. Ilmailumääräysten mukaan ilmoittautumisaika on yksi tunti, ellei ole haettu poikkeusta lentoturvahallinnosta. Talvikauden 2004-2005 Miamin lennot olivat kuitenkin menneet lentoajallisesti huonommin kuin pitkäaikaiset tilastot osoittivat.

Työtuomioistuin toteaa, että yhtiön työohjekirjan määräys työajan alkamisesta eli ilmoittautumisajasta on yhtiön laatima. Työehtosopimuksen 7 §:n C 3-kohdan mukaisesti yhtiöllä on oikeus määrätä työajan alkamisaika. Yhtiö on 10.12.2004 määrännyt aiemmasta käytännöstä poiketen Miamin lentojen ilmoittautumisajaksi yksi tunti. Ilmailumääräysten mukainen ilmoittautumisaika M11-konetyypille on esitetyn selvityksen mukaan myös yksi tunti. Kun ilmoittautumisajan pituus on viranomaismääräysten sallimissa rajoissa ollut työnantajan määräysvallan piiriin kuuluva asia, työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on direktio-oikeutensa nojalla voinut lyhentää laatimassaan ohjekirjassa olevan yhden tunnin 15 minuutin ilmoittautumisajan nyt kysymyksessä olevien lentojen osalta yhteen tuntiin.

Suunniteltu työaika 11 tuntia 55 minuuttia koostui yhden tunnin ilmoittautumisajasta, 10 tunnin 25 minuutin lentoajasta ja perillä tehtäviä töitä varten varatusta 30 minuutin ajasta. Lentoaika oli ollut sama näillä lennoilla myös edellisellä talvikaudella. Yhtiöllä ei käytettävissään olleiden tietojen perusteella ole ollut syytä päätyä muunlaiseen arvioon lentoajasta siitä huolimatta, että myöhemmin tämä arvioitu lentoaika suuressa osassa lentoja lähinnä vallinneista sääolosuhteista johtuen ylittyi. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi menetellyt työehtosopimusmääräysten vastaisesti suunnitellessaan talvikauden 2004-2005 Miamin lentojen työajan. Kun suunniteltu työaika ei ole ylittänyt 12 tuntia, yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta lentäessään kanteessa tarkoitetut kolme lentoa alle 12 hengen miehistöllä.

Yhteenveto

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että asianosaisten kesken olisi syntynyt sopimus talvikauden 2004-2005 Miamin lentojen operoinnista työehtosopimusmääräyksistä poikkeavalla tavalla. Toisaalta näyttämättä on myös jäänyt, että Finnair Oyj olisi rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä suunnitellessaan näiden lentojen työajaksi 11 tuntia 55 minuuttia ja lentäessään kanteessa tarkoitetut kolme lentoa alle 12 hengen matkustamohenkilökunnalla. Esitetyt työehtosopimuksen rikkomiseen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin perustetut hyvityssakkovaatimukset ovat siten perusteettomia.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5 108 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 108 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Rekola, Tuliara, Raitoharju ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.