Labor court dismisses union claim that airline violated collective agreement by holding pilot course without prior selection procedure agreement.

Työehtosopimuksen mukaan matkustamon vanhimpana toimivien pursereiden valintamenettelystä sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen välillä.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö menetellyt määräyksen vastaisesti järjestäessään vuonna 2004 purserikurssin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 80

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry, Vantaa

VASTAAJAT

Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

Finnair Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.4.2005

Pääkäsittely 7.6.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n (nyk. Palvelualojen Toimialaliitto ry) ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n välillä 1.2.2003-15.2.2005 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työhön ottaminen, edistyminen ja työsuhteen päättyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Lentoemäntien ja stuerttien keskuudesta valitaan riittävä määrä ca:ita toimimaan matkustamon vanhimpana, jonka tehtävänä on johtaa matkustamohenkilökunnan työtä koneessa. Valintamenettelystä sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen välillä.

7. Ca:iden siirtäminen ja kouluttaminen taloudellisesti edullisempaan tehtävään pyritään suorittamaan virkaikäjärjestyksessä. Mikäli ca:ita joudutaan määräämään tyyppikoulutukseen, se suoritetaan koulutusryhmittäin nuoremmuusjärjestyksessä.

8. Valitessaan ca:ita kouluttaja- tai muihin vastaaviin tehtäviin ei yhtiö kuitenkaan ole sidottu virkaikäjärjestykseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Finnair Oyj:n rikkoneen työehtosopimuksen 3 §:n 6 kohtaa ajalla toukokuu-marraskuu 2004 järjestämällä Boeing 757-koneen purserikurssin sopimatta valintamenettelystä SLSY:n kanssa,

tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Finnair Oyj ilmoitti 21.5.2004 julkaisemassaan Okay-viikkolehden numerossa 19 hakevansa matkustamon vanhimpia eli pursereita Boeing 757-koneeseen. Yhtiö ei ollut etukäteen ilmoittanut SLSY:lle, että se tarvitsee pursereita. Yhtiö ei ollut myöskään sopinut erikseen SLSY:n kanssa menettelytavasta, jota valintaprosessissa noudatettaisiin. Saatuaan tästä tiedon SLSY oli vaatinut yhtiötä sopimaan kanssaan menettelytavoista, joita noudatettaisiin valintoja suoritettaessa. Tällöin yhtiö antoi ymmärtää, että asia tultaisiin sopimaan SLSY:n kanssa työehtosopimuksen mukaisesti.

Kesäkuun 2004 alussa järjestetyssä neuvottelussa yhtiö ilmoitti halunsa testata purserikurssille hakevat ca:t (cabin attendant eli matkustamohenkilökuntaan kuuluva työntekijä) psykologisin testein. SLSY esitti ulkopuolisen ja luotettavan testausyrityksen tai -laitoksen käyttämistä. Kesän aikana hakuprosessin edistyessä kävi ilmi, ettei yhtiö ollut käyttänyt sovittuja testaajia, vaan oli päätynyt kolmanteen testaajaan. Tämän jälkeen SLSY vaati yhtiötä noudattamaan työehtosopimusta. 20.8.2004 yhtiö kuitenkin ilmoitti, ettei se aikonut kutsua kaikkia purserikurssille hakevia henkilöitä psykologisiin testeihin.

Yhtiö toteutti purserikurssin olematta lainkaan yhteistyössä SLSY:n kanssa valintamenettelyyn liittyvissä asioissa. Käytännössä purseritarpeesta on neuvoteltu ainakin 1980-luvulta alkaen. Kaikki hakemuksensa lähettäneet henkilöt on tähän mennessä testattu. Työnantaja on yksipuolisesti muuttanut vakiintunutta käytäntöä. Purserin tehtävät eivät ole muuttuneet.

Yhtiö on tieten rikkonut työehtosopimusta. Yhtiö ei ole miltään osin toiminut purserien valintamenettelyssä yhteistyössä SLSY:n kanssa. Erityisesti yhteistoiminta on puuttunut seuraavissa kohdissa:

yhtiö ei ole neuvotellut SLSY:n kanssa purseritarpeesta,

yhtiö ei ole neuvotellut SLSY:n kanssa, milloin purserikurssi toteutetaan, paljonko pursereita valitaan ja ketkä voivat hakea kurssille,

yhtiö ei ole neuvotellut SLSY:n kanssa siitä, miten valinta järjestetään ja kuka tai mikä testaa lopulta hakijat,

purserivalintojen jälkeen SLSY ei päässyt valvomaan, että valinnoissa noudatetaan virkaikäjärjestystä, vaikka työehtosopimuksen 3 §:n 7 kohdan mukaan "ca:iden siirtäminen ja kouluttaminen taloudellisesti edullisempaan tehtävään pyritään suorittamaan virkaikäjärjestyksessä" ja vaikka virkaikäjärjestystä on lähes aina noudatettu.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimus ei edellytä, että valintamenettelystä tulisi sopia kirjallisesti ja että työnantajan tulisi saada kaikkiin pursereiden valintamenettelyyn liittyviin seikkoihin työntekijäyhdistyksen suostumus. Työnantajalla on oikeus itsenäisesti päättää siitä, kuinka monta purseria se kouluttaa ja milloin se hakee henkilöitä purserikurssille.

1.6.2004 oli tapaaminen, jossa työnantajan edustajina olivat läsnä A ja B sekä SLSY:n edustajina puheenjohtaja C ja luottamusmies D. Yhtiö ilmoitti tuolloin haluavansa testata purserikurssille hakevia ca:ita psykologisin testein, jolloin SLSY esitti vaatimuksenaan ulkopuolisen ja luotettavan testausyrityksen, Työterveyslaitoksen, käyttämistä. Työnantaja esitti toiseksi vaihtoehdoksi Psykologitoimisto Cresco Oy:tä, jota SLSY piti myös hyväksyttävänä. SLSY:n edustajille esitettiin myös rekrytointiprosessin etenemistä kuvaava kaavio, johon heillä ei ollut huomautettavaa. Tapaamisessa sovittiin siten yhtiön ja SLSY:n kesken pursereiden valintamenettelystä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Tapaamisessa 7.6.2004 A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n kesken keskusteltiin muun muassa testaajasta, rekrytointiprosessista, kurssien lukumäärästä, perusteista rekrytointiin ja haastattelijoista.

A pyysi kesällä 2004 tarjoukset sekä Työterveyslaitokselta että Psykologitoimisto Cresco Oy:ltä, mutta kumpikaan ei voinut tehdä purserivalintaan liittyviä psykologisia testejä. Työnantaja sai tällöin tietää, että aiemmin Psykologitoimisto Cresco Oy:n palveluksessa näitä testejä tehneet psykologit olivat siirtyneet Cubiks Finland Oy:n palvelukseen. Koska SLSY oli aiemmin ilmoittanut pitävänsä Cubiks Finland Oy:n palvelukseen siirtyneitä psykologeja luotettavina, yhtiö päätti aloittaa yhteistyön sen kanssa.

Työnantaja on toiminut sovitulla tavalla hakijoiden testaamisessa, koska kumpaakaan 1.6.2004 sovittua yritystä ei voitu käyttää testaamisessa näistä itsestään johtuvista syistä ja testaamisen suorittivat juuri ne kaksi psykologia, joiden perusteella SLSY hyväksyi Psykologitoimisto Cresco Oy:n testaajaksi. Työehtosopimus ei edes edellytä testausyhtiöstä sopimista, vaan se on työnantajan määrättävissä oleva asia. Lisäksi A soitti ennen juhannusta 2004 C:lle ja kertoi testit suorittavan yrityksen vaihtumisesta. C hyväksyi vaihdoksen.

Tapaamisessa 13.8.2004 B:n, C:n ja D:n kesken SLSY:n edustajat ilmoittivat haluavansa kaikki purserikurssille hakeneet testattaviksi psykologisin testein. B ilmoitti, että vain ne hakijat testataan, jotka ovat haastattelujen ja hakemusten perusteella potentiaalisia ehdokkaita pursereiksi. Testaukseen lähtevien henkilömäärää ei sovittu. Pursereiden valintatilaisuuden jälkeen pidettiin vielä SLSY:lle uusien pursereiden esittely- ja kuulemistilaisuus. Kummassakaan tilaisuudessa kukaan ei esittänyt kritiikkiä valintamenettelystä.

Virkaikäjärjestys ei ole ehdoton peruste, vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti. Ca:iden työ on vastuullista ammattityötä, joten on selvää, että ca:ita esimiestehtävään valittaessa käytetään muita kriteerejä kuin virkaikää. Purserivalinnoissa on muutaman viimeisen vuoden aikana myös huomattavasti täsmennetty ja nostettu tehtävän edellyttämiä vaatimuksia, tavoitteita ja sisältöä, minkä vuoksi aiemmalla käytännöllä ei ole merkitystä. Purserivalintoihin sovellettavan työehtosopimuksen 3 §:n 8 kohdan määräyksen nojalla virkaikäjärjestyksen käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä ei ole ollut tarpeen neuvotella SLSY:n kanssa. Työnantaja on neuvotellut ja sopinut SLSY:n kanssa pursereiden valintamenettelystä työehtosopimuksen edellyttämässä laajuudessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Työehtosopimuksen 3 §:n 6-kohdan mukaan lentoemäntien ja stuerttien keskuudesta valitaan riittävä määrä matkustamohenkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä toimimaan matkustamon vanhimpana, jonka tehtävänä on johtaa matkustamohenkilökunnan työtä koneessa. Valintamenettelystä sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen välillä.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko yhtiö menetellyt määräyksen vastaisesti järjestäessään vuonna 2004 Boeing 757-koneen purserikurssin. Kanteen mukaan valintamenettelystä ei ollut sovittu työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta kantajapuolen nimeäminä todistajina kantajayhdistyksen entistä puheenjohtajaa F:ää ja lentoemäntä G:tä.

F on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa 33 vuoden ajan aina vuoteen 1997 asti. Todistaja oli toiminut luottamustehtävissä vuosina 1980-1995 ja SLSY:n puheenjohtajana vuosina 1986-89 ja 1991-95. Erimielisyyden kohteena oleva määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1973 alkaen. Ensimmäinen purserikurssi oli järjestetty vuonna 1975. Kursseja oli sen jälkeen järjestetty noin joka kolmas vuosi. Kun yhtiö oli tarvinnut kurssia, yhdistyksen kanssa oli sovittu koulutettavien määrästä ja siitä, ketkä voivat kurssille hakea. Yhdistyksen tärkein rooli oli itse valinnassa.

F:n mukaan jo 1970-luvulta alkaen kaikki hakijat oli testattu. Oli sovittu alunperin puolueeton taho, joka kykenee arvioimaan henkilön kykenevyyden tehtävään, koska esimiehet eivät työskentele lentokoneissa. Testausyrityksen valinta ei ole ollut ongelmallinen asia, vaan yleensä keskustelua oli aiheuttanut pursereiksi otettavien määrä. SLSY valvoo, että hakumenettely on oikeudenmukainen. Yhdistys ei osallistu kurssille otettavien henkilöiden valintaan, mutta valintatilannetta olivat valvomassa joko yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai luottamusmies. Psykologi laittoi hakijat testien perusteella järjestykseen. SLSY:n edustaja on ainakin kerran puuttunut valintaan, kun yhtiö oli halunnut ottaa testeissä huonommin menestyneen hakijan. Yhdistyksen ansiosta kaikki tätä hakijaa paremmin menestyneet valittiin myös kurssille. Yhdistyksen edustajalle annettiin tiedot testien tuloksista ja hylätyistä hakijoista keskusteltiin psykologien kanssa.

G on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa 1.4.1974 lukien ja olleensa SLSY:n hallituksessa vuosina 1975-1995. Todistaja oli toiminut SLSY:n puheenjohtajana syksystä 1982 vuoden 1985 loppuun asti. Todistaja oli ollut vuonna 1985 sopimassa suullisesti H:n kanssa, että kaikki purserikurssille hakevat testataan ja että valinnat tehdään psykologisten testien perusteella. Samassa tilaisuudessa oli sovittu yhdistyksen edustajan läsnäolosta valintatilaisuudessa. Työehtosopimusmääräyksen kirjaus on koko tämän ajan ollut sama. Todistaja on ollut kaksi kertaa mukana valintatilaisuudessa. Yhdistyksen edustajan tehtävänä on valvoa, että pelisääntöjä noudatetaan ja ettei välistävetoja tapahdu. Purserin toimenkuva on viime aikoina muuttunut miehistömäärien pienennyttyä siten, että purseri joutuu osallistumaan entistä enemmän myös tarjoilutehtäviin.

Purserikurssin järjestämisestä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu vuoden 2004 purserikurssin järjestämisestä kantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa yhdistyksen hallituksen jäsentä D:tä ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa C:tä sekä todistajana stuertti I:tä. Työnantajapuolen nimeäminä todistajina on kuultu osastopäällikkö A:ta ja HR-asiantuntija B:tä. Kirjallisena todisteena on esitetty kaavio rekrytointiprosessista.

D on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1984 alkaen ja olleensa SLSY:n valtuuston ja hallituksen jäsen runsaan viiden vuoden ajan. Todistaja oli toiminut saman ajan myös luottamusmiehenä. Todistaja oli ollut kesäkuussa 2004 A:n, B:n ja C:n kanssa palaverissa, jossa oli keskusteltu rekrytointiprosessista sitä kuvaavaa kaaviota esitellen. Tilaisuudessa oli ollut keskustelua myös testaajasta, ja yhdistys oli esittänyt Työterveyslaitosta. Yhtiön esittämä Cresco Oy oli myös todettu hyväksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin joku oli ilmoittanut yhdistyksen puheenjohtajalle, että testaajaksi tulikin Cubiks Oy. Todistajalla ei ollut pätevyyttä arvioida testausyrityksiä.

D:n mukaan SLSY oli tasapuolisuuden vuoksi vaatinut, että kaikki hakijat testataan. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut vuoden 2004 kurssin osalta, vaikka aikaisemmin kaikki hakijat oli testattu. Asianosaisten kesken ei ollut sovittu, ettei kaikkia hakijoita testata.

C on kertonut olleensa vuodesta 1980 alkaen yhtiön palveluksessa ja toimineensa SLSY:n puheenjohtajana vuoden 2004 alusta alkaen. Todistaja oli ollut SLSY:n hallituksessa ja valtuustossa noin 10 vuoden ajan. Yhtiö oli laittanut 21.5.2004 ilmestyneeseen Okay-lehteensä ilmoituksen tulevasta purserikurssista. Tätä ennen todistajaan ei ollut oltu yhteydessä yhtiön taholta. Purserihakumenettelyä oli käsitelty yhtiön edustajien kanssa palaverissa 1.6.2004. Palaverissa A oli esitellyt kaavion, jota ei ollut kuitenkaan käyty yksityiskohtaisesti läpi. Myös testausyrityksestä oli keskusteltu. Myöhemmin A oli soittanut todistajalle ja ilmoittanut, että Crescon palveluksessa olleet psykologit olivat siirtyneet Cubiksin palvelukseen. A oli pitänyt Cubiksia Crescoa vastaavana yrityksenä, mutta testaajan vaihtumisesta ei ollut sovittu. Todistaja ei muistanut kuitenkaan vastustaneensa yrityksen vaihtumista.

C:n mukaan kursseille voivat hakea hakuilmoituksessa määritellyn virkaiän omaavat yhtiön palveluksessa olevat henkilöt. Jo 1980-luvulta alkaen kaikki hakijat on testattu, jotta varmistetaan hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja saadaan selville ammatillinen kykeneväisyys. Palaverissa 13.8.2004 B oli ilmoittanut, ettei kaikkia hakijoita testata. Yhdistyksen vaatimus oli aina ollut, että kaikki hakijat testataan. Muusta ei ollut sovittu, mutta siitä huolimatta kaikkia vuoden 2004 kurssille hakeneita ei testattu.

I on kertonut toimineensa 16 vuoden ajan yhtiössä stuerttina. Todistaja oli ollut seitsemän vuoden ajan SLSY:n valtuustossa ja toiminut luottamusmiehenä kolmen vuoden ajan. Todistaja oli osallistunut vuoden 2004 purserikurssin valintatilaisuuteen, jossa olivat olleet läsnä myös A, ryhmäpäällikkö J ja luottamusmies K. Todistaja oli kutsuttu paikalle kello 16.30, jolloin taululla oli ollut vain valittujen henkilöiden nimet. Tilaisuus oli ollut lähinnä infotilaisuus. Todistajalla ei ollut ollut mahdollisuutta vaikuttaa valintoihin, koska hänellä ei ollut tietoa hakijoista. Todistaja oli ilmoittanut olevansa eri mieltä valintamenettelystä, koska menettelystä ei ollut sovittu eikä luottamusmies ollut saanut olla läsnä tilaisuudessa.

A on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa 1.8.2002 alkaen ja vastuualueeseensa kuuluvan matkustamopalveluosaston henkilöstöpalvelut. Vuoden 2000 alusta oli purserin koulutuksessa ja tehtävissä alettu korostaa erilaisia asioita kuin aiemmin. Painoa oli annettu entistä enemmän esimiesominaisuuksille sekä kyvylle johtaa. Rekrytointia ja koulutusta on myös kehitetty vastaamaan muuttuneita vaatimuksia. Vuosina 2001-2002 oli ensimmäisen kerran määritelty toimenkuvat, missä yhteydessä oli muokattu pursereiden vaatimuskriteerejä. Nyt on kehitetty myös uusi purserin oppimispolku. Muutokset ovat olennaisia. Peruskurssi kestää 10 päivää, minkä jälkeen on viisi kahden päivän koulutusjaksoa, joiden välissä on etätehtäviä. Vuoden 2005 alussa alkanut kurssi kestää koko vuoden. Ennen koulutus kesti viikon tai pari.

Tapaamisessa 1.6.2004 olivat A:n lisäksi olleet läsnä D, C ja B. Tapaaminen oli järjestetty, kun D tai C oli huomannut lehdessä purserikurssin hakuilmoituksen. Tilaisuudessa oli keskusteltu muun muassa testausmenettelystä ja ketä testaajaa käytetään, minkä lisäksi oli yleisellä tasolla käyty läpi rekrytointiprosessi. Todistaja oli esitellyt laatimansa prosessia kuvaavan kaavion. Testaajiksi nimettiin joko Työterveyslaitos tai Cresco Oy, joiden mahdollisuuksia testaamiseen todistajan piti selvittää seuraavaan tapaamiseen. Jo kokouksesta sovittaessa oli todettu työehtosopimuksen neuvotteluvelvoitteen olemassaolo.

Seuraavassa tapaamisessa 7.6.2004 oli edellisten lisäksi ollut läsnä myös E. Tuolloin oli jo tiedossa, että Cresco Oy:stä oli poistunut kaksi luottokonsulttia, jotka olivat siirtyneet Cubiks Oy:n palvelukseen. Ensisijaisena vaihtoehtona oli vielä ollut Cresco Oy, koska Työterveyslaitos ei ollut antanut tarjousta. Myöhemmin A oli todennut Cresco Oy:n liian kriittiseksi resurssiensa suhteen. Todistaja oli keskusteltuaan asiasta yhtiön oman asiantuntijan kanssa soittanut C:lle ja ilmoittanut testaajan vaihtuvan Cubiksiin. C:llä ei ollut huomautettavaa asiaan. Todistaja oli katsonut menettelystä sovitun työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Tässä vaiheessa ei vielä ollut ollut puhetta, ettei kaikkia hakijoita testattaisi, koska hakijoiden määrä ei ollut tiedossa. SLSY:n edustajat eivät olleet protestoineet menettelystä, vaan ainoastaan purseritarpeesta oli keskusteltu.

A:lla ei ollut tietoa siitä, että vuonna 1985 olisi sovittu kaikkien hakijoiden testaamisesta. Valintaprosessit olivat vaihdelleet kurssista toiseen eikä vakiintunutta käytäntöä ollut muodostunut. Kuitenkin kaikki edelliselle vuoden 2002 purserikurssille hakeneet oli testattu. Todistaja oli ymmärtänyt työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetun menettelystä sopimisen lähinnä informaatioluonteiseksi.

B:n mukaan purserin koulutus on 2000-luvulla muuttunut vaativammaksi, ja tehtävät vaativat nykyisin enemmän ihmisjohtamista kuin ennen. Tämän vuoksi valintamenettely ja koulutus ovat muuttuneet. Peruskurssi kestää 10-11 päivää ja koko koulutus noin puolitoista vuotta. Aiemmin purserikurssi oli vain noin kahden viikon pituinen. Todistajalla ei ollut tietoa vuoden 1985 sopimuksesta, että kaikki hakijat testattaisiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 3 §:n 6-kohdan mukaan pursereiden valintamenettelystä sovitaan yhtiön ja yhdistyksen välillä. Kyseinen määräys ei edellytä sopimiselta kirjallista tai muutakaan määrättyä muotoa, joten valintamenettelystä voidaan osapuolten välillä sopia myös suullisesti ja nimenomaisesti tai tosiasiallisesti. Määräyksen sanamuoto sallii myös sen, että sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai kutakin purserikurssia varten erikseen.

Esitetty selvitys osoittaa, että valintamenettelystä on useaan otteeseen neuvoteltu. Työnantaja on ilmoituksensa mukaan pitänyt lähtökohtanaan noudattaa aiemmin sovittua pursereiden valintamenettelyä. Neuvottelujen kuluessa on kuitenkin käynyt selville, että sillä on ollut tarpeita muuttaa menettelyä ainakin hakijoiden testaamisen osalta. Tätä koskevat neuvottelut eivät kuitenkaan ole johtaneet yhteisymmärrykseen ja asia on nimenomaan tämän valintamenettelyyn oleellisesti liittyvän kysymyksen osalta jäänyt riitaiseksi. Riitaiseksi on jäänyt myös kysymys SLSY:n edustajan oikeudesta osallistua purserivalintatilaisuuteen.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan purserivalintamenettelystä sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen välillä. Edellä tapahtumien kulusta esitetty osoittaa, että osapuolten välillä ei neuvottelujen missään vaiheessa ole päästy valintamenettelystä sellaiseen yhteisymmärrykseen, että asiasta voitaisiin katsoa sovitun työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Työehtosopimuksen rikkominen

Finnair Oyj on vastoin työehtosopimuksen 3 §:n 6 kohdan selvää määräystä järjestänyt syksyllä 2004 Boeing 757-koneen purserikurssin sopimatta valintamenettelystä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n kanssa. Näin menetellessään yhtiö on rikkonut työehtosopimusta tietensä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi yhtiö on velvollinen mainitun lainkohdan nojalla maksamaan hyvityssakkoa SLSY:lle.

Oikeudenkäyntikulut

Finnair Oyj on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4 935,84 euroa. Vaaditun korvauksen määrä on riidaton.

Asian lopputulos huomioon ottaen Palvelualojen Toimialaliitto ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Finnair Oyj on rikkonut työehtosopimuksen 3 §:n 6 kohtaa järjestäessään syksyllä 2004 Boeing 757-koneen purserikurssin sopimatta valintamenettelystä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n kanssa.

Työtuomioistuin tuomitsee Finnair Oyj:n maksamaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 500 euroa.

Finnair Oyj velvoitetaan lisäksi korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n oikeudenkäyntikulut 4 935 eurolla 84 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Palvelualojen Toimialaliitto ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Rekola, Raitoharju ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.