Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by paying sick pay only from doctor's certificate date.

Yhtiön työntekijä oli sairausajan palkan maksamista varten esittänyt työnantajalleen lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut sairauden vuoksi työkyvytön 23.-27.2.2004. Lääkärintodistus oli annettu 24.2.2004. Lääkärintodistuksen antanut yleisen terveysaseman lääkäri oli 7.4.2004 päivätyssä lisäselvityksessään kertonut työntekijän ottaneen 23.2.2004 yhteyttä ajanvaraukseen, mutta huonosta lääkäriaikatilanteesta johtuen hän oli saanut vastaanottoajan vasta 24.2.2004. Lisäselvityksessäkään ei ollut kerrottu, minkälaisin perustein työntekijän työkyvyttömyys ensimmäisenä poissaolopäivänä oli voitu jälkikäteen todentaa.

Esitetyn selvityksen mukaan työnantaja oli hyväksynyt yhtiön työterveysaseman terveydenhoitajan antamat lyhyet sairauspoissaolot. Työntekijän ei ollut edes väitetty yrittäneen saada vastaanottoaikaa omalta työterveysasemaltaan. Äkilliseen kurkkukipuun sairastunut työntekijä olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan kyennyt jo ensimmäisenä sairauspäivänään hakeutumaan omalle työterveysasemalleen tai jollekin toiselle lääkärivastaanotolle paikkakunnalla. Työntekijän esittämää selvitystä ensimmäisestä poissaolopäivästä ei ollut pidettävä työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuna työnantajan hyväksymänä selvityksenä, joka oikeuttaisi sairausajan palkkaan. Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 76

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Satamaoperaattorit ry, Helsinki

Steveco Oy, Hamina

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.3.2005

Pääkäsittely 17.5.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:n (nyk. Satamaoperaattorit ry) ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 1.2.2003-15.2.2005 voimassa olleessa vakinaisia työntekijöitä koskeneessa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § SAIRAUSAJAN PALKKA

Vakinainen työntekijä, joka työnantajan hyväksymän selvityksen perusteella on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut sitä tahallisesti taikka rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella, on oikeutettu saamaan esteen vallitessakin vakinaisen työsuhteensa edellyttämän palkkansa, toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, siihen saakka, kunnes työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa alkaa oikeus sairauspäivärahaan. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu koko edellä mainitun enimmäisajan, maksaa työnantaja palkan myös edellä mainitulta odotuspäivältä.

Pöytäkirjamerkintä

1.10.1991 tai sen jälkeen alkaneiden sairauksien osalta vakinaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työpäivä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A:lla on työehtosopimuksen 14 §:n nojalla oikeus sairausajan palkkaan sairauspäivältä 23.2.2004,

tuomitsee Steveco Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomista,

tuomitsee Satamaoperaattorit ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan AKT:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A oli sairastunut 23.2.2004 ja hän oli pyrkinyt saamaan itselleen heti lääkäriajan. Lääkäripalvelujen huonon saatavuuden vuoksi A oli saanut vastaanottoajan vasta seuraavaksi päiväksi 24.2.2004, jolloin lääkäri oli todennut hänet työkyvyttömäksi jo 23.2.2004 alkaen.

Lääkäriliiton ohjeiden mukaan taannehtivaa todistusta voidaan käyttää, jos tietoja sairaudesta voidaan hankkia. Lääkärintodistuksen kirjoittaminen on lääkärin vastuulla, eikä työnantaja voi ohjeistaa, miten lääkäri kirjoittaa todistuksen.

Työnantaja ei ole edes väittänyt, että lääkärintodistus olisi virheellinen tai että A ei olisi ollut sairas hakeutuessaan lääkäriin 23.2.2004. Yhtiön kanta, jossa se etukäteen ilmoittaa maksavansa sairausajan palkan vasta lääkärissäkäynnistä lukien, ei perustu työehtosopimusmääräykseen eikä liittojen tulkintaohjeeseen eikä alan käytäntöön. Selvityksenä esitetty lääkärintodistus on osallisten liittojen, työmarkkina- ja oikeuskäytännön mukaan ollut vakiintuneesti hyväksyttävä selvitys. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1.2.2003 16 §:n mukaan 1.5.1972 jälkeen kirjatut liittojen väliset työehtosopimuskohtien tulkintapöytäkirjat, joiden kohdalla tässä työehtosopimuksessa ei ole tapahtunut sopimusmuutosta, ovat edelleen voimassa. Näin ollen liittojen välinen ratkaisu vuodelta 1999 on voimassa. Steveco Oy on siten tahallaan rikkonut työehtosopimuksen selvää määräystä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan esitettyään työnantajan hyväksymän selvityksen sairaudestaan.

Työnantajaliitto on tukenut yhtiön menettelyä ja perustellut tukemistaan seikoin, jotka eivät vastaa työehtosopimusmääräyksen selvää ja riidatonta sanamuotoa ja soveltamiskäytäntöä. Liittojen välisessä sopimusmääräyksen tulkinnassa 23.2.1999 esitetyt perustelut ovat verrattavissa A:n tilanteeseen, jossa hän ei ollut lääkäriaikojen vajeen vuoksi päässyt vastaanotolle. Vaikka selvitys siitä, miksi lääkäri on kirjoittanut taannehtivan lausunnon, on ollut työnantajaliiton käytettävissä liittoneuvotteluissa, työnantajaliitto ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua yhtiön tulkintaan. Työnantajaliitto on vahvistanut, ettei heikko lääkäripalvelujen saatavuus ole riittävä perustelu takautuvuudelle, millä liitto on tukenut yhtiön työehtosopimuksen vastaista tulkintaa. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry ja Steveco Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 14 §:n mukaan oikeus sairausajan palkkaan edellyttää työnantajan hyväksymän selvityksen esittämistä. Steveco Oy:ssä tällaisena selvityksenä on pidetty asianmukaisesti ja ohjeita noudattaen laadittua lääkärintodistusta. Työnantaja ei ole hyväksynyt takautuvasti kirjoitettuja lääkärintodistuksia, jos takautuvuutta ei ole asianmukaisesti perusteltu. Lääkärintodistus A:n lisätietoja -kohtaan tulee ohjeiden mukaan merkitä perustelut takautuvalle todistukselle. Ohjeiden mukaan työkyvyttömyyttä ei yleensä ole mahdollista osoittaa takautuvasti, mutta mikäli siihen katsotaan olevan erityinen syy, merkitään perustelut lisätietoja -kohtaan.

Etelä-Suomen lääninhallitus on 25.11.2004 antamassaan päätöksessä hallintokanteluasiassa katsonut, ettei lääkärin tulisi kirjoittaa takautuvaa todistusta muissa kuin poikkeustilanteissa, joissa voidaan lääketieteellisin perusteluin todeta sairauden alkaneen ennen lääkärin suorittamaa tarkastusta.

Steveco Oy:n työntekijät ovat olleet tietoisia siitä, ettei työnantaja hyväksy takautuvia lääkärintodistuksia, jos niitä ei ole asianmukaisesti perusteltu. Yhtiössä on sovellettu Kotkan Työterveys Oy:n kanssa laadittua sairastumistapauksia koskevaa toimintaohjetta. Ohjeen mukaan sairastuneen henkilön on välittömästi sairastuttuaan hakeuduttava hoitoon. Ensisijaisesti tulee ottaa yhteys Kotkan Työterveys Oy:n joko Haminan tai Kotkan toimipisteeseen ja varattava aika päivystävän hoitajan, työterveyshoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

A on ollut tietoinen siitä, että sairaudesta on hankittava lääkärintodistus ensimmäisenä poissaolopäivänä. Hän on kuitenkin toimittanut työnantajalle puutteellisesti kirjoitetun lääkärintodistuksen. Puolitoista kuukautta lääkärissä käynnin jälkeen hän on toimittanut paperin, jossa on selitetty, ettei hän ollut lääkäriaikatilanteesta johtuen saanut aikaa ko. terveysasemalta ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä. Tarkempaa selvitystä väitetystä yhteydenotosta ei ole esitetty. A:n asuinpaikkakunnalla ja työssäkäyntialueella on tarjolla runsaasti lääkäripalveluja, joihin hän olisi voinut tukeutua. Hän ei ole myöskään kääntynyt oman työterveyshuollon puoleen.

Kanteessa viitatut kaksi takautuvaa lääkärintodistusta on asianmukaisesti perusteltu. A:n toimittamaa selvitystä ei voi rinnastaa näihin.

Steveco Oy:ssä ei ole käyty neuvotteluja A:n poissaoloon liittyvästä erimielisyydestä ennen 28.1.2004. A:n lääkärintodistus on päivätty 24.2.2004. Yhtiössä on myös muodostunut vakiintunut käytäntö lääkärintodistusten hyväksymisessä, eikä A:n kohdalla ole menetelty aiemmista tapauksista poikkeavalla tavalla. A:n esittämä selvitys poissaolostaan ei ole työehtosopimuksen tarkoittama työnantajan hyväksymä selvitys. Steveco Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta, eikä Satamaoperaattorit ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Steveco Oy:n palveluksessa työskentelevä A on sairausajan palkan maksamista varten esittänyt työnantajalleen lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän on ollut sairauden vuoksi työkyvytön 23.-27.2.2004. Lääkärintodistus on annettu 24.2.2004. Lääkärintodistuksen antanut Karhulan terveysaseman lääkäri on 7.4.2004 päivätyssä lisäselvityksessään kertonut A:n ottaneen 23.2.2004 yhteyttä ajanvaraukseen, mutta huonosta lääkäriaikatilanteesta johtuen hän oli saanut vastaanottoajan vasta 24.2.2004.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko A:n esittämää selvitystä pidettävä työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuna työnantajan hyväksymänä selvityksenä, joka oikeuttaisi sairausajan palkkaan.

Sairausajan palkan maksamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu sairausajan palkan maksamiskäytännöstä kantajan nimeäminä todistelutarkoituksessa AKT:n sihteeriä B:tä ja todistajana pääluottamusmies C:tä sekä vastaajan nimeämänä todistajana yksikönjohtaja D:tä. Kirjallisena todisteena on esitetty Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:n ja Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen 23.2.1999 päivätty erimielisyysmuistio, jossa on otettu kantaa sairausajan palkan maksamiseen taannehtivien lääkärintodistusten perusteella.

B on kertonut olleensa AKT:n palveluksessa vuodesta 1980 alkaen ja olleensa tekemisissä sataman työehtoasioiden kanssa lähemmin vuodesta 1993 alkaen. Työehtosopimuksen 14 §:n sanamuoto on ollut sama vuodesta 1972 alkaen. Vuonna 1999 erimielisyysmuistiossa käsitelty tapaus on ollut ainoa tätä tapausta vastaava tapaus. Vuoden 1999 tapauksessa ensimmäisen sairauslomajakson osalta lääkäri oli erikseen perustellut taannehtivaa todistustaan, ja toisella sairauslomajaksolla työntekijä oli käynyt lääkärissä ensimmäisenä sairauspäivänään. Perusteet taannehtiville lääkärintodistuksille olivat siten olleet olemassa.

B oli ennen pääkäsittelyä puhelimitse tiedustellut satamien pääluottamusmiehiltä vastaavia tapauksia, jolloin oli ilmennyt käytännön vaihtelevan taannehtivien lääkärintodistusten hyväksymisen osalta. Eräässä tapauksessa Kokkolassa työntekijä oli ollut vatsataudissa ottaessaan yhteyttä terveyskeskukseen, josta hän oli saanut hoito-ohjeet oletettuaan olevansa seuraavana päivänä työkykyinen. Sairauden pahennuttua työntekijä oli mennyt lääkäriin seuraavana päivänä ja saanut työkyvyttömyystodistuksen. Sairausajan palkka oli maksettu. Turussa Finnstevellä on ollut joitakin tapauksia, joissa työntekijä ei ollut saanut lääkäriaikaa, ja taannehtiva lääkärintodistus on hyväksytty.

C on kertonut olleensa Steveco Oy:n palveluksessa 17 vuoden ajan ja toimineensa pääluottamusmiehenä kahden ja puolen vuoden ajan. Yhtiössä on noin 600-650 ahtaajaa. Koko todistajan yhtiössä työskentelyajan sairausajan palkkaa oli maksettu taannehtivan lääkärintodistuksenkin perusteella. Tapauksia oli ollut yhdestä kahteen vuodessa. Viimeksi lokakuussa 2003 oli maksettu kahdelle Kotkan Hietasen satamassa työskennelleelle henkilölle sairausajan palkka yhdeltä päivältä taannehtivan lääkärintodistuksen perusteella.

C:n mukaan työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt työnantajan 31.10.2003 laatimaa toimintaohjetta sairaustapauksissa. Ohje olisi asettanut kolmivuorotyötä tekevät työntekijät eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihin nähden, koska heillä ei ole mahdollisuutta käyttää työterveyshuollon palveluita, jos sairaustapaus ilmenee työterveysaseman ollessa kiinni. Työntekijäpuolen vaatimuksesta ohje oli viety erimielisyysneuvotteluihin 28.1.2004. Työterveysasema on avoinna arkisin kello 8-16, mutta aikojen saaminen työterveyshuoltoon on viime aikoina ollut vaikeata.

D on kertonut olleensa Steveco Oy:n palveluksessa 18 vuoden ajan, joista viimeisen kolmen vuoden ajan hänen tehtäviinsä on kuulunut henkilöstöasioiden hoitaminen. Jos taannehtivaan lääkärintodistukseen ei ole kirjoitettu perusteluja, palkkaa ei ole maksettu. Taannehtivia lääkärintodistuksia esitetään kolmesta viiteen kappaletta vuosittain, ja perustelut ovat puuttuneet lähes kaikista. Lokakuussa 2003 oli maksettu kahdelle henkilölle palkkaa taannehtivan lääkärintodistuksen perusteella. Näistä toisen henkilön tilanne oli pystytty selvittämään jälkikäteen, jolloin oli ilmennyt henkilön olleen mielenterveysongelmiensa vuoksi kykenemätön hakeutumaan hoitoon. Toisessa tapauksessa maksaminen oli ollut kaupankäyntiä työrauhan säilyttämiseksi.

D:n mukaan 31.10.2003 päivätty toimintaohje oli laadittu ammattiosaston pyynnöstä. Todistaja oli kirjoittanut ohjeen, jota oli käyty läpi työterveyshuollon edustajien kanssa. Myös pääluottamusmiehelle oli varattu tilaisuus lausua ohjeesta. 5.12.2003 työntekijöiden ja työterveyshuollon edustajien kanssa pidetyssä neuvottelussa oli esitelty ohje, mutta jostain syystä ammattiosasto ei ollut kuitenkaan halunnut allekirjoittaa sitä. Yhtiön työterveysasemalla on arkisin lääkäripalveluja saatavilla hyvin, ja viime kädessä työterveyshoitajat saavat kirjoittaa lyhyen sairausloman. Työntekijät ovat olleet tietoisia, että palkka maksetaan vasta lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä alkaen. A ei ollut ottanut yhteyttä työterveyshuoltoon, vaikka työterveyshoitajan olisi tavoittanut. A teki kaksivuorotyötä, jossa vuorot olivat kello 6-14.30 ja 14.30-22.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä sopijaosapuolet ovat tarkoittaneet työehtosopimuksen 14 §:ssä mainitulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on säilynyt samanlaisena ainakin vuodesta 1972 alkaen.

Määräyksen soveltamiskäytännöstä kirjallisena todisteena esitetyn vuodelta 1999 olevan erimielisyyspöytäkirjan liitteinä olevista lääkärintodistuksista ilmenee, että työntekijän ensimmäiseltä työkyvyttömyysjaksolta taannehtivasti annettua lääkärintodistusta on perusteltu muun muassa kliinisin perustein. Jälkimmäiseltä työkyvyttömyysjaksolta työntekijää hoitanut lääkäri on lisäselvityksessään lääkärintodistukseensa kertonut henkilön käyneen vastaanotolla jo ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä, vaikka lääkärintodistus oli laadittu vasta myöhemmin. Liitot ovat yhteisesti todenneet, että sairausajan palkka on tullut tässä tapauksessa maksaa lääkärintodistuksiin merkittyjen työkyvyttömyysaikojen mukaisesti. Määräyksen muusta soveltamiskäytännöstä esitetyn, osin ristiriitaisen henkilötodistelun perusteella taannehtivien lääkärintodistusten perusteella on joissakin tapauksissa maksettu sairausajan palkkaa.

A:n esittämän lääkärintodistus A-lomakkeen laatimisohjeissa on erikseen mainittu, että kohtaan "lisätietoja" on merkittävä erityinen syy, jos työkyvyttömyys todetaan takautuvasti. A on esittänyt työnantajalleen työkyvyttömyysaikansa alkamisen jälkeen annetun lääkärintodistuksen, jossa ei ole ollut ohjeiden mukaisia perusteluita taannehtivuudelle. Lääkärin jälkikäteen antamasta lisäselvityksestä ilmenee, ettei A ollut saanut ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänään aikaa lääkärille terveyskeskuksesta. Lisäselvityksessä ei ole kuitenkaan kerrottu, minkälaisin perustein A:n työkyvyttömyys kyseisenä päivänä on voitu jälkikäteen todentaa.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Steveco Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2 200 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Steveco Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Raitoharju ja Rusanen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.