Labor court rules that a renovation site is an hourly wage task, not a lump-sum task, under the collective agreement.

Kysymys sähköasennusalan yrityksen palvelukseen otetun työntekijän palkkaryhmästä ja siitä, oliko saneeraustyökohde, jossa työntekijä työsuhteensa aikana oli työskennellyt, katsottava työehtosopimuksessa tarkoitetuksi urakkatyönä tehtäväksi kohteeksi.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 75

KUULTAVAT

Tieto- ja tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI ry (entinen Sähkö- ja telealan Työnantajaliitto ry)

Talotekniikkaliitto ry

Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Jyväskylän käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (sähköasentaja A / A/C Orre Ky ja sen yhtiömiehet liikkeenharjoittaja B ja liikkeenharjoittaja B).

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.3.2005

Pääkäsittely 2.5.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkö- ja telealan Työnantajaliiton (nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI), Talotekniikkaliiton ja Sähköalojen ammattiliiton välillä ajaksi 2002 - 2005 tehdyssä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § TYÖPALKAT

Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. Aikatyö

A. 1 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilökohtainen aikapalkka.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A.5 mukaista sovittua kuukausipalkkaa ja nuorelle työntekijälle, joita koskeva vähimmäispalkka määräytyy kohdan A.8 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aikapalkkaa.

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. 4 Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat

Perustuntipalkat sen palkanmaksukauden alusta joka alkaa 22.3.2002 tai lähinnä sen jälkeen.

Pr................€/h

S.................7,26

1.................9,07

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasennus-alan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.

Samassa yhteydessä määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

SÄHKÖASENNUS- JA ILMASTOINTIALAN YLEISET JA TOIMIALAKOHTAISET TÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTEKSTIT

Perusluokitus

Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin

tarvikkeisiin ja asennustapoihin.

Perehtymisaika enintään 24 kk.

1. Työssä vaaditaan perustietämys toimialan

tavallisimmista tarvikkeista ja asennustavoista.

Sähkö

Työ tehdään mallin

mukaan toisen asentajan avustuksella.

Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa

tehtävistä heikkovirta - tai vahvavirta-asennuksista.

Ilmastointi

Työ tehdään mallin mukaan asentajan avustuksella.

Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien

osaamista.

1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä

IV-asennuksista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityisiä määräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattikoulusta valmistuneet, oppisopimussuhteeseen tulevat, sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S.

Heidän perehdyttämisensä on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan:

3-vuotisen ammattikoulun suorittaneilla viimeistään 12 kk:n kuluttua ja lisäksi alan perustutkinnon näyttötutkinnolla suorittaneilla viimeistään 6 kk:n kuluttua sekä vailla ammattikoulutusta olevilla viimeistään 24 kk:n kuluttua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § B URAKKAPALKAT

1 YLEISTÄ

1.1 Työmaan selvitys

Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urakkatyönä seuraavia määräyksiä noudattaen.

2 Urakan rajaus

2.1 Työn määrän rajaus

Urakaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloittamista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennustapaselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia.

Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauk-sen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

2.2 Suoritusajan rajaus

Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

laskutyönä tilatut työt

työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

asuinrakennukset, joissa 1-2 asuntoa

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen.

3 Työmaan tyypit

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin, seuraavan jaottelun perusteella:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:

rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun saneerauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Hinnoittelusäännöt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.3 Urakkapalkka

Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuottavuuden mukaan.

Työaikainen urakkapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja urakkaennakosta. Urakkaennakosta sovitaan työmaasopimuksessa.

Työaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Talotekniikka-alan työehtosopimukseen sidottuja (katso TES 1 §) ja joissa on pääluottamusmies voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6 Työhinnoittelun peruste

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkanmuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Sähköasentaja A on vaatinut A/C Orre Ky:n ja sen yhtiömiesten B:n ja C:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan muun muassa saamatta jääneinä urakkapalkan ja urakan keskeytyslisäpalkan erotuksina, ylityökorvauksina, saamatta jääneenä aikapalkkana, irtisanomisajan palkkana, odotusajan palkkana ja vahingonkorvauksena perusteettomasta työsuhteen päättämisestä yhteensä 53 149,92 euroa laillisine korkoineen sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

Perusteet

A oli ollut A/C Orre Ky:n palveluksessa 9.5. - 2.9.2003. Työsuhteessa oli noudatettu talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta. Kirjallisessa työsopimuksessa työsuhteen kestoaika oli sovittu seuraavasti: projektikohtaisesti, KSLV vaihe 2. Tällä oli tarkoitettu Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyötä. Kohteessa oli ollut sähköasennusten käyttöönottotarkastus 30.6.2003. Kohteen lopputarkastus oli ollut 10.7.2003. Tämän jälkeen työnantaja oli määrännyt A:n työhön eri työkohteisiin. A oli joutunut liikenneonnettomuuteen 5.8.2003 ja hänen työsuhteensa oli päätetty 2.9.2003.

Vaatimus saamatta jääneiden urakkapalkkojen erotuksen maksamisesta perustui siihen, että Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyö (KSLV) oli työehtosopimuksen 7 §:n B. 3.2-kohdassa tarkoitettu muu urakalla tehtävä työ. Työehtosopimuksen 7 §:n B. 5.3-kohdan kolmannen kappaleen mukaan työaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.

Työnantajan asiamies oli työsuhteen päättymisen jälkeen kirjeitse ilmoittanut Sähköalan ammattiliiton alueasiamiehelle, että A:n osaaminen riitti vain työehtosopimuksen mukaiseen S-palkkaryhmään. Työehtosopimuksen mukaan S-palkkaryhmän soveltaminen edellytti muun muassa, että työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella ja että työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. A oli tehnyt sähköasennustyötä pääosin itsenäisesti. Työsuhteen alusta juhannukseen saakka hän oli työskennellyt noin puolet ajasta yksin ja puolet ajasta vanhemman asentajan kanssa. Tämän jälkeen hän oli tehnyt työtä yksin, joten hänen palkkaryhmänsä ei voinut olla alin eli S-ryhmä. Urakkapalkan erotuksena vaaditut saatavat ovat 1-palkkaryhmän urakan takuupalkan ja maksetun S-palkkaryhmän perustuntipalkan eron suuruiset.

A oli tehnyt KSLV:n urakkatyökohteen aikana tilapäisesti töitä myös muissa kohteissa. Näiltä tunneilta hänelle oli maksettava työehtosopimuksen 7 §:n B. 4.12-kohdissa tarkoitettua urakan keskeytyslisätyön palkkaa. Urakan keskeytyslisäpalkkana työnantaja oli velvollinen suorittamaan työehtosopimuksen mukaisen palkan ja maksetun palkan erotuksen.

Työnantaja oli jättänyt maksamatta A:lle tilikaudelta 16. - 31.7.2003 aikapalkkaa kahdelta tunnilta. A:lle olisi tullut maksaa vähintään 1-palkkaryhmän aikapalkkaa. Työehtosopimuksen 7 §:n A.1-kohdan mukaan työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Työehtosopimuksessa on nimenomaisesti todettu se, että jokaiselle työntekijälle on maksettava henkilökohtaista palkanosaa. Muun muassa 4.12.2002 allekirjoitetun tulopoliittiseen sopimukseen 2003-2004 liittymistä koskevan pöytäkirjan 2.1-kohdassa on todettu palkkausjärjestelmän lähtökohtana olevan, että jokaiselle työntekijälle maksetaan aina perustuntipalkan lisäksi henkilökohtaista palkanosuutta. A:lle ei ollut maksettu lainkaan henkilökohtaista palkanosaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

A/C Orre Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies B ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet sen hylkäämistä.

A/C Orre Ky on lisäksi vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A/C Orre Ky oli saanut Keski-Suomen lähivakuutuksen liiketilojen saneerauksen sähköurakoinnin Jyväskylässä. A:n ja työnantajan välillä oli solmittu 9.5.2003 määräaikainen työsopimus mainitun työkohteen 2 vaiheesta.

Ennen työsopimuksen solmimista A oli toimittanut työnantajalle työnhakuesittelyn, josta ilmeni A:n olleen sähköasentajan työssä hyvin lyhyen aikaa ajanjaksona 26.9. - 21.12.2002. A:n ammatillinen tutkinto oli tietotekniikan perustutkinto eikä sähköasentajan tutkinto. Muuta aikaa taikka osaamista sähköasentajan työhön hänellä ei antamansa selvityksen mukaan ollut. Edellä mainituista syistä palkan määräksi oli sovittu S-palkkaluokan mukainen työehtosopimuksen 7 §:n mukainen aikapalkka 7,41 euroa tunnissa ja siihen henkilökohtainen palkanlisä 0,17 euroa tunnissa. Kysymyksessä ei ollut ollut urakkatyö eikä siitä ollut A:n kanssa sovittu, koska hän ei siihen ammattitaitonsa vuoksi olisi kyennyt. A oli työskennellyt pääasiallisesti kyseisessä kohteessa yhdessä toisen asentajan kanssa ja mallioppimisen jälkeen hän oli kyennyt tekemään yksinkertaista asennustyötä. Itsenäiseen sähkötyöskentelyyn hän ei vähäisen työkokemuksensa perusteella ollut kyennyt.

Työsopimuksessa tarkoitetussa työkohteessa oli ollut käyttöönottotarkastus jo 30.6.2003 urakkatöiden valmistuttua. Urakkasopimukseen kuului jälki- ja lisätöinä muun muassa kosketinkiskot, osa 3-osaisista pisto- ja atk-rasioita, antenniasennuksia ja pihakeskusta. Sähkötarvikkeiden toimitusajoista johtuen jälki- ja lisätyöt olivat venyneet, jolloin työnantaja oli pitänyt A:n työssä saadakseen urakkakohteen jälki- ja lisätyöt valmiiksi ennen liiketilojen avaamista. Työmaa oli valmistunut 2-vaiheen osalta 6.8.2003 viimeisten jälki- ja lisätöiden tultua tehdyiksi.

Jo työsopimuksessa A:n henkilökohtaiseksi palkanlisäksi oli sovittu 0,17 euroa tunnilta. Työehtosopimuksen mukaan talotekniikan aikapalkkausjärjestelmää koskevassa määräyksessä todetaan, että kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tämä työehtosopimuksessa edellytetty menettely olisi tullut toteuttaa viimeistään 9.8.2003. Koska A oli oman menettelynsä johdosta tullut 5.8.2003 tullut työkyvyttömäksi 11.1.2004 asti, ei palkkaryhmittelyn määrittely olisi ollut edes mahdollista, vaikka määräaikainen työsuhde olisi jatkunut.

Vastauksessa tarkemmin mainituin perustein myös muut kanteessa esitetyt vaatimukset on katsottu perusteettomiksi.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista seikoista:

1. Mihin palkkaryhmään A on työsuhteensa aikana kuulunut?

2. Onko Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyön vaihe 2 ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu urakkatyönä tehtävä kohde?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIlle, Talotekniikkaliitolle ja Sähköalojen ammattiliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Talotekniikkaliitto ovat todenneet lausunnossaan seuraavaa:

1. Mihin palkkaryhmään A on työsuhteensa aikana kuulunut?

Työehtosopimusmääräysten mukaan työsopimusta solmittaessa suoritetaan ns. alustava palkkaryhmän määrittäminen. Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi jäädä ennalleen, nousta tai laskea.

Sähköasennusalan työntekijä on palkkausryhmämääräysten mukaisesti ensimmäiset 24 kuukautta palkkaryhmässä S sen jälkeen, kun hän on alalle tullut 18 vuotta täytettyään. Täsmennyksenä vuoden 2002 työehtosopimukseen lisättiin määräyskohta, jolla lyhennettiin edellä mainittua aikaa tietyiltä osin. Tältä osin työehtosopimus lausuu: "Heidän perehdyttämisensä on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan

3 vuotisen ammattikoulun suorittaneella viimeistään 12 kk:n kuluttua ja lisäksi alan perustutkinnon näyttötutkinnolla suorittaneella viimeistään 6 kk:n kuluttua sekä vailla ammattikoulutusta olevilla viimeistään 24 kk:n kuluttua".

Asiakirjoista selviää, että A:lla on ollut varsin lyhyt kokemus sähköasennusalalta ja ettei hänellä ole ollut alan varsinaista koulutusta. Tämän vuoksi hänen palkkaryhmänsä A/C Orre Oy:n palveluksessa on palkkaryhmä S.

Työehtosopimuksen palkkaryhmäjärjestelmän mukaan työntekijä voi olla siis periaatteessa aina joka tapauksessa palkkaryhmässä S kolme ensimmäistä kuukauttaan uudessa työpaikassa. Jos hänen palkkaryhmäkseen todetaan joku muu, hän siirtyy tähän palkkaryhmään toteamisajankohdasta lukien. Tämän vuoksi A:n palkkaryhmä on kaikissa tapauksissa ollut hänen työsuhteensa alusta 9.5.2003 ainakin 9.8.2003 saakka sanottu palkkaryhmä S. Tältä osin viittaamme vielä työtuomioistuimen tuomioon nro 51, annettu 8.6.2004, jossa on lausuttu mm. palkkaryhmittelyasiasta. Työtuomioistuimen tuomion mukaan, kun työntekijällä "ei ole ollut sähköasentajan ammattitutkintoa eikä hän ole kanteessa tarkoitettuna aikana ollut ammattialalla 24 kuukautta", hänet on voitu työnantajan päätöksellä sijoittaa palkkaryhmään S.

Mitä tulee siihen, että A olisi työskennellyt yksin, niin hän ei ole tehnyt eikä ole voinutkaan tehdä yksin sellaisia sähköasennusalan ammattitöitä, joihin sähkötyöturvallisuusmääräyksetkin edellyttävät toisenlaista kokemusta ja ammattitaitoa kuin mitä A:lla on ollut. Myöskään työehtosopimuksen itsenäistä työntekoa edellyttävät määräykset - vaikka ovat sinänsä eri asia kuin sähkötyöturvallisuusmääräykset - eivät tarkoita itsenäisellä työskentelyllä sen kaltaista työskentelyä, jota A on suorittanut. Itsenäisesti ei voi työskennellä sähkötöissä, ellei henkilön koulutus ja kokemus täytä myös työturvallisuusmääräysten vaatimuksia.

A on suorittanut työnsä aina ohjatusti etumiehen tai työnjohdon läsnä ollessa. Kun hänelle on annettu työskentelymalli, on selvää, että hän on tämän jälkeen varsinaisen työkalutyöskentelyn suorittanut yksin eikä tällöin ole kuitenkaan kysymys työehtosopimuksessakaan tarkoitetusta itsenäisestä työskentelystä.

2. Onko Keski-Suomen Lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyön vaihe 2 ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu urakkatyönä tehtävä kohde?

Käytössämme ei ole riittäviä tietoja työkohteen asiakirjoista, joten emme voi ottaa kantaa täyttyvätkö urakkatyöksi rajausehdot kohteessa.

Kuitenkin toteamme, että sinänsä työntekijän palkkaryhmällä ei ole työehtosopimuksen määräyksen mukaan merkitystä sen seikan suhteen, etteikö myös S-palkkaryhmään kuulunut työntekijä voisi osallistua urakkaan, jossa on työskennellyt myös itsenäiseen työskentelyyn pystyviä työntekijöitä. Näin ollen A:lla on periaatteessa urakkatyöhön osallistuessaan oikeus urakkapalkkaan. Jos työkohde siis katsotaan urakkatyöksi, S-palkkaryhmän työntekijälle maksetaan asianomaisen työehtosopimuksen mukainen urakkapalkka eli hän osallistuu urakanjakoon.

Sähköalojen ammattiliitto on todennut lausunnossaan seuraavaa:

1. Kysymys

Mihin palkkaryhmään A on työsuhteensa aikana kuulunut?

Vastaus

A/C Orre Ky on vedonnut niihin seikkoihin, että A oli työskennellyt pääasiallisesti yhdessä toisen asentajan kanssa ja mallioppimisen jälkeen kyennyt tekemään yksinkertaista asennustyötä ja ellei A ollut kyennyt itsenäiseen sähkötyöskentelyyn. Seikoista, joihin A/C Orre Ky on vedonnut, ei voi seurata, että A:n voitaisiin katsoa kyenneen tekemään asennustyötä vain toisen asentajan avustuksella (Sähkö- ja telealan työnantajaliiton, nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI, Talotekniikkaliiton ja Sähköalojen ammattiliiton välillä ajaksi 2002 - 2005 tehdyssä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa tarkoitettu palkkaryhmä S), vaan niistä seuraa, että A on selviytynyt työstään toisen ohjauksella (palkkaryhmä 1). Vaativuusryhmien S ja 1 edellytyksiä vertaamalla voidaan todeta, että ohjauksen tarve ei merkitse sitä, että työntekijä kuuluisi osaamisensa perusteella ryhmään S. A on tehnyt sähköasentajan työtä pääosin itsenäisesti. A on kuulunut palkkaryhmään 1.

2. Kysymys

Onko Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyön vaihe 2 ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu urakkatyönä tehtävä kohde?

Vastaus

A/C Orre Ky on vedonnut niihin seikkoihin, että töiden rajausta ei ollut tehty ja ettei suoritusaikaa olisi voitu rajata. Näistä seikoista ensin mainitulla ei ole merkitystä. Töiden rajauksen osalta on merkitystä sillä seikalla, onko töiden rajaaminen mahdollista. A/C Orre Ky ei ole väittänytkään, ettei töiden rajausta olisi voitu tehdä.

Töiden rajaaminen on sitä paitsi ollut mahdollista, koska sähkötyöselitys ja sähköpiirustukset oli tehty.

Jos A/C Orre Ky ei ole tehnyt töiden rajausta, se ei ole tietenkään voinut tehdä myöskään suoritusajan rajausta. Koska kuitenkin töiden rajaus olisi voitu tehdä, suoritusajan rajauksen tekemättä jättäminen ei merkitse sitä, ettei kyseessä ollut kohde olisi ollut urakkatyönä tehtävä.

A/C Orre Ky on vedonnut myös siihen seikkaan, ettei asiasta ollut tehty erillistä työmaasopimusta. Tällä seikalla ei ole ainakaan sitä merkitystä, ettei kohde olisi ollut urakkatyönä tehtävä kohde, vaan vain se merkitys, että A/C Orre Ky on menetellyt työehtosopimuksen kohdan 7 § B 4.1 vastaisesti laiminlyömällä esittää työmaasopimusta työryhmälle (TES s. 37).

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten johdosta työtuomioistuin lausuntonaan toteaa seuraavaa:

1. Käräjäoikeus on ensiksi tiedustellut, mihin palkkaryhmään A on työsuhteensa aikana kuulunut.

Työehtosopimuksen palkkamääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

Työehtosopimusten palkkamääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Sähköalojen ammattiliiton vt. neuvottelupäällikköä D:tä ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn asiamiestä E:tä. Kirjalliseksi todisteeksi Sähköalojen ammattiliitto on esittänyt Jämsän seudun koulutuskeskuksen Ammattioppilaitoksen 21.12.2002 päivätyn todistuksen, jonka mukaan A on suorittanut tietotekniikan perustutkinnon. Todistuksesta ilmenee, että tutkintoon on sisältynyt yhdeksän opintoviikkoa sähköalan perusopintoja ja 14 opintoviikkoa sähköalan vaihtoehtoisia opintoja.

D:n mukaan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä sovellettaessa palkkaryhmä määräytyy työntekijän osaamisen perusteella. Palkkaryhmään S sijoittaminen edellyttää, että työntekijällä on vastuuhenkilö, joka lähietäisyydellä seuraa työntekijän opettelua työntekoon. Palkkaryhmään 1 sijoittaminen edellyttää, että henkilö pystyy toisen ohjauksessa tekemään heikkovirta- tai vahvavirta-asennuksia. Koska tähän palkkaryhmään sijoitetulta henkilöltä edellytetään työn tekemistä toisen ohjauksessa, ei palkkaryhmään 1 sijoitettu henkilö voi toimia palkkaryhmään S sijoitetun työntekijän työn seuraajana. Palkkaryhmään S sijoitettua työntekijää ei voida jättää yksin päiväksi tekemään töitä aamulla annettujen ohjeiden mukaan. D:n näkemyksen mukaan A olisi tullut sijoittaa palkkaryhmään 1, koska hän oli työskennellyt itsenäisesti eikä hänen työskentelynsä valvontaa ollut järjestetty siten kuin sen S palkkaryhmään sijoitetun kohdalla olisi tullut tapahtua.

D on edelleen kertonut, että kun työehtosopimukseen osalliset vuonna 2002 olivat sopineet muun muassa ammattikoulusta valmistuneiden sijoittamisesta palkkaryhmään S heidän tullessaan työhön ja heidän perehdyttämisestään siten, että he viimeistään 12 kuukauden kuluttua ovat sijoitettavissa 1 palkkaryhmään, on taustalla ollut se, että ammattikouluista valmistuu eritasoisia henkilöitä, joilla on tietty perusoppi. Liitot ovat ohjeistuksissaan olleet myös yhtä mieltä siitä, että jos ammattikoulusta valmistunut henkilö on kouluaikana ollut kysymyksessä olevan työnantajan palveluksessa työharjoittelussa ja tulee sittemmin työsuhteeseen, voi palkkaryhmässä S työskentely jäädä kolmea kuukautta lyhyemmäksikin.

E:n mukaan ennen vuonna 2002 tehtyä palkkaryhmittelymääräysten muutosta työehtosopimuksessa oli lähdetty siitä, että työntekijä voi olla sijoitettuna S palkkaryhmään enintään 24 kuukautta. Vuonna 2002 tehdyllä muutoksella mainittua määräaikaa oli haluttu lyhentää sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla oli määräyksessä sovittu perusoppi takanaan. Työnantaja on jo aikaisemminkin voinut sijoittaa työsuhteeseen tulleen työntekijän myös S palkkaryhmää ylempiin palkkaryhmiin. Vuonna 2002 tehdyn muutoksen jälkeen kolmivuotisen ammattikoulun käynyttä henkilöä ei ole voitu pitää palkkaryhmässä S pitempään kuin 12 kuukautta. Työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamisessa peruslähtökohtana on, että kolmen kuukauden kuluttua työsopimuksen solmimisesta varmistetaan työntekijän osaaminen ja määritellään palkkaryhmä. Palkkaryhmään S sijoitetun palkkaryhmää eivät työehtosopimuksen määräykset kuitenkaan edellytä nostettavaksi ennen kuin sopimuskohdassa mainitun työhön perehdyttämisajan jälkeen.

E:n mukaan palkkaryhmään S sijoitetun työntekijän kohdalla työtehtävien suorittaminen tapahtuu annettujen ohjeiden tai malliasennusten avulla. Työnantajan on myös järjestettävä riittävä valvonta sen varmistamiseksi, että työ tulee turvallisesti tehdyksi. Työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan edellytä kokeneemman työntekijän jatkuvaa läsnäoloa lähietäisyydellä.

A:n työtehtävistä esitetty selvitys

A:n työtehtävistä A/C Orre Ky:n palveluksessa työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä kommandiittiyhtiön yhtiömiestä B:tä ja todistajana sähkö- ja automaatiotoimihenkilö F:ää.

F on kertonut työskennelleensä yhdessä A:n kanssa noin kuukauden ajan tämän työsuhteen alkamisen jälkeen ja mahdollisesti myös yhden viikon juhannuksen paikkeilla. Mainittuna ajankohtana pääasiallinen työkohde on ollut käynnissä ollut saneeraustyökohteen 2 vaihe. Ellei kohteessa ole voitu jostakin syystä työskennellä, oli F saattanut olla A:n kanssa jonkun päivän rivitalotyömaalla. F:n ja A:n yhdessä työskentelyn aikana A oli toiminut lähinnä apumiehenä. F:n käsityksen mukaan A ei olisi pystynyt tekemään asennustöitä itsenäisesti, koska hän ei pystynyt lukemaan kaikkia sähköpiirustuksia.

F on myös kertonut, että ennen A:n työsuhteen alkamista hän oli ollut kommandiittiyhtiön palveluksessa noin 1,5 vuoden ajan ja hänelle oli maksettu palkkaryhmän 1 mukaista palkkaa. Työsuhteen aikana kaikki työt oli tehty aikapalkalla ja myös ennen nyt kysymyksessä olevan saneeraustyön alkamista B:n ja F:n välillä oli vallinnut yksimielisyys työkohteen tekemisestä aikapalkalla.

A:n palkkaryhmä

A:n työstä esitetyn selvityksen mukaan A on työsuhteensa alusta vuoden 2003 juhannukseen asti tehnyt sähköasennustöitä pääasiassa Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyökohteessa ja osittain myös rivitalotyökohteessa siten, että työskentely on tapahtunut yhdessä sähköasentajana kommandiittiyhtiössä toimineen F:n kanssa. A:n työ on F:n mukaan ollut lähinnä avustavaa työtä. Tältä osin työskentely on vastannut lähinnä sitä, mitä työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyssä on todettu palkkaryhmään S sijoitetusta työstä. Edellä mainitun ajankohdan jälkeen A on tehnyt asennustöitä pitkälti B:n päivittäin antamien ohjeiden perusteella siten, että työmaalla ei A:n lisäksi ole ollut kokeneempaa työntekijää ohjaamassa työtä. Tältä osin työskentely on vastannut lähinnä sitä, mitä työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyssä on todettu palkkaryhmän 1 työstä.

Tietotekniikan perustutkinnon suorittamisen jälkeen A:lla on ollut työkokemusta kolmen kuukauden ajalta lähinnä tietokoneiden lähiverkkojen asennustöistä. A:n koulutuksen ja työkokemuksen perusteella häntä on työtuomioistuimen mielestä voitu pitää sellaisena ammattikoulusta valmistuneena, joka työehtosopimuksen määräysten mukaan voidaan sijoittaa palkkaryhmään S ja työhön perehdyttämisen jälkeen viimeistään 12 kuukauden kuluttua palkkaryhmään 1.

Työehtosopimuksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea. Palkkaryhmä voi myös säilyä ennallaan. Edellä mainittu kolmen kuukauden määräaika on tullut A:n kohdalla täyteen 9.8.2003, jolloin hän on ollut 5.8. alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi sairauslomalla, joka on jatkunut hänen työsuhteensa päättymiseen asti. Kun palkkaryhmään S sijoitetun kohdalla 1 palkkaryhmään sijoittaminen edellytetään tehtäväksi vasta viimeistään 12 kuukauden työhön perehdyttämisen jälkeen, työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että A on voitu työsuhteensa aikana sijoittaa palkkaryhmään S.

2. Käräjäoikeus on toiseksi pyytänyt lausuntoa siitä, onko Keski-Suomen lähivakuutusyhdistyksen konttorin saneeraustyön vaihe 2 ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu urakkatyönä tehtävä kohde.

F:n ja B:n kertoman mukaan kärkimiehenä toimineen F:n ja B:n välillä on ollut yksimielisyys siitä, että kysymyksessä oleva saneeraustyökohde tehdään aikatyönä. Työehtosopimuksen 5.6.2 kohdasta käy ilmi, että urakkatyöksi luokiteltavan työn palkan muodostusperusteeksi voidaan sopia aikatyö, mutta tästä on aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle. E:n mukaan mainittu sopimismahdollisuus on vain talotekniikka-alan työehtosopimuksen solmineiden liittojen jäsenyrityksillä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Rekola, Rusanen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.