Labor court allows sick pay from maternity leave end date based on employment duration rules.

Työntekijä oli sairastunut vanhempainvapaansa aikana ja sairaudesta johtunut työkyvyttömyys oli jatkunut vielä vanhempainvapaan päättymisen jälkeen.

Aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti katsottu, että työntekijällä oli oikeus työehtosopimuksen mukaan määräytyvään sairausajan palkkaan vanhempainvapaan päättymisestä alkaen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Kaupan Työnantajaliitto KTL ry, Helsinki

KUULTAVA

Osuuskauppa Peeässä, Kuopio

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.5.2005

Pääkäsittely 1.6.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välillä ajaksi 1.2.2003 - 15.2.2005 tehdyssä kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. POISSAOLOT

16 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkanmaksu

3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhteen kesto..................Palkallisen jakson pituus

sairastumishetkellä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 vuotta-alle 10 vuotta...............6 viikkoa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Osuuskauppa Peeässä on velvollinen maksamaan A:lle palkan sairausajalta 27.6. - 15.8.2003.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on lisäksi vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n velvoittamista korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

A oli työskennellyt 14.10.1996 alkaen myyjänä Osuuskauppa Peeässän palveluksessa. A oli ollut äitiys- ja vanhempainvapaalla 12.8.2002 - 26.6.2003. Vapaalla ollessaan hän oli sairastunut 15.5.2003 ja ollut sairauslomalla 15.8.2003 saakka.

Osuuskauppa Peeässä ei ollut maksanut A:lle palkkaa sairausajalta vanhempainvapaan päättymisen jälkeen 27.6. - 15.8.2003. Perusteeksi menettelylle osuuskauppa ja työnantajaliitto olivat ilmoittaneet sen, että sairausajan palkanmaksukausi alkaa kulua heti sairastumisesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n tulkinnan mukaan sairausajan palkanmaksukausi alkaa kysymyksessä olevassa tilanteessa kulua vasta vanhempainvapaan päättymisestä. Poissaoloja on arvioitava työoikeudessa yleisesti noudatetun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Poissaolon syynä on vanhempainvapaan päättymiseen saakka ensin vallinnut poissaolon syy eli vanhempainvapaa ja vasta tämän päättymisen jälkeen sairaus. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta sairausajan palkkaa. Jos sairausajan palkallisen jakson katsottaisiin kuluvan tänä aikana, työntekijä menettäisi palkan, jonka saamiseen hänellä työehtosopimuksen mukaan kuitenkin on oikeus.

Aikaprioriteettiperiaatetta on poissaolojen ensisijaisuutta arvioitaessa noudatettu kaupan työehtosopimuksen soveltamisessa muun muassa työtuomioistuimen tuomiossa TT:2003-1. Perusteita poiketa mainitun periaatteen soveltamisesta nyt esillä olevassa tapauksessa ei ollut. Sopimushistorialtaan kaupan työehtosopimuksen kanssa rinnasteista majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta on lähes täysin vastaavassa tapauksessa myös tulkittu aikaprioriteettiperiaatteen pohjalta työtuomioistuimen tuomiossa TT:1991-51.

Liittojen välillä 3.6.2004 käydyissä erimielisyysneuvotteluissa asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vastauksessaan, johon Osuuskauppa Peeässä on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Osuuskauppa Peeässä ovat vaatineet Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja osuuskaupan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli ollut jo vanhempainvapaalla sairastuessaan. Aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti poissaoloa arvioidaan perusteensa osalta vanhempainvapaana, vaikka työntekijä olikin sairastunut sen aikana. Ensisijainen poissaoloperuste on määräävä, koska työntekijän sairastuttua vanhempainvapaan aikana, hän ei ole estynyt suorittamasta työtään sairauden vaan vanhempainvapaan takia. Nämä eriperusteiset työstä poissaolot voivat kulua samanaikaisesti, ellei muuta ole sovittu.

Toinen kysymys on se, mistä sairausajan palkanmaksujakson katsotaan alkavan. Tämä kysymys ei liity poissaoloperusteen arviointiin. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan sairausajan palkkaa maksetaan, jos työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä. Palkallisen jakson pituus kytketään työsuhteen kestoon sairastumishetkellä.

Työehtosopimuksesta käy ilmi periaate, jonka mukaan sairauspoissaolojakson kuluminen alkaa sairastumishetkestä. Kysymys siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa vai ei, on eri kysymys, joka ratkaistaan tapauskohtaisesti aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on sairastumishetkellä palkattomalla poissaololla, katsotaan sairausajan palkanmaksujakson alkavan, mutta se on palkaton siihen asti, kunnes joko ensisijainen poissaoloperuste lakkaa tai palkallisen jakson enimmäiskesto loppuu. Palkanmaksuvelvollisuus ratkaistaan sen perusteella, miten asia olisi ollut, jos työntekijä olisi ollut terve. Tässä tapauksessa työntekijä ei olisi ollut työssä vaan palkattomalla vanhempainvapaalla.

Edellä esitetty tulkinta on ainoa mahdollinen työehtosopimuksen määräystä luettaessa. Esimerkinomaisesti voidaan kuvitella tilanne, jossa henkilö on palkattomalla vapaalla 1.1.2004 - 15.1.2005 ja sairastuu 2.1.2004 pitkäkestoiseen sairauteen ja sairausloma päättyy 30.3.2005. Tällaisessa tilanteessa ei voida pitää mielekkäänä tulkintaa, jonka mukaan sairauspoissaolojakso palkallisena alkaisi kulua vasta 16.1.2005 eli yli vuosi varsinaisen tosiasiallisen sairastumishetken jälkeen. Työehtosopimukseen osalliset eivät olleet tarkoittaneet sopia tällaisesta tulkinnasta.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1991-51 on kysymys erilaisesta tapauksesta. Tuomiossa oli sovellettu eri työehtosopimusta, jonka sanamuoto poikkeaa kaupan työehtosopimuksen sanamuodosta. Samalta ajanjaksolta oleva Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välinen myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus sisälsi mahdollisuuden siirtää vanhempainvapaata. Mainitun työehtosopimuksen äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoitovaapata koskevassa 18 §:ssä oli todettu seuraavaa:

"8. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainloma tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt."

Edellä mainitun määräyksen sanamuotoa oli selkeytetty vuonna 1998 solmitulla työehtosopimuksella, mutta tuolloinkaan sopimuksen sisältöä ei ollut muutettu. Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1991-51 tulkittavana olleeseen majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen ei sisältynyt vastaavaa vanhempainloman tai hoitovapaan keskeyttämistä koskevaa määräystä.

Kaupan työehtosopimuksessa on siten erikseen otettu kantaa siihen, miten toimitaan, jos esimerkiksi vanhempainvapaa keskeytetään sairauden takia. Periaatteena on, että työntekijän poissaoloa sinänsä arvioidaan työkyvyttömyytenä eli sairauspoissaolojaksona, mutta mahdollinen palkanmaksuvelvollisuus alkaa vasta ensisijaisen poissaoloperusteen eli vanhempainvapaan päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä esitetty tulkinta, jonka mukaan sairausajan palkanmaksujakso alkaa kulua sairastumishetkestä ja mahdollinen palkanmaksuvelvollisuus on siitä erillinen kysymys, saa tukea voimassa olevasta kaupan työehtosopimuksesta.

Osuuskauppa Peeässä oli soveltanut työehtosopimusta oikein jättäessään sairausajan palkan maksamatta sillä perusteella, että sairausajan palkanmaksujakso oli alkanut kulua jo sairastumishetkestä, eikä palkallista jaksoa ollut enää ollut vanhempainvapaan päättymisen jälkeen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Osuuskauppa Peeässän palveluksessa oleva A on ollut äitiys- ja vanhempainvapaalla 12.8.2002 - 26.6.2003. A on vapaansa aikana 15.5.2003 sairastunut ja hänen sairaudesta johtunut työkyvyttömyytensä on kestänyt 15.8.2003 saakka.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla työehtosopimuksen 16 §:n 3. kohdan mukaisesti oikeus sairausajan palkkaan vanhempainvapaan päättymisen jälkeiseltä kuuden viikon ajalta, vai onko palkallinen jakso alkanut jo sairastumispäivästä ja siten kulunut jo ennen vanhempainvapaan päättymistä.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on Kaupan Työnantajaliitto KTL:n puolesta kuultu todistajana Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n palveluksessa olevaa asiantuntija B:tä, joka on ollut 1980-luvun alkupuolelta lähtien Suomen Kaupan Liitto ry:n palveluksessa. B on viime vuosina osallistunut kaupan työehtosopimusta koskeneisiin neuvotteluihin, mutta jo tätä aikaisemmin hän on toiminut kaupan työehtosopimukseen liittyvissä neuvontatehtävissä. B:n mukaan työnantajaliiton vuodelta 1994 olevassa kirjallisessa tulkintaohjeessa on sairausajan palkan maksamisen osalta todettu, että työntekijän sairastuessa opintovapaalla, ollessa lomautettuna, hoitovapaalla, vanhempainvapaalla, omalla lomalla, vuosilomalla tai muulla sellaisella vapaalla sairausajan palkanmaksujakso alkaa heti sairastumisesta eikä vasta tällaisen muun vapaan päättymisen jälkeen, vaikka palkanmaksuvelvollisuutta ei olekaan.

B on tiedustellut soveltamiskäytäntöä Kaupan Työnantajaliitto KTL:n neljältä suurelta jäsenyritykseltä eli Keskolta, HOK-Elannolta, Tradekalta ja Stockmannilta sekä vajaan 19 000 vähittäiskaupan palveluksessa olevan työntekijän palkan laskemista hoitavalta Vähittäiskaupan tilipalvelulta. Näiltä saamansa tiedon mukaan tapauksia, joissa työntekijän sairastuminen on osunut edellä tarkoitetussa tulkintaohjeessa mainitulle vapaalle, on käytännössä ollut vähän. Jos tällaisia on ollut, on niissä menetelty Kaupan Työnantajaliitto KTL:n esittämän tulkinnan mukaan. Tapausten vähyys johtuu todistajan näkemyksen mukaan siitä, että työnantajan tietoon eivät tule mahdolliset työntekijöiden sairastumiset vapaiden aikana. Työntekijällä ei myöskään ole työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle sairastumisestaan vapaansa aikana. Liittojen välillä ei ole ennen nyt esillä olevaa tapausta neuvoteltu vastaavan kaltaisesta erimielisyydestä.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on alkanut hänen ollessaan palkattomalla vanhempainvapaalla. Kaupan työehtosopimuksessa ei ole otettu kantaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen tällaisessa tilanteessa. Työoikeudessa näitä tilanteita, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi, ellei toisin ole sovittu. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella (ks. mm. TT:1991-51, 1993-104, 1994-57 ja 2003-1).

Työnantajaliitto on joka tapauksessa ohjeistuksessaan lähtenyt tulkinnasta, jonka mukaan työehtosopimuksen 16 §:ssä tarkoitettu sairausjakso alkaa näissäkin tilanteissa kulua sairastumishetkestä mutta ilman palkanmaksuvelvollisuutta. Tämän ohjeen mukaan myös Kaupan Työnantajaliitto KTL:n suurimmat jäsenyritykset ovat menetelleet käytännössä, joskin tällaisia tapauksia on ollut vähän. Liittojen välillä ei ennen nyt kysymyksessä olevaa tapausta ole ollut käsiteltävänä kanteessa tarkoitetun kaltaista erimielisyyttä, eikä Palvelualojen ammattiliitto PAM:lla ilmoittamansa mukaan ole aikaisemmin ollut tietoa Kaupan Työnantajaliitto KTL:n asiassa omaksumasta tulkinnasta. Esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten soveltamiskäytäntö olisi vakiintunut työnantajapuolen tulkinnan mukaiseksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on tulkintansa tueksi viitannut kaupan työehtosopimuksen perhevapaiden ajankohdan muuttamista koskeviin määräyksiin, joissa on muun muassa todettu, että työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen perhevapaan ajankohdan muuttamista koskevat määräykset antavat työntekijälle mahdollisuuden sovituin edellytyksin keskeyttää vanhempain- ja hoitovapaan työkyvyttömyyden vuoksi. Näissä määräyksissä ei ole kuitenkaan lähdetty siitä, että työntekijällä olisi sairastumistapauksessa velvollisuus keskeyttää vanhempainvapaansa tai että vapaa sairastumistilanteessa muutoin keskeytyisi. Kysymyksessä olevista määräyksistä ei siten ole saatavissa tukea työnantajapuolen esittämälle tulkinnalle.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei sillä nyt esillä olevassa tilanteessa ole perusteita poiketa työoikeudessa yleisesti noudatetusta aikaprioriteettiperiaatteesta. Näin ollen A:lla on oikeus työehtosopimuksen 16 §:n 3. kohdan mukaan määräytyvään sairausajan palkkaan vanhempainvapaansa päättymisen jälkeiseltä ajalta 27.6.2003 alkaen.

Oikeudenkäyntikulut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun sekä sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Osuukauppa Peeässä on velvollinen maksamaan A:lle työehtosopimuksen 16 §:n 3. kohdan mukaisesti palkan 27.6.2003 alkaen kuuden viikon pituiselta sairausjaksolta.

Kaupan Työnantajaliitto KTL velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, K. Rautiainen, Vannela, Vertanen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Vannelan lausunto, johon jäsen K. Rautiainen yhtyi:

A:n sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on alkanut hänen ollessaan palkattomalla vanhempainvapaalla 12.8.2002 - 26.6.2003. A on vapaan aikana 15.5.2003 sairastunut ja hänen sairaudesta johtunut työkyvyttömyytensä on kestänyt 15.8.2003 saakka. Kaupan työehtosopimuksessa ei ole suoranaisesti otettu kantaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen tilanteessa, jossa sairaudesta johtuva työkyvyttömyys ja palkaton poissaolojakso osuvat samalle ajalle. Työoikeudessa on näitä tilanteita vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi, ellei toisin ole sovittu. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaolo arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa on erimielisyys siitä, mistä sairausajan palkanmaksujakson on katsottava alkavan, kun ensimmäinen poissaolon syy, vanhempainvapaa on lakannut ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen. Sairausajan palkanmaksujakson alkamishetken ratkaisemiseen ei kuitenkaan aikaprioriteettiperiaate sovellu, koska kysymys on kahdesta eri asiasta, toisaalta poissaolon ensisijaisesta syystä ja toisaalta palkanmaksuvelvollisuudesta. Viimeksi mainittu kysymys onkin ratkaistava ensisijaisesti sopijapuolten tarkoituksen perusteella.

Kaupan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksua koskevaa määräystä on pidettävä sanamuotonsa perusteella kokonaisuutena siten, että työsuhteen keston perusteella palkanmaksujakso on lyhimmillään sairausvakuutuslain pituinen karenssiaika ja pitenee sen jälkeen 4, 5, 6 tai 8 viikoksi, jolloin jaksoon sisältyy aina sairausvakuutuslain mukainen karenssiaika. Määräyksen kuvatunlainen rakenne huomioon ottaen onkin katsottava sopijapuolten tarkoituksena lähinnä olleen, että sairausajan palkanmaksujakson on katsottava alkavan sairastumishetkestä. Tätä tukee myös asiassa esitetty todistelu noudatetusta käytännöstä.

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Palvelualojen ammattiliitto PAM:lla on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Kaupan Työnantajaliitto KTL:n on voittaessaankin jutun vastattava itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen ja määrään, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.