TT:2005-7 · Työtuomioistuin

Metallityöntekijöitä ja sähkötyöntekijöitä edustaviin ammattiosastoihin kuuluvat työntekijät olivat olleet kahteen otteeseen lakossa vastalauseena työnantajan suunnitelmille ulkoistaa trukkihuolto. Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimusten määräyksiin, jotka koskivat ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Kumpaankin lakkoon oli osallistunut metallityöntekijöitä edustavan ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä sekä sähkötyöntekijöitä edustavan ammattiosaston puheenjohtaja. Ammattiosastot vastasivat edustajiensa toiminnasta ja ne olivat siten syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Metallityöntekijöitä ja sähkötyöntekijöitä edustavat työntekijäliitot olivat ensimmäisen pitempikestoisen lakon yhteydessä laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 7

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

KUULTAVAT

Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry, Hämeenlinna

Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry, Hämeenlinna

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.12.2004

KANTEET

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut Vanajan Metallityöväen ammattiosaston, Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n, Metallityöväen Liiton ja Sähköalojen ammattiliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Teknologiateollisuus on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton, Sähköalojen ammattiliiton, Vanajan Metallityöväen ammattiosaston ja Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla oli käyty keskusteluja trukkihuollon ulkoistamisesta. Tehtaalla oli tähän asti toiminut yksi työntekijän trukin huoltotehtävissä. Koska nykyiset trukit vaativat erityisasiantuntemusta, oli trukkihuollossa jo nykyään tukeuduttu pitkälti valmistajan huoltopalveluihin. Ulkoistamisen johdosta työnantajalla ei ollut tarkoitus irtisanoa yhtään työntekijää, vaan tällä hetkellä trukkihuollon asentajana toimiva työntekijä siirtyisi toiselle osastolle koneasentajaksi.

Hämeenlinnan tehtaan kaikki kunnossapitotyöntekijät olivat 16.9.2004 kello 13 poistuneet työpaikalta. Lakossa oli ollut yhteensä 90 työntekijää, joista noin puolet oli sähköasentajia ja puolet koneasentajia. Työtaistelun syyksi oli ilmoitettu mahdollinen trukkihuollon ulkoistaminen. Asentajat olivat ilmoittaneet työtaistelun päättyvän 21.9.2004.

Työntekijät olivat pitäneet 23.9.2004 kello 12 - 14 työmaakokouksen, jossa trukkihuollon ulkoistamisasiaa oli käsitelty uudelleen. Kokouksessa työntekijät olivat päättäneet ryhtyä entistä laajempiin työtaistelutoimenpiteisiin. Vanajan Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmiestehtävää hoitava varapääluottamusmies oli 23.9.2004 kello 15 ilmoittanut työnantajalle kirjallisesti, että kaikki tuotannon ja kunnossapidon työntekijät Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalla ja Hämeenlinnan putkitehtaalla olisivat lakossa 24.9.2004 kello 06 - 25.9.2004 kello 06. Tähän lakkoon oli osallistunut yhteensä 301 työntekijää, joista enemmistö oli järjestäytynyt Vanajan Metallityöväen ammattiosastoon. Lakossa oli ollut myös sähkömiehiä, jotka kuuluivat Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:hyn.

Työnantajan edustaja oli välittömästi 16.9.2004 lakon alkaessa ilmoittanut Vanajan Metallityöväen ammattiosastoon kuuluvalle pääluottamusmiestehtäviä hoitaneelle varapääluottamusmiehelle, että tämän oli ryhdyttävä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tehtaalle. Työnantajan edustaja oli 17.9.2004 esittänyt saman vaatimuksen pääluottamusmiehelle. Lakko oli kuitenkin jatkunut 21.9.2004 asti. Luottamusmiehiä oli osallistunut 23.9.2004 pidettyyn työmaakokoukseen, jossa työtaistelusta oli päätetty. Luottamusmiehet eivät olleet tässä yhteydessä pyrkineet estämään lakkoa.

Edellä mainittuihin lakkoihin oli osallistunut Vanajan Metallityöväen ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä. Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n puheenjohtaja oli osallistunut kumpaankin työtaisteluun. Ammattiosastot eivät olleet kehotuksista huolimatta ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi ja pikaiseksi päättämiseksi. Koska ammattiosastojen edustajia oli osallistunut lakkoihin, korostui ammattiosastojen vastuu.

Teknologiateollisuus ry:stä oli 16.9.2004 iltapäivällä oltu sekä puhelimitse että telefaxin välityksellä yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja Sähköalan ammattiliittoon ja vaadittu niitä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi. Kumpikaan liitoista ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.

Teknologiateollisuus ry oli jälkimmäisen lakon johdosta ollut 23.9.2004 puhelimitse ja telefaxin välityksellä yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja Sähköalojen ammattiliittoon vaatien näitä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi Hämeenlinnan tehtailla. Tällaisiin toimenpiteisiin liitot eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet, vaan työtaistelu oli alkanut 24.9.2004.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin työn järjestämistä ja työnjohtoa koskevissa asioissa. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet Teknologiateollisuus ry:n Metallityöväen Liiton ja Sähköalojen ammattiliiton kanssa solmimien työehtosopimusten ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimusten osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta sekä oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä koskeviin määräyksiin.

Työnseisausten vuoksi menetettyjen työtuntien määrä oli 2 508. Työtaistelutoimenpiteiden johdosta työnantajalle oli aiheutunut vahinkoa 459 000 euroa.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Vanajan Metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, myöntänyt kanteessa esitetyt työnseisausten taustoja ja niihin osallistuneiden työntekijöiden määriä koskevat tiedot oikeiksi.

Metallityöväen Liitto on kiistänyt osaltaan kanteen ja vaatinut liittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

Perusteet

Työntekijät olivat päättäneet ryhtyä työnseisauksiin, joita ammattiosaston edustajat eivät olleet kyenneet estämään. Ensimmäisen lakon yhteydessä työntekijät olivat olleet lakossa vain 2,5 työvuoroa. Työnseisauksiin oli osallistunut myös ammattiosaston edustajia.

Välittömästi sen jälkeen kun Metallityöväen Liitto oli 16.9.2004 saanut tiedon työnseisauksesta, oli liiton työehtotoimitsija ottanut yhteyttä luottamusmieheen ja muistuttanut tätä työehtosopimuksen 4 ja 31 §:n mukaisista velvoitteista ja kehottanut huolehtimaan siitä, että työrauha palautuu ja neuvottelut jatkuvat. Metallityöväen Liitto ei ollut kyennyt käytännössä huolehtimaan siitä, että työpaikalta poistuneet työntekijät olisi saatu takaisin työpaikalle, vaan tämä oli jäänyt ammattiosaston ja erityisesti pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten tehtäväksi. Metallityöväen Liitto oli siten tehnyt sen, mihin se yläyhdistyksenä oli kyennyt.

Metallityöväen Liitto oli saanut tiedon laajemman työnseisauksen uhasta 23.9.2004. Välittömästi tämän jälkeen liiton työehtotoimitsija oli muistuttanut luottamushenkilöitä työrauhavelvollisuudesta. Myös jälkimmäisen lakon kohdalla Metallityöväen Liitto oli tehnyt voitavansa.

Vanajan Metallityöväen ammattiosastossa on noin 550 maksavaa jäsentä.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto on vastauksessaan, johon Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sähköalojen ammattiliitto on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton ja Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sähköasentajien osalta kysymys oli ollut myötätuntotyötaistelutoimenpiteistä, jotka eivät olleet kohdistuneet heidän omaan työehtosopimukseensa ja joilla ei ollut pyritty vaikuttamaan heidän omiin työehtoihinsa. Päätökset metallityöntekijöiden lakoista oli tehty kokouksissa, joihin Sähköalojen ammattiliiton jäsenet eivät olleet osallistuneet.

Ilmoitus 16.9. - 21.9.2004 olleesta työtaistelusta oli saapunut Sähköalojen ammattiliitolle 16.9.2004 työajan päättymisen jälkeen kello 16.20 faksin välityksellä. Heti seuraavana päivänä liiton työehtoasiamies oli ottanut puhelimitse yhteyttä varaluottamusmieheen ja kehottanut tätä välittömästi palauttamaan työrauhan työpaikalle. Sähköalojen ammattiliitto oli 17.9.2004 lähettänyt sähköpostitse ja kirjeitse ammattiosaston puheenjohtajalle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle kehotuksen välittömästi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Ilmoitus 24.9. - 25.9.2004 toimeenpannusta työtaistelusta oli tullut Sähköalojen ammattiliitolle faksin välityksellä 23.9.2004. Liiton työehtoasiamies oli samana päivänä ottanut yhteyttä työpaikan sähkömiesten luottamusmieheen ja kehottanut tätä ryhtymään välittömästi kaikkiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi Sähköalojen ammattiliitosta oli samana päivänä lähetetty sähköpostitse ja seuraavana päivänä kirjeitse ammattiosaston puheenjohtajalle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle kehotus ryhtyä välittömästi kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Sähköalojen ammattiliitto ei siten ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan huolehtia siitä, että ammattiosasto tai sen jäsenet välttävät työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä.

Mahdollisia hyvityssakkoja tuomittaessa tulisi niiden määrää alentavana seikkana ottaa huomioon, että kysymys oli ollut myötätuntotyötaistelutoimenpiteistä, tai hyvityssakko tulisi jättää kokonaan tuomitsematta.

Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:ssä on 404 jäsentä, joista 270 on maksavia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaan kunnossapitotyöntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 16.9. - 20.9.2004. Mainitun tehtaan sekä yhtiön Hämeenlinnan putkitehtaan työntekijät ovat 23.9.2004 työpaikalla pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa myös 24.9.2004. Lakot on toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan suunnittelemalle trukkihuollon ulkoistamiselle.

Lakkoihin on osallistunut Vanajan Metallityöväen ammattiosastoon ja Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:hyn kuuluvia työntekijöitä.

Työtaistelutoimenpiteiden työehtosopimuksiin kohdistuminen

Teknologiateollisuus ry:n erikseen Metallityöväen Liiton ja Sähköalojen ammattiliiton kanssa solmimien työehtosopimusten 29 §:ssä on ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset. Työehtosopimusten osana noudatettavaan yleissopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Lakot, joilla on vastustettu työantajan suunnittelemaa ulkoistamistoimenpidettä, ovat kohdistuneet työehtosopimusten edellä mainittuihin määräyksiin.

Ammattiosastojen ja työntekijäliittojen vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Ammattiosastojen edustajat eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Lakkoihin on osallistunut Vanajan Metallityöväen ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä. Myös Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n puheenjohtaja on osallistunut lakkoihin. Ammattiosastot vastaavat edustajiensa toiminnasta ja ne ovat siten syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Metallityöväen Liitto on lakon alkamisen jälkeen 16.9.2004 iltapäivällä ollut yhteydessä Vanajan Metallityöväen ammattiosaston luottamusmieheen ja kehottanut tätä huolehtimaan työrauhan palauttamisesta. Metallityöväen Liitosta ei tämän jälkeen ole oltu yhteydessä ammattiosastoon tai sen edustajiin sen selvittämiseksi, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ammattiosasto on ryhtynyt. Kun lakko on Metallityöväen Liiton yhteydenoton jälkeen jatkunut vielä kahden työpäivän ajan, ei liiton toimenpiteitä voida pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Metallityöväen Liitto on siten 16.9.2004 alkaneen lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sen jälkeen kun Metallityöväen Liittoon oli 23.9.2004 tullut ilmoitus suunnitellusta työnseisauksesta seuraavana päivänä, on liiton työehtosopimustoimitsija ollut yhteydessä ammattiosaston edustajaan ja muistuttanut tätä työrauhavelvoitteesta. Kun lakko tämän jälkeen on ennakkoilmoituksen mukaisesti kestänyt yhden työpäivän, ei Metallityöväen Liitolla ole ollut käytännössä mahdollisuuksia saada toimenpiteillään työrauhaa palautetuksi tapahtunutta aikaisemmin. Näyttämättä on näin ollen jäänyt, että Metallityöväen Liitto olisi jälkimmäisen lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sähköalojen ammattiliiton työehtoasiamies on 16.9.2004 alkaneen lakon johdosta ollut seuraavana päivänä sekä puhelimitse, kirjeitse että sähköpostin välityksellä yhteydessä ammattiosaston edustajiin kehottaen heitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Huomioon ottaen sen, että lakko on tämän jälkeen jatkunut vielä koko kysymyksessä olevan työpäivän sekä yhden työpäivän ajan, ei edellä mainittuja Sähköalojen ammattiliiton toimenpiteitä voida pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Sähköalojen ammattiliitto on näin ollen tämän lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sähköalojen ammattiliiton saatua 23.9.2004 tiedon seuraavana päivänä alkavaksi ilmoitetusta työnseisauksesta on liiton edustaja ollut 23. ja 24.9. yhteydessä ammattiosaston edustajiin vaatien heitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Kun lakko etukäteen saadun tiedon mukaan on kestänyt vain yhden työpäivän ajan, ei Sähköalojen ammattiliitolla ole ollut käytännössä mahdollisuuksia saada lakkoa loppumaan tapahtunutta aikaisemmin. Näyttämättä näin ollen on jäänyt, että myöskään Sähköalojen ammattiliitto olisi jälkimmäisen lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Vanajan Metallityöväen ammattiosasto, Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry, Metallityöväen Liitto ja Sähköalojen ammattiliitto ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vanajan Metallityöväen ammattiosaston, Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n, Metallityöväen Liiton ja Sähköalojen ammattiliiton maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa Vanajan Metallityöväen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 600 euroa, Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 euroa, Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 300 euroa ja Sähköalojen ammattiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 300 euroa.

Vanajan Metallityöväen ammattiosasto, Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry, Metallityöväen Liitto ja Sähköalojen ammattiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Lindahl, Vuorio ja Raitoharju jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.