Plumbing union wins case where pipe insulation work was ruled as general construction not covered by standard rates.

Kysymys siitä, oliko putkiasentajien tekemä työ, jossa putkien läpimenokohtiin asennetun putken ja hylsyn välinen tila oli eristetty palovillalla ja hylsyjen päät tiivistetty palosuojamassalla, putkiasennusalan urakkahinnoittelun mukaista normiaikoihin sisältyvää työtä vai ei.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 58

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Talotekniikkaliitto ry, Helsinki

Kuopion Talotekniikka Oy, Kuopio

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.3.2005

Pääkäsittely 12.4.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talotekniikkaliiton ja Rakennusliiton välillä 20.3.2002 allekirjoitetussa talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksessa 2002 - 2005 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PUTKIASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 2002

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT

Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt

a Normiajat sisältävät kaikki putkien ja kojeiden sekä niiden varusteiden myöskin mahdollisien kapillaarijohtojen ja kojeisiin valmiiksi asennettujen putkien asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet työmääräyksen mukaisen työn valmiiksi suorittamista varten suunnitelmien ja LVI-RYL:n edellyttämällä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

e Eristystyöt, lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

i Varsinaiset talonrakennustyöt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että putkien läpimenokohtien ympärille tehtävä palovillan ja palosuojamassan laitto on putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e- ja 2 i- kohtien mukaista eristys- ja talonrakennustyötä, joka ei sisälly normiaikoihin,

tuomitsee Kuopion Talotekniikka Oy:n työehtosopimuslain nojalla talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen ja sen putkiasennusurakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon,

tuomitsee Talotekniikkaliiton työehtosopimuslain nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon sekä

velvoittaa Talotekniikkaliiton ja Kuopion Talotekniikka Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antamisesta.

Perusteet

Kuopion Talotekniikka Oy oli hoitanut Kuopiossa sijaitsevan Mediteknian työmaan eli Medi 2:n putkiurakan. Kysymyksessä olevassa työkohteessa oli työskennellyt kolme yhtiön palveluksessa olevaa putkiasentajaa vuoden 2003 syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun. Työ oli käsittänyt kolmessa kerroksessa olevat noin 40 lämpölinjaa ja kuusi vesilinjaa. Läpimenokohtia kohteessa oli ollut 160 kappaletta. Talonrakennusalan työntekijöiden työhön kuului aukkojen tekeminen seiniin tai rakenteisiin putkien läpimenovientiä varten. Putket vietiin aukkojen läpi käyttäen joko solukumieristyskouruja, metallisia putkihylsyjä tai eristysmuotin pätkiä. Metalliholkkien asennus on putkiasentajan työtä. Metalliholkit eli läpivientihylsyt eristetään palo- tai eristysvillalla. Lisäksi villan päihin laitetaan palokittiä. Edellä mainittu eristystyö ei ole putkiasentajan työtä. Osa eristystyötä on LVI-eristäjien työtä (putkieristys), osa talonrakennusalan työhön (palokatkomassaus) ja osa metalliteollisuudenalaan kuuluvaa työtä.

Kuopion Talotekniikka Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä siitä, kuuluuko läpivientihylsyjen eristäminen eristysvillalla ja hylsyjen päiden tiivistäminen palosuojamassalla tai palokitillä työehtosopimuksen mukaiseen urakkahinnoittelun normiaikoihin sisältyvään työhön vai onko se normiaikoihin sisältymätöntä työtä. Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan kysymys ei ollut putkiasennustyöstä vaan putkiasennusurakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesta hinnoittelemattomasta, ulkopuolisesta työstä, josta palkka olisi tullut maksaa putkialan suorituspalkkatyömääräysten 2 §:n 2 kohdan 3. kappaleen mukaan.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelujärjestelmää oli uudistettu vuonna 1988 siten, että uusi järjestelmä oli otettu käyttöön vuonna 1989. Palosuojamassaa ei tuona ajankohtana ollut käytetty, eivätkä palosuojamassatyöt olleet sisältyneet myöskään LVI-alan laatuvaatimuksiin (LVI-RYL), joihin urakkahinnoittelussa on viitattu.

Urakkahinnoittelua uudistettaessa oli luovuttu erillisistä yksittäisistä hintayksiköistä ja hinnoitteluun oli katsottu sisältyväksi normaalit putkiasennustyöt, jotka liittyvät putkien asennuksiin ja purkuihin ja ovat välttämättömiä työn valmiiksi suorittamista varten. Osapuolten tarkoitus oli ollut, että urakkahinnoittelu sisältää ne työt, jotka kuuluvat putkiasentajien työhön. Osapuolet olivat laatineet luettelon niistä töistä, jotka eivät sisälly urakkahinnoitteluun ja joista tulisi maksaa erillinen korvaus. Korvaus oli yleensä aikapalkka. Kysymyksessä oleva työ ei siten vaikuttanut urakka-ansioon urakkaan kuulumattomana työnä.

Urakkahinnoittelua laadittaessa lähtökohtana oli ollut, että kaikki lisätyöt hidastavat urakkaa ja vaikuttavat myös työntekijälle maksettavaan urakkapalkkaan. Näin ollen oli päädytty ratkaisuun, jossa muun muassa putkien läpimenoja varten tarvittavien reikien teko ja niiden paikkaaminen eivät kuuluneet putkiasentajan työhön. Samalla perusteella oli päädytty siihen, että eristystyöt eivät kuulu putkiasentajan työhön. Tästä oli kuitenkin tehty sellainen poikkeus, että mikäli rakenteiden läpimenokohtiin asennetaan putkia suojaavia hylsyjä, on hylsyjen laittaminen putkiasennustyöhön ja siten urakkahinnoitteluun kuuluvaa työtä. Tämä määräys oli hyvin suppea erityismääräys, eikä se käsittänyt putken ympärille tehtävää muuta suojausta tai eristystä.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentissa oli sovittu siitä, että kaikki putkien ja kojeiden asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet kuuluvat normiaikoihin. Työehtosopimuksessa kaikilla tarvittavilla työvaiheilla on tarkoitettu asennustarvikkeiden noutoa varastosta ja palautusta sinne, asennustyötä, joka sisältää putken kannakkeiden laiton sekä hitsauksen ja juotokset, hanojen, kalusteiden ja pattereiden asennusta sekä putkien vedellä täyttöä ja ilmausta. Paloeristys ja -suojaus ovat erillista työtä, johon liittyvät omat paloturvallisuusmääräykset. Tämän työn ei ole sovittu sisältyvän urakkahinnoitteluun, vaan kysymys on eristystyöstä, vaikka eristystyön käsitettä ei ole työehtosopimuksessa määritelty. Eristystyöllä tarkoitettiin joko putkieristystyötä (lämpöeristystyöt mineraalivillalla ja jäädytyseristystyöt solukumieristyksellä tai styroxilla) tai paloeristystä (massat, levyt, vaahdot, tyynyt ja tiiviste-elementit).

Kuopion Talotekniikka Oy oli omavaltaisesti tulkinnut palovillan ja palosuojamassa laittamisen kuuluvan normiaikoihin ja siten tietensä rikkonut selkeää työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan eristystyö ei kuulu hinnoitteluun. Talotekniikkaliitto oli aktiivisesti tukenut työnantajan menettelyä ja vahvistanut sen oikeaksi. Tällä menettelyllään Talotekniikkaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 12.5.2004 ja liittojen välillä 1.6.2004. Neuvotteluissa oli jääty erimielisiksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Talotekniikkaliitto ja Kuopion Talotekniikka Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Talotekniikkaliitto ja Kuopion Talotekniikka Oy ovat lisäksi vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen voimassa olevat putkialan suorituspalkkamääräykset on laadittu siten, että normiaikoihin sisältyvät kaikki tarvittavat työvaiheet työn valmiiksi suorittamista varten. Urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin kohdassa 2 on lueteltu ne työt, jotka eivät sisälly normiaikoihin. Normiaikoihin eivät sisälly muun muassa eristystyöt, lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä eivätkä varsinaiset talonrakennustyöt. Erimielisyyden kohteena olevassa työkohteessa putkien läpiviennit rakenteista on tehty käyttäen solukumieristyskouruja tai metallisia putkihylsyjä. Metallisia läpivientihylsyjä käytettäessä putken ja -hylsyn välinen tila on tiivistetty mineraalivillalla. Läpivientihylsyjen päät on tiivistetty palosuojamassalla. Massan paksuus on muutama milli ja se laitetaan puristimella kuten esimerkiksi silikoni.

Kanteessa on katsottu, että rakenteiden läpivientikohdissa käytettävien läpivientihylsyjen asentaminen on eräiltä osin (eristeiden laittaminen) urakkahinnoitteluun sisältymätöntä paloeristystyötä tai varsinaista talonrakennustyötä. Nykyisen, vuoden 1989 alussa voimaan tulleen putkiasennusalan normiaikahinnoittelun perusajatuksena oli erillisten asennustöiden hintojen yhdistäminen ja se, että normiajat sisältävät lähtökohtaisesti kaikki kysymyksessä olevan asennustyön työvaiheet. Aikaisemmassa hinnoittelussa oli ollut erilliset hinnat muun muassa läpimenohylsyjen asentamiselle ja niiden tiivistämiselle.

Putkihylsyt voivat olla eristysaineesta, metallista tai muovista valmistettuja. Tämän vuoksi putkialan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin kohdassa 2 e on todettu, että läpimenokohtiin asennettavien hylsyjen tekeminen ei ole eristystyötä (vaikka ne olisivatkin eristysaineesta valmistettuja).

Läpimenohylsyjen asentaminen rakenteiden läpimenokohtiin on yksi niin sanottu työkokonaisuus, joka kuuluu kaikilta osin työehtosopimuksen urakkahinnoittelun piiriin. Eristeiden laittaminen ei ole urakkahinnoittelussa hinnoittelematonta eristystyötä tai varsinaista talonrakennustyötä, vaan se on osa normiaikoihin sisältyvää läpimenokohtaan tehtävän hylsyn asentamista. Työehtosopimukseen osalliset eivät myöskään olleet sopineet kanteessa esitetystä kaikkia tarvittavia työvaiheita koskevasta määrittelystä.

Putkien läpimenokohtiin asetettavien hylsyjen tiivistämistä esimerkiksi palosuojamassalla ei ole aikaisemmin katsottu talonrakennusalan työksi. Putkiasennusalan urakkahinnoittelun näkökulmasta myös kyseinen työvaihe on osa läpivientihylsyn asentamista, joka kuuluu putkiasentajille ja on urakkahinnoittelun mukaisiin normiaikoihin sisältyvää asennustyötä.

Työnantaja oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen ja urakkahinnoittelumääräysten mukaisesti. Näin ollen ei myöskään Talotekniikkaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Kuopion Talotekniikka Oy:n palveluksessa olevien putkiasentajien kanteessa tarkoitetulla työmaalla tekemä putkien läpimenokohtiin asennettavien läpivientihylsyjen eristäminen palovillalla ja palosuojamassan laittaminen hylsyjen päihin putkiasennusalan urakkahinnoittelun mukaista normiaikoihin sisältyvää työtä, vai onko kysymys putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e- ja i -kohdissa tarkoitetusta normiaikoihin sisältymättömästä eristystyöstä tai varsinaisesta talonrakennustyöstä.

Työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta esitetty selvitys

Rakennusliitto on viitannut kirjallisena todisteena Hilti Oy:n työselosteeseen, jossa on selvitetty rakennussaumojen ja metalliputkien läpivientien tekemistä. Vastaajat ovat viitanneet kirjallisena todisteena vuonna 1989 käyttöön otettua urakkahinnoittelua koskevaan liittojen yhteisessä koulutuksessa käytettyyn aineistoon, jossa on muun muassa todettu, että normiaikoihin eivät sisälly putkien läpimenoja varten tarvittavien reikien teko ja niiden paikkaaminen eivätkä myöskään eristystyöt lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä. Samassa yhteydessä on todettu, että läpimenohylsyjen osalta on kuitenkin huomattava, että niiden valmistusainetta ei ole rajattu ja ne voivat olla myös eristysaineesta valmistettuja. Vastaajat ovat viitanneet kirjallisena todisteena myös vuoden 1984 putkialan urakkahinnoitteluun, jossa erikseen hinnoiteltuina töinä on mainittu valmiiden hylsyjen asennus ja hylsyjen tiivistys asbestilangalla.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelun kysymyksessä olevien määräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu Rakennusliiton puolesta todistajina liiton entistä työehtotoimitsijaa A:ta ja toimitsija B:tä sekä vastaajien puolelta asiamies C:tä. Rakennusliiton puolesta on kuultu todistajina kanteessa tarkoitetun työn tekemisestä työmaalla luottamusmiehenä toiminutta D:tä sekä palosuojaustyön tekemisestä käytännössä yrittäjä E:tä.

A on edelleen kertonut, että äänieristystä koskevien vaatimusten johdosta 1970-luvulta alkaen putkien läpimenokohtiin oli saatettu laittaa vuorivillaa, minkä käytännössä ovat tehneet rakennustyöntekijät. Vanhassa urakkahinnoittelussa mainittua hylsyjen eristämistä asbestilangalla ei ole uuden urakkahinnoittelun aikana tehty, koska asbestin käyttäminen oli kielletty.

Arviointi ja johtopäätökset

Voimassa olevista urakkahinnoittelumääräyksistä sovittaessa vuonna 1989 tarkoituksena on ollut, että urakkahintoihin sisällytetään kaikki tarvittavat työvaiheet työn valmiiksi saattamista varten ja että erikseen luetellaan ne työvaiheet, jotka eivät sisälly normiaikoihin. Tämän mukaisesti putkialan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 1 a -kohdassa on sovittu siitä, että normiajat sisältävät kaikki putkien ja kojeiden sekä niiden varusteiden, myöskin mahdollisten kapillaarijohtojen ja kojeisiin valmiiksi asennettujen putkien asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet työmääräyksen mukaisen työn valmiiksi suorittamista varten suunnitelmien ja LVI-RYL:n edellyttämällä tavalla. Normiaikoihin sisältymättömänä työnä urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e- kohdassa on mainittu muun muassa eristystyöt, lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä.

Viimeksi mainitusta määräyksestä sovittaessa ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut erityisesti esillä se, mitkä kaikki työvaiheet on ollut tarkoitus lukea normiaikoihin sisältyvään hylsyjen tekemiseen. Koska metallisten ja muovisten hylsyjen lisäksi hylsyjä oli ryhdytty tekemään myös vuorivillasta, on liittojen uutta urakkahinnoittelua koskevassa yhteisessä koulutusaineistossa todettu, että läpimenohylsyjen osalta on huomattava, että niiden valmistusainetta ei ole rajattu ja ne voivat olla myös eristysaineesta valmistettuja hylsyjä. Tästä hylsyjen uutta valmistusainetta koskevasta toteamuksesta ei työtuomioistuimen mielestä voida kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, että tarkoituksena olisi ollut sisällyttää normiaikoihin työvaihe, jossa erillisenä työvaiheena eristysaineella tiivistetään putken ja hylsyn välinen tila sekä hylsyn päät. Selostettu työvaihe on tullut käyttöönkin vasta muutaman viime vuoden aikana.

Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että käytännössä putkiasentajalle kuuluva normiaikoihin sisältyvä läpimenokohdan hylsyn tekeminen on käsittänyt putken ympärille metallista, muovista, vuorivillasta tai muusta vastaavasta aineesta tarvittavan mittaisen hylsyn leikkaamisen ja sen asentamisen putken ympärille putken läpiviennin yhteydessä ja mahdollisesti vielä vuorivillan asentamisen hylsyn ympärille. Sen sijaan hylsyn ja putken välin tiivistämistä eivät putkiasentajat ole Rakennusliiton todistajien mukaan käytännössä tehneet. Ainoana esimerkkinä tästä on tuotu esille hylsyn tiivistäminen asbestilangalla, joka on hinnoiteltu vanhassa urakkahinnoittelussa erillisenä työvaiheena. Kysymyksessä oleva työvaihe ei ole ollut käytössä enää ajankohtana, jolloin uusi urakkahinnoittelu on tullut voimaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kun kysymyksessä olevat työehtosopimuksen määräykset ovat olleet jossakin määrin tulkinnanvaraiset ja Kuopion Talotekniikka Oy on menetellyt asiassa Talotekniikkaliitolta saamansa ohjeen mukaisesti, ei yhtiön voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei myöskään Talotekniikkaliitto ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Rakennusliitto saa jutun osaksi voittaessaankin vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että kanteessa tarkoitettu putkien läpimenokohtien ympärille tehtävä palovillan ja palosuojamassan laitto on putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e ja 2 i -kohdissa tarkoitettua eristys- ja talonrakennustyötä, joka ei sisälly normiaikoihin.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Forsström, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.