Labor court dismisses union claims against construction union for supporting strike and awards damages.

Työnseisauksen tarkoituksena oli ollut tukea toisen työntekijäliiton järjestämää, työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelua. Tukilakko oli työrauhavelvollisuuden vastainen ja se oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työntekijäliitto vastasi sitä edustavan alueellisen pääluottamusmiehen työrauhavelvoitteen vastaisesta toiminnasta, joten liitto oli syyllistynyt asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 57

KANTAJA

Suomen Maalarimestariliitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestö ry, Kokemäki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.3.2005

Pääkäsittely 12.4.2005

KANNE

Vaatimukset

Suomen Maalarimestariliitto on vaatinut Rakennusliiton ja Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestön tuomitsemista yhteisvastuullisesti maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Rakennusliiton työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestön valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Maalarimestariliitto on lisäksi vaatinut Rakennusliiton ja Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestön velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Maalarimestariliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Aker Finnyards Oy:n Rauman telakalla työskentelevät FSP Finnish Steel Painting Oy:n työntekijät olivat aloittaneet 10.11.2004 noin kello 12.30 työnseisauksen. Pääluottamusmies ilmoitti yhtiön työnjohtajalle työnseisauksen syyksi Rauman telakan metallityöntekijöiden samanaikaisen lakon tukemisen. Yhtiön työntekijät poistuivat työmaalta 10.11.2004 noin kello 14 aikaan ja palasivat työhön aamulla 12.11.2004. Lakkoon osallistui seitsemän yhtiön työntekijää.

Kokouksen järjestäminen työpaikalla, pääluottamusmiehen ja työntekijöiden yhteinen päätöksenteko sekä kaikkien työntekijöiden samanaikainen lakkoon ryhtyminen osoittivat, että lakkoon oli ryhdytty ennalta sovitulla tavalla Rakennusliiton Aluejärjestöä ja osastoa edustavan pääluottamusmiehen ohjauksessa. Pääluottamusmies ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin hänen aktiivinen toimintansa työnantajaan kohdistettujen painostustoimien järjestämisessä osoitti hänen kannattaneen lakkoa. Työrauha oli palautunut vasta metallityöntekijöiden lakon päätyttyä.

Suomen Maalarimestariliiton toimitusjohtaja oli saanut puhelimitse tiedon lakosta illalla 10.11.2004, jonka jälkeen hän oli heti kello 19 vaatinut Rakennusliiton työehtotoimitsijaa ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Lisäksi Rakennusliitolle oli lähetetty seuraavana päivänä 11.11.2004 telekopiona valvontakirje, jossa kyseistä lakkoa pidettiin laittomana ja Rakennusliittoa vaadittiin välittömästi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi yhtiön kyseisessä toimipaikassa.

Maalausalan työehtosopimuksen osana olevan yleissopimuksen mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta. Kyseinen lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen määräysten mukaiseen työnantajan työnjohto-oikeuteen. Pääluottamusmies oli TED-sopimuksen mukainen Rakennusliiton edustaja.

Pääluottamusmies oli järjestänyt samassa toimipaikassa kaksi laitonta lakkoa 8.8.2003 ja 26.1.2004, joista ensin mainitun työtuomioistuin tuomitsi laittomaksi tuomiolla TT 2004-20. Jälkimmäisestä osallisliitot tekivät sopimuksen, jossa lakkoa pidettiin laittomana ja Suomen Maalarimestariliitto sai korvausta 3 200 euroa. Nämä seikat tuli ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana seikkana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto on vastauksessaan, johon Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestö on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Suomen Maalarimestariliiton velvoittamista korvaamaan Rakennusliiton ja Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

FSP Finnish Steel Painting Oy:n työntekijät eivät olleet panneet toimeen työtaistelua Aker Finnyards Oy:n Rauman telakalla. Työntekijöiden työnteko oli käytännössä ollut vähintäänkin kyseenalaista, koska telakan muut työntekijät olivat ryhtyneet mielenilmaisuun telakalla tapahtuneiden irtisanomisten johdosta.

Rakennusliiton työehtotoimitsija oli saanut illalla 10.11.2004 kello 19 Suomen Maalarimestariliiton toimitusjohtajan puhelinsoiton asiasta ja ryhtynyt välittömästi toimiin. Hän oli soittanut pääluottamusmiehelle kello 19.10 ja kehottanut tätä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta yhtiön työntekijöiden normaali työnteko mahdollistuisi. Lisäksi työehtotoimitsija oli seuraavana aamuna varmentanut vielä telefaksilla kehotuksensa. Sen enempää Rakennusliitto kuin Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestökään eivät olleet rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Aker Finnyards Oy:n Rauman telakan metallityöntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 10.11.2004 kello 13 vastalauseena telakalla toimeenpannuille irtisanomisille. FSP Finnish Steel Painting Oy:n Rauman telakan seitsemän työntekijää ovat telakan pääluottamusmiehen suosituksesta poistuneet työpaikaltaan samana päivänä noin kello 14. He palasivat työhön aamulla 12.11.2004.

Työtuomioistuimessa on työnseisauksen taustoista ja toteuttamisesta kuultu todistajina FSP Finnish Steel Painting Oy:n työnjohtajaa A:ta ja mainitun yhtiön alueellista pääluottamusmiestä B:tä. Lisäksi työtuomioistuimelle on esitetty asiakirjaselvitystä.

Esitetty selvitys osoittaa, että nyt kysymyksessä olevien seitsemän työntekijä työnteko ei ollut estynyt metallityöntekijöiden lakon johdosta, vaan he olivat itse tuen osoituksena metallityöntekijöille päättäneet jäädä pois työstä. He ovat siten ryhtyneet työtaisteluun, jota on arvioitava tukitoimenpiteenä metallityöntekijöiden lakolle.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

FSP Finnish Steel Painting Oy:n työntekijöiden työnseisauksen tarkoituksena on ollut tukea telakan metallityöntekijöiden työtaistelua. Metallityöntekijöiden kyseinen työtaistelu on toimeenpantu työehtosopimuksen ollessa voimassa ja se on ollut vastalause irtisanomisille, joiden toteuttaminen on kuulunut työehtosopimuksen mukaan työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asian käsittelyn yhteydessä ei ole kiistetty, että tuettava työtaistelu on ollut työrauhavelvollisuuden vastainen. Tähän nähden myös metallityöntekijöiden lakon tueksi järjestetty työnseisaus on ollut työrauhavelvollisuuden vastainen ja sen on työtuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan katsottava työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneen maalausalan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Rakennusliiton ja Aluejärjestön vastuu

Suomen Maalarimestariliitto on 11.11.2004 kello 8 Rakennusliitolle lähettämässään telefax-sanomassa ilmoittanut FSP Finnish Steel Painting Oy:n työntekijöiden edellisenä päivänä alkaneesta lakosta ja vaatinut Rakennusliittoa ryhtymään välittömästi riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Rakennusliiton maalausalan työehtotoimitsija on asiasta tiedon saatuaan ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut häntä tekemään kaikkensa työrauhan palauttamiseksi.

Pääluottamusmiehen ei ennen yllä mainittua toimenpidettä ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työntekijöiden saamiseksi luopumaan työtaistelutoimenpiteistä. Päin vastoin pääluottamusmiehen kanteessa kerrottu toiminta 10.11.2004 osoittaa hänen olleen myötävaikuttamassa työtaistelun alkamiseen. Työehtosopimuksen mukaan alueellinen pääluottamusmies on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelujärjestelmän mukaisesti. Kun Rakennusliitto vastaa sitä edustavan pääluottamusmiehen työrauhavelvoitteen vastaisesta toiminnasta, liiton on katsottava edustajansa kautta syyllistyneen asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestö olisi vastuussa kysymyksessä olevasta työtaistelutoimenpiteestä.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Maalarimestariliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 1 000 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Maalarimestariliitolle 1 800 euroa.

Rakennusliitto velvoitetaan korvaamaan Suomen Maalarimestariliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Reinamo ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.