Labor court orders unions to pay compensation for violating work peace during a strike over privatization.

Lakolla oli pyritty vastustamaan kunnallisen liikennelaitoksen yhtiöittämistä ja sen myötä henkilöstön siirtymistä yksityisen liikenneyhtiön palvelukseen. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 52

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Kunta-alan unioni ry, Helsinki

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry, Helsinki

KUULTAVAT

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty ry (entinen Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry), Helsinki

Helsingin yhteisjärjestö KTV ry, Helsinki

Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV ry, Helsinki

Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV ry, Helsinki

Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV ry, Helsinki

Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV ry, Helsinki

KVL Helsinki ry, Helsinki

Liikennelaitoksen virkailijayhdistys ry, Helsinki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.11.2004

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan työehtosopimuslain 9 §:n nojalla edellä mainitut yhdistykset maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut vastaajien ja kuultavien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa pidettiin 8.9.2004 toimitusjohtajan kutsumana työnantajan ja työntekijöiden palaveri, koska työnantajan tietoon oli tullut, että työrauha liikennelaitoksella oli uhattuna HKL-Bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n yhdistämissuunnitelman johdosta. Toimitusjohtaja ilmoitti tilaisuudessa henkilöstön edustajille, että työnantajan pitävän lakkoa laittomana ja kehotti heitä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi.

Helsingin kaupungin ja työntekijäjärjestöjen neuvottelussa 10.9.2004 KVL Helsinki ry:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies ilmoittivat, että yhdistykseen kuuluvat kuljettajat olivat ilmoittaneet osallistuvansa mielenilmaisupäivään, joka alkaisi maanantaina 13.9.2004 kello 3 ja päättyisi tiistaina 14.9.2004 kello 2.30. Myös Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja ilmoitti, että järjestöön kuuluvat liikennelaitoksen kuljettajat ja tuntipalkkainen korjaamo- ja huoltohenkilöstö olivat tehneet päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä 13.9.2004 kello 3. Työtaistelun loppumisesta tehtäisiin päätös 13.9.2004 kello 17 pidettävän neuvottelun yhteydessä. Järjestöjen puheenjohtajien mukaan työtaistelun estämiseksi ei ollut mitään tehtävissä. Ainoa toimenpide työtaistelun välttämiseksi olisi yhtiöittämismallin poistaminen kaupunginhallituksen esityslistalta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos sai tiedon työtaistelusta 10.9.2004 tiedotusvälineiden ja Helsingin kaupungin henkilöstöosaston kautta. Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti asiasta samana päivänä valvontakirjeet työntekijäjärjestöille.

Helsingin joukkoliikenne pysähtyi suurelta osin 13.9.2004 kello 3. Lakko koski metroa, raitiovaunuja ja HKL-Bussiliikenteen liikennöimiä bussilinjoja ja se kesti 14.9.2004 yöliikenteen loppuun kello 2.30 asti. Lakon piirissä oli Helsingin kaupungin palveluksessa olevia bussien, raitiovaunujen ja metrojen kuljettajia sekä huolto- ja korjaamohenkilöstöä. Lakkoon osallistui 271 Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV:n, 132 Raitovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV:n, 26 Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV:n, 151 Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV:n ja 171 KVL Helsinki ry:n jäsentä.

Työntekijäyhdistykset olivat järjestäneet työtaistelun. Kunta-alan unioni oli osallistunut lakon järjestämiseen muun muassa siten, että silloisen Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n puheenjohtaja ja Kunta-alan unionin varapuheenjohtaja olivat tukeneet lakon järjestämistä Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n internet-sivuilla. Järjestöjen pääluottamusmiehet olivat olleet järjestämässä lakkoa ja myös itse osallistuneet siihen. Koska pääluottamusmiehet olivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 VII luvun 3 §:n mukaan Kunta-alan unionin pääluottamusmiehiä, Kunta-alan unioni vastasi pääluottamusmiestensä toiminnasta ja lakon toimeenpanosta. Samoin Kunta-alan unioni vastasi varapuheenjohtajansa toimenpiteistä. Jos katsottaisiin, että Kunta-alan unioni tai jokin muu edellä mainittu järjestö ei olisi ollut osallisena lakon toimeenpanossa, se oli joka tapauksessa laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuutensa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen yhtiöittäminen oli työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluva asia. Lakko kohdistui siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 1 luvun 5 §:n ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2003 - 2004 2 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Järjestöt eivät ole edellä ilmenevin tavoin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesti välttäneet asianomaisten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä huolehtineet mainitun pykälän mukaisesti siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset ja työntekijät välttäisivät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Hyvityssakkojen määrää korottavana tekijänä tuli ottaa huomioon vahingon suuruus ja se, että työtaistelusta ei ollut tehty työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n mukaista ilmoitusta valtakunnansovittelijan toimistoon eikä Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kahta viikkoa ennen työtaistelua.

KUNTA-ALAN UNIONIN JA KUNTA-ALAN AMMATTILIITTO KTV:N JA SEN PAIKALLISYHDISTYSTEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV sekä sen paikallisyhdistykset ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä tai ainakin järjestöjen jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helsingin kaupungin sisäinen joukkoliikenne pysähtyi osittain 13.9.2004. Joukkoliikenne pysähtyi niillä reiteillä, joita hoitivat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL-Bussiliikenne, HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne tuottajayksiköt. Joukkoliikenteen pysähtyminen johtui siitä, että mainituissa joukkoliikenneyksiköissä työskentelevät Kunta-alan ammattiliitto KTV:n ja silloisen Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n jäsenet järjestivät kyseisenä päivänä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen yhtiöittämistä vastustavan mielenosoituksen poistumalla työstä.

Työnseisauksen syynä oli se, että Helsingin kaupunginhallitus oli kokouksessaan 8.9.2004 päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL-Bussiliikenteen ja kaupungin omistaman Suomen Turistiauto Oy:n bussiliikennetoiminnot yhdistetään kaupunkikonserniin kuuluvaan yhteiseen osakeyhtiöön siten, että yhdistetty yhtiömuotoinen toiminto voi alkaa 1.1.2005. Helsingin kaupunginvaltuuston oli määrä päättää kaupunginhallituksen esityksestä kokouksessaan 15.9.2004.

Työnseisauksen järjestämisestä päätettiin Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV:n, Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV:n, Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV:n, Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV:n hallitusten jäsenten yhteisessä kokouksessa 9.9.2004.

Liikennehenkilökunnan työnseisauksessa oli selvästi kysymys siitä, että joukkotoimenpiteellä pyrittiin vaikuttamaan niin sanottuun liikkeenjohtovaltaan rinnastettavaan poliittiseen päätöksentekoon eikä työnjohto-oikeuden piirissä oleviin kysymyksiin. Tämän vuoksi liikennehenkilökunnan mielenosoitus ei kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin, työehtosopimukseen kokonaisuudessaan eikä työnjohto-oikeuteen. Liikennehenkilökunnan työnseisaus ei siten ollut työehtosopimuslain 8 §:n kieltämä työtaistelutoimenpide. Poliittinen työtaistelu ei myöskään edellyttänyt työriitojen sovittelusta annetun lain mukaista ennakkoilmoitusta.

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin tarkoituksena on täsmentää työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettua valvontavelvollisuutta. Siinä on kysymys työehtosopimukseen osallisen valvontavelvollisuuden sisältöä koskevasta näyttösäännöstä eikä itsenäisestä työrauhavelvoitteen ulottuvuutta koskevasta säännöksestä. Tämän säännöksen perusteella ei voida erikseen tuomita yhdistystä valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV:ssä on 829 jäsentä, Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV:ssä 674 jäsentä, Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV:ssä 207 jäsentä ja Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV:ssä 489 jäsentä.

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY:N JA SEN PAIKALLISYHDISTYSTEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, KVL Helsinki ry ja Liikennelaitoksen virkailijayhdistys ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä tai ainakin järjestöjen jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Henkilöstön toteuttama mielenilmaus oli poliittinen ja se ei millään tavalla kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin, vaan ulkopuoliseen poliittiseen tahtoon. Toimintojen uudelleen järjestelyssä ja sitä koskevassa kaupunginvaltuuston päätöksenteossa ei ollut kysymys työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvasta päätöksenteosta, vaan omistajavallan piiriin kuuluvasta, liikkeenjohdollisesta päätöksenteosta. Henkilöstön mielenilmauksella otettiin kantaa yhtiöittämismuotoon, sen sijaan yhdentymistä sinänsä ei vastustettu.

Mielenilmauksen poliittista luonnetta osoitti osaltaan työnseisauksen toteuttamistapa etukäteen ajallisesti rajattuna, ja samaa osoitti myös myöhemmin valtuuston istunnon yhteydessä toimeenpantu jatkomielenosoitus. Poliittisen vaikutustarkoituksensa vuoksi mielenilmauksen on katsottava jäävän työehtosopimuslain 8 §:n soveltamisalan ulkopuolelle. Asia kuului yksinomaan kaupunginvaltuuston toimialaan, ja valtuusto käsitteli asiaa poliittisena päätöksentekijänä liiketaloudellisista lähtökohdista. Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset hyväksyy kaupunginhallitus. Koska kyseessä oli poliittinen mielenilmaus, se ei edellyttänyt työriitojen sovittelusta annetun lain mukaista ilmoitusta valtakunnansovittelijalle.

Kysymys ei ole ollut kanteessa väitetystä laittomasta työtaistelutoimenpiteestä, vaan puhtaasti poliittisesta mielenilmauksesta, joten myöskään valvontavelvollisuutta ei ollut laiminlyöty.

Mahdollisen hyvityssakon määrää alentavina seikkoina tuli ottaa huomioon, ettei yhdistysten tarkoituksena ollut aiheuttaa haittaa tai vahinkoa Helsingin kaupungille tai joukkoliikennettä käyttäville.

KVL Helsinki ry:ssä on 3 942 jäsentä ja Liikennelaitoksen virkailijayhdistyksessä 546 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyyn järjestäytynyt liikennehenkilöstö on kanteessa kerrotuin tavoin järjestänyt Helsingin kaupungin liikennelaitoksen metron ja raitiovaunujen työntekijöitä sekä HKL-Bussiliikenteen liikennöimien bussilinjojen työntekijöitä koskeneen 13.9.2004 kello 3 alkaneen ja 14.9.2004 kello 2.30 asti kestäneen työnseisauksen.

Lakkoon osallistui 271 Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV:n jäsentä, 132 Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV:n jäsentä, 26 Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV:n jäsentä, 151 Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV:n jäsentä ja 171 KVL Helsinki ry:n jäsentä. Kaikki lakkoon osallistuneet olivat työsuhteisia työntekijöitä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelun tarkoituksena on ollut painostaa Helsingin kaupunginvaltuustoa sen harkitessa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL-Bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n bussiliikennetoimintojen yhdistämistä yhteen osakeyhtiöön. Työnseisauksen eräänä tavoitteena on ollut pyrkimys synnyttää yhteiskunnallista keskustelua joukkoliikenteen merkityksestä ja asemasta julkisena palveluna. Sillä on samalla myös vastustettu HKL-Bussiliikenteen yhtiöittämistä ja sen myötä henkilöstön siirtymistä kaupunkikonserniin kuuluvan yksityisen liikenneyhtiön palvelukseen. Koska kaupunginvaltuuston päätöksestä asiassa on siten ollut odotettavissa vaikutuksia henkilöstön omaan asemaan kaupungin työntekijöinä, lakko ei ole kohdistunut vain kaupunginvaltuustoon poliittisena päätöksentekijänä, vaan myös Helsingin kaupunkiin lakkoon osallistuneiden työntekijöiden työnantajana.

Lakko on näin kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 1 luvun 5 §:n ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Helsingin yhteisjärjestö KTV, Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV, Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV, Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV, Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosaston KTV, KVL Helsinki ry ja Liikennelaitoksen virkailijayhdistys ovat työtaistelun toimeenpannessaan rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja on ennen lakkoa asettunut julkisesti tukemaan jäsenjärjestöjensä asettamia tavoitteita ja työtaistelua. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry on ollut näin osaltaan myötävaikuttamassa työtaistelun toimeenpanemiseen ja siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Myös Kunta-alan ammattiliitto KTV on ollut myötävaikuttamassa työtaistelun toimeenpanoon antamalla ennen lakon alkamista kotisivujensa kautta tietoa muun muassa työtaistelun ajankohdasta, syistä ja tavoitteista. Kunta-alan ammattiliitto KTV on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Järjestö on näin laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakkojen määrät

Hyvityssakkoihin tuomittaessa on työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat kuten työtaistelun laajuus ja kesto, sen luonne osin yhteiskunnallisena työtaisteluna, työtaistelun haitalliset seuraamukset ja hyvityssakkoon tuomittujen yhdistysten koko.

Työriitalain 16 §:n mukaan kyseistä lakia ei sovelleta sellaiseen työehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, joka kuuluu työtuomioistuimessa käsiteltäviin. Työtaistelun toimeenpanneilla yhdistyksillä ei siten ole ollut tässä tapauksessa velvollisuutta noudattaa työriitalain ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä. Se seikka, että työtaistelusta ei ole etukäteen ilmoitettu työriitalain mukaisesti, ei siten voi vaikuttaa korottavasti työtuomioistuimessa tuomittavien hyvityssakkojen määrään.

Oikeudenkäyntikulut

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin tuomitut vastaajat ja kuultavat ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun ja sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee alla mainitut yhdistykset maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:

Kunta-alan unioni ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 euroa,

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa,

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa,

Helsingin yhteisjärjestö KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa,

Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa,

Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 euroa

Liikennelaitoksen autokorjaamon ammattiosasto KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 euroa,

Helsingin raitiotiekorjaamon ammattiosasto KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 euroa,

KVL Helsinki ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 euroa, ja

Liikennelaitoksen virkailijayhdistys ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 euroa.

Lisäksi työtuomioistuin velvoittaa edellä mainitut yhdistykset korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Jorma Salonen.

Tuomio on yksimielinen.