Labor court dismisses union claim for full severance, allowing partial compensation after unemployment benefits deduction.

Työterveyslääkäri oli pitänyt työntekijää sopimattomana tämän työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Työnantajalla ei vallinneissa olosuhteissa ollut kuitenkaan perusteita suoraan irtisanoa työntekijän työsopimusta varaamatta ensin mahdollisuutta jatkotutkimuksiin työterveyslääkärin esittämällä tavalla. Näyttämättä oli muutoinkin jäänyt, että työntekijän työkyky olisi sairauden vuoksi irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt. Työnantajalla ei siten ollut asiallisia ja painavia syitä irtisanoa työntekijän työsopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 45

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Sucros Oy, Espoo

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.12.2004

Pääkäsittely 15.2.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välillä voimassa olevan metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

6 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 § Korvaukset

Perusteeton rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Sucros Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 14 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 19 401,12 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Sucros Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A on työskennellyt Sucros Oy:n palveluksessa Salon tuotantolaitoksella asentajana ja kuivaamon hoitajana. Työsuhde alkoi 3.1.2003 ja päättyi työantajan 8.5.2003 suorittamaan irtisanomiseen 23.5.2003. Perusteeksi irtisanomiselle ilmoitettiin sopimattomuus työsopimuksessa sovittuihin työtehtäviin.

Ennen siirtymistään Sucros Oy:n palvelukseen A työskenteli samassa tuotantolaitoksessa ABB Oy:n palveluksessa ajanjakson 30.9. - 27.12.2002. Hän siirtyi liikkeen luovutuksen kautta ABB Oy:stä Sucros Oy:n palvelukseen ilman, että työnteossa oli käytännössä minkäänlaista katkosta tai työtehtävissä muutoksia.

Työsopimus allekirjoitettiin 31.3.2003, mutta työhöntulotarkastus pidettiin vasta 25.4.2003. Terveystarkastuksen yhteydessä A suostui siihen, että hänen aikaisemmalta työnantajaltaan Nokia Oyj:ltä voitiin tilata häntä koskevat terveydenhuoltoon liittyvät asiakirjat. Työterveyshuollon erikoislääkäri totesi työhöntulotarkastuksessa 25.4.2003, että A ei sovellu työhön, jossa on runsaasti hengitysteitä ärsyttäviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa polttoleikkaustyö, hitsaus ja peltityöt. A:lla ei ollut ollut näissä töissä ongelmia ja johtopäätös tehtiin asiakirjojen nojalla ilman tarkempia tutkimuksia. Terveystarkastuksessa terveystarkastusasiakirjaan kuitenkin merkittiin rastilla kohta "arviointi edellyttää jatkotutkimuksia". Työnantaja ei odottanut jatkotutkimuksia, vaan irtisanoi A:n työsopimuksen 8.5.2003.

A oli ollut työkykyinen yhtiön tarjoamiin työtehtäviin. A oli työskennellyt yhtäjaksoisesti kuivaamossa 30.9.2002 alkaen ilman sairauslomia, joten hänen työsopimuksensa mukaiset työtehtävät olivat hänelle sopivia. Työnantaja oli irtisanomishetkellä tietoinen siitä, että A:n työkykyisyysarviointi edellytti jatkotutkimuksia. Työterveyslääkäri ei myöskään ollut kieltänyt työntekoa, vaan oli tuossa vaiheessa pitänyt A:ta sopimattomana tiettyihin työtehtäviin. Työnantaja olisi voinut työllistää hänet muihin työtehtäviin, joissa hän ei olisi altistunut pölylle. Yhtiö muun muassa palkkasi varastoon työntekijän samaan aikaan, kun A:n työsopimus irtisanottiin. Yhtiön pääluottamusmiehen mukaan yhtiö olisi voinut tarjota A:lle työtehtäviä myös muilta osastoilta tai ulkoalueelta.

A:n terveydentilaa ryhdyttiin kartoittamaan lähes välittömästi työsopimuksen päättämisen jälkeen Paimion sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla. Hänellä ei siellä todettu sellaista sairautta, joka huonontaa työkykyä. Tämän jälkeen yhtiön työterveyslääkäri oli 9.10.2003 muuttanut aiempaa lausuntoaan ja todennut A:n sopivaksi työhön.

Yhtiöllä ei siten ole ollut lain ja työehtosopimuksen tarkoittamaa irtisanomisperustetta sillä hetkellä, kun A:n työsopimus irtisanottiin. Työnantajan menettely on ollut erityisen moitittavaa, minkä vuoksi korvauksen määräksi on arvioitu 14 kuukauden palkkaa vastaava määrä, vaikka työsuhde oli kestänyt suhteellisen lyhyen aikaa. A oli työttömänä helmikuuhun 2004 saakka. Hän joutui masennuksen vuoksi kääntymään lääkärin puoleen. Työnantajan menettely ja henkinen kärsimys huomioiden osa tuomittavasta korvauksesta tulisi tuomita aineettomana vahinkona.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Sucros Oy on osaltaan yhtynyt, kiistäneet kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Sucros Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sucros Oy jalostaa sokerijuurikasta päätuotteenaan kidesokeri. Yhtiön Salon tehdas työllistää tällä hetkellä 35 vakituista työntekijää. Yrityksen toiminta on selkeästi kausiluontoista ja jakautunut käyntikauteen ja välikauteen. Elokuusta joulukuuhun kestävän käyntikauden aikana tehdas tuottaa pääasiassa yhtiön tuloksen ja välikautena tehtaan toiminnot muodostuvat kunnossapito- ja investointitöistä. Yhtiö oli ulkoistanut tehtaalla tehtävän käyttö- ja kunnossapitotyön ulkopuoliselle yritykselle ABB Oy:lle. Tämä oli palkannut A:n määräaikaiseen työsuhteeseen 30.9. ja 27.12.2002 väliseksi ajaksi tehtaalle käyntikausityöntekijäksi. A opetteli työsuhteensa aikana leikekuivaamon hoitajan töitä ja määräaikaisuuden loppupuolella hän hoiti kuivaamon hoitajan tehtävää.

Vuoden 2003 alussa Sucros Oy:n Salo tehdas ryhtyi jälleen itse hoitamaan tehtaan käyttö- ja kunnossapitotöitä. Nykyiset työntekijät siirtyivät tehtaan työntekijöiksi. Yhtiö palkkasi A:n asentajaksi ja kuivaamon hoitajaksi 3.1.2003. Hän ei siten siirtynyt liikkeen luovutuksen myötä vanhana työntekijänä yhtiön palvelukseen. A:n työsopimuksen mukaiset työt olivat toiset kuin ABB Oy:n palveluksessa ollessaan. Sucros Oy:n kanssa tekemänsä työsopimuksen mukaan hänen työnään oli toimia asentajana ja käyntikauden aikana kuivaamon hoitajana. A:lla oli neljän kuukauden koeaika.

Työterveyslääkäri vastaanotti A:n uudelleen asiaan liittyen 25.4.2003, jolloin hän myös antoi A:lle kirjallisen lausunnon tämän työkyvystä ja soveltuvuudesta työtehtäviin Sucros Oy:ssä toimitettavaksi työnantajalle. Työterveyslääkärin lausunto A:n työkyvystä oli, ettei hän sovellu runsaasti hengitysteitä ärsyttäviä tekijöitä sisältäviin työtehtäviin kuten polttoleikkaustyöhön, hitsaukseen tai pölytöihin.

A ei toimittanut työterveyslääkärin lausuntoa työnantajalle välittömästi, vaan lausunto tuli työnantajan tietoon vasta 6.5.2003 työsopimuksen mukaisen koeajan päätyttyä. Tällöin työnantaja otti välittömästi yhteyttä työterveyslääkäriin saadakseen lisäselvitystä asiasta. Työterveyslääkäri ilmoitti 7.5.2003 työnantajalle, että A oli soveltumaton terveytensä puolesta työtehtäviinsä. Hänellä oli keuhkosairaus, joka oli kehittymässä krooniseksi astmaksi, mikäli työt jatkuivat kuivaamossa entisellään. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voisi olla laaja-alaisempi työkyvyttömyys. Työterveyslääkäri suositteli työsuhteen päättämistä, mikäli muunlaista työtä ei ollut tarjottavana A:lle. Työterveyslääkäri näki jakotutkimustoimenpiteet tärkeiksi nimenomaan oikean hoidon tai hoitomuodon löytämiseksi sairauteen.

Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen 8.5.2003, koska hän oli sopimaton työtehtäviin yhtiössä. Irtisanomisajaksi hänet siirrettiin pölyisestä kuivaamosta ulkotöihin kalkkiuunille. A alkoi kuitenkin oireilla välittömästi kalkki- ja muusta ympäristön pölystä niin, että joutui loppuajaksi sairauslomalle.

A oli myöhemmin ollut Paimion sairaalan erikoislääkärin tutkittavana 1.10.2003. Erikoislääkäri oli lausunnossaan todennut, ettei A:lle olisi aiheutunut työrajoitteita eikä hänen työkykynsä huonontunut astmaattisten taipumusten takia. Työterveyslääkäri oli selvittänyt työnantajalle tämän jälkeen, ettei hän ollut muuttanut kantaansa millään tavoin. Erikoislääkäri ei ollut lausuntoaan kirjoittaessaan tiennyt, minkälaista työtä A oli yhtiössä tehnyt ja minkälaisessa työympäristössä hän oli toiminut. Yleisen elämänkokemuksen mukaan suurin osa astmaatikoista pystyy olemaan lääkityksen avulla työelämässä mukana ja suurimpaan osaan työelämän työtehtäviä A oli ollut työkykyinen. A:lle on myöhemmissä jatkotutkimuksissa todettu kehittyneen krooninen astma.

Sucros Oy:n työterveys- ja työturvallisuusnäkökohdissa perustana on ollut, että yrityksen tuotantotoiminnan luonne ja lähtökohdat huomioiden yrityksessä tehtävät työt eivät sovi allergikoille eivätkä erityisesti astmaatikoille. Työympäristössä oli poikkeuksellisen paljon allergisoivia ja astmaa pahentavia tekijöitä, joita ei voida mitenkään täysin poistaa tuotantotoiminnasta. Työnantaja on tarkastanut mahdollisuudet uudelleensijoittaa A toisiin tehtäviin yrityksessä. Tällaisia avoinna olevia pölyttömiä ja käryttömiä työtehtäviä yrityksessä ei ole ollut.

Työnantaja ei ole palkannut varastoon uutta työntekijää samaan aikaan A:n irtisanomisen kanssa. Yhtiössä oli yksi varastomies ja hän oli työskennellyt yrityksen palveluksessa pitempään. Varastomiehen tehtävä ei ole kokopäivätyö, vaan hän on samalla myös kuljetustehtävissä. Myös hän altistui tehtaan moninaisille pölyille. A oli allerginen myös varastopölypunkille.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A on työskennellyt Sucros Oy:n palveluksessa Salon tuotantolaitoksella asentajana ja kuivaamon hoitajana 3.1.2003 lukien. Ennen työskentelyään Sucros Oy:n palveluksessa A työskenteli samalla tuotantolaitoksella ABB Oy:n palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa ajalla 30.9. - 27.12.2002.

Sucros Oy irtisanoi A:n työsopimuksen 8.5.2003 päättymään 23.5.2003. Irtisanomisen syyksi työnantaja ilmoitti työterveyslääkärin todistukseen perustuen A:n sopimattomuuden työsopimuksessa sovittuihin työtehtäviin.

Kunnossapidon asentajan ja kuivaamon hoitajan työ

Työtuomioistuimessa on A:n työtehtävistä ja työskentelyolosuhteista kuultu A:ta itseään, pääluottamusmies B:tä ja työnantajapuolelta kunnossapitopäällikkö C:tä, kunnossapitoteknikko D:tä sekä työnsuunnittelija E:tä.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Sucros Oy:n Salon tuotantolaitos jalostaa sokerijuurikasta päätuotteenaan kidesokeri. Tuotantolaitoksen toiminta jakautuu käyntikauteen ja välikauteen. Käyntikausi kestää elokuusta joulukuuhun ja sen aikana tuotantolaitos valmistaa koko tuotantonsa. Välikautena toiminnot muodostuvat tuotantolaitoksen kunnossapito- ja investointitöistä.

A:n työtehtävänä Sucros Oy:n palveluksessa on ollut toimia tuotantolaitoksen välikautena kunnossapidon asentajana ja käyntikauden aikana kuivaamon hoitajana. A:n työt välikautena kunnossapidon asentajana sisälsivät hitsaus- ja polttoleikkaustöitä pölyisissä olosuhteissa.

Pääluottamusmies B on kertonut, että A teki vanhojen koneiden purkutyötä polttoleikkaamalla ja myös koneiden kunnostamista. A oli muun muassa poistanut polttoleikkaamalla halkaisijaltaan 2,5 metrin ja pituudeltaan noin 10-12 metrin suuruisen säiliön sisältä monta tuhatta kiloa rautaa. Tällaisessa vaikeassa työskentely-ympäristössä voi syntyä terveydellisiä ongelmia kenelle tahansa työntekijälle.

Vastaavasti kunnossapitopäällikkö C:n mukaan metallimiehet joutuvat tekemään kaikkia metallialan töitä; polttoleikkaamaan, hitsaamaan sekä puhdistamaan koneita. Jos yleensä hitsataan ja poltetaan metallia, syntyy erilaisia kaasuja.

A:n työkyky

A:n työkyvystä, terveydellisistä rajoituksista ja soveltuvuudesta yhtiön tuotantolaitoksessa tehtävään työhön on kuultu A:n lisäksi työnantajapuolen nimeäminä todistajina työterveyslääkäri F:ää ja kunnossapitopäällikkö C:tä, sekä työntekijäpuolen nimeämänä todistajana keuhkosairauksien erikoislääkäri G:tä. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

A on kertonut, että ennen irtisanomista hän ei ollut ollut minkäänlaisten astmatyyppisten hengitysvaikeuksien johdosta sairauslomalla. Hän teki tuotantolaitoksella huoltotöitä uudistaen kuivaamoa ja muun muassa purki polttoleikkaamalla muutaman viikon ajan erään vanhan säiliön kennostoa. Vaikka työskentelyolosuhteet säiliön sisällä olivat hyvin huonot, hän ei joutunut missään vaiheessa keskeyttämään työtään. A:lle on suoritettu työhöntulotarkastus 24.4.2003 yhtiön työterveyslääkäri F:n toimesta. Työterveyslääkäri ilmoitti, ettei A soveltunut kyseisiin töihin. Vasta irtisanomisen tapahduttua hän on ollut astman takia sairauslomalla, jonka syynä oli kuitenkin tosiasiassa ollut hänen pettymyksensä suoritetuttua virheellistä irtisanomista kohtaan. Työsuhteen päätyttyä A kävi jatkotutkimuksissa ja saamansa lääkityksen avulla hänen työkykynsä on ollut täysin normaali. Hän on irtisanomisensa jälkeen pystynyt ongelmitta työskentelemään kaikenlaisissa pölyisissä ja käryä sisältävissä olosuhteissa.

F:n 25.4.2003 antaman lääkärintodistuksen mukaan kysymyksessä on ollut Sucros Oy:n työhönsijoitustarkastus. F on pitänyt A:ta terveydentilansa puolesta tarkoitettuun työhön sopimattomana. F:n lääkärintodistuksen mukaan A ei sovellu työhön, jossa on runsaasti hengitysteitä ärsyttäviä tekijöitä. Näitä ovat muiden muassa polttoleikkaus, hitsaus ja pölytyöt. Arviointi on kuitenkin lääkärintodistuksen mukaan edellyttänyt jatkotutkimuksia.

Keuhkotautien erikoislääkäri G on kertonut, että työterveyslääkäri F oli lähettänyt A:n 25.4.2003 päivätyllä lähetteellä Paimion sairaalaan. Siellä G tapasi A:n ensimmäisen kerran 10.6.2003. G totesi A:lla olevan lieväasteisen alkavan astman ja hänen olevan lievästi herkistynyt huonepölypunkille mutta ei varastopunkille. G:n taudinmääritys perustui hänen tutkimuksiinsa ja hyvään lääkevasteeseen. A:n tauti oli niin lievä, ettei se täyttänyt kansaneläkelaitoksen lääkekorvausedellytyksiä.

Edelleen G:n mukaan A:lla ei ollut sellaista sairautta, mikä huonontaisi hänen työkykyään. A:lle oli G:n toimesta aloitettu astmalääkitys eikä hänellä ollut mitään esteitä hakeutua mihin tahansa työhön. Arvio perustui siihen yleiseen tietämykseen, että astma nykyään, vaikka se vaatisi lääkityksenkin, on harvoin este mihinkään työhön. A olisi selvinnyt lääkityksellä työstään kuten terve työntekijä.

G:n 10.6.2003 antaman lausunnon mukaan A:n yskä ja lievä alkava astmaattinen taipumus eivät aseta työrajoitteita. Hänellä ei ole sellaista sairautta, mikä huonontaa työkykyä. F on mainitun G:n arvion perusteella antanut 9.10.2003 A:lle uuden lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän pitää A:ta terveydentilansa puolesta tarkoitettuun työhön sopivana.

C:n mukaan työnantajan tietoon tuli 6.5.2003 A:n työhöntulotarkastuksen lääkärintodistus, jonka mukaan hän oli sopimaton työhön, joka sisälsi hitsausta, polttoleikkausta ja jossa yleensä oli pölyä ja käryä. Lääkärinlausunnon perusteella työnantaja päätti, että olisi liian suuri riski ottaa A työhön, koska silloin olisi vaarannettu hänen terveytensä ja rikottu työsuojeluvaatimuksia. Työnantaja oli käynyt läpi erilaisia työtehtäviä A:n uudelleensijoitusmahdollisuuden tutkimiseksi. Tehtaalla tehtävät työt olivat kaikki pölyisiä, joita A ei voinut tehdä. Hänet oli palkattu kuivaamoon eikä tehtaalla ollut sellaisia paikkoja, johon hänet olisi voitu sijoittaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan irtisanominen edellyttää työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Lain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Esitetty selvitys osoittaa, että työskentelyolosuhteet A:n työsopimuksen mukaisissa työtehtävissä ovat tehtaalla sekä käyntikaudella että välikauden aikana erittäin pölyiset ja hengitysilmassa on runsaasti muitakin epäpuhtauksia. Tällaiset olosuhteet vallitsevat jotakuinkin koko tehtaan alueella. A:lle on aiheutunut vaikeista työskentelyolosuhteista johtuen jonkin verran hengitysvaikeuksia ja yskää, mutta hän ei näistä syistä ole joutunut olemaan sairauslomalla ennen työsopimuksensa irtisanomista.

Työterveyslääkäri on antanut 25.4.2003 päivätyn lääkärintodistuksen edellisenä päivänä 24.4.2003 A:lle suorittamansa työhöntulotarkastuksen perusteella. Työterveyslääkäri on päätellyt, ettei A soveltunut yhtiössä tekemäänsä työhön. Työterveyslääkäri on kuitenkin lausunnossaan ilmoittanut, että arviointi edellyttää jatkotutkimuksia. Jatkotutkimuksiin A on päässyt vasta työsopimuksen irtisanomisen jälkeen. Näiden tutkimusten perusteella keuhkotautien erikoislääkäri on 1.10.2003 antanut lausunnon, jonka mukaan potilaan yskä ja lievä alkava astmaattinen taipumus eivät aseta työrajoitteita eikä A:lla ole sellaista sairautta, mikä huonontaa työkykyä. A olisi erikoislääkärin mukaan selvinnyt lääkityksellä työstään Sucros Oy:ssä samalla tavalla kuin terveetkin työntekijät. Erikoislääkärin selvityksen saatuaan myös työterveyslääkäri on 9.10.2003 antanut A:lle lääkärintodistuksen, jonka mukaan A on terveydentilansa puolesta kysymyksessä olevaan työhön sopiva.

Työtuomioistuin toteaa edelleen, että työnantajalla on työterveyslääkärin todistuksen perusteella ollut syytä ryhtyä järjestelyihin A:n terveyden suojelemiseksi. A:lla ei työsopimuksensa irtisanomiseen mennessä ole ollut sairauspoissaoloja tai muutoinkaan rajoitteita selviytyä työtehtävistään. Tässä tilanteessa työnantajalla ei ole ollut perusteita suoraan irtisanoa A:n työsopimusta varaamatta ensin A:lle mahdollisuutta jatkotutkimuksiin työterveyslääkärin esittämällä tavalla. Näyttämättä on muutoinkin jäänyt, että A:n työkyky olisi sairauden vuoksi irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt. Sucros Oy:llä ei siten ole ollut asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa A:n työsopimusta.

Korvausvelvollisuus

Sucros Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 8 500 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan määrätystä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Metallityöväen työttömyyskassan selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 3 815,06 euroa eri ajanjaksoina 16.6.2003 ja 1.2.2004 välisenä aikana, minkä jälkeen A on työllistynyt. A:lle tuomittavasta korvauksesta 8 500 eurosta on edellä todetun mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 2 861,30 euroa. Näin ollen A:lle maksettavaksi korvauksen määräksi jää 5 638,70 euroa. Sucros Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 2 861,30 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Sucros Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7 909,20 euroa. Kulujen määrä on ollut riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Sucros Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 5 638 euroa 70 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 6.8.2004 lukien.

Sucros Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty määrä 2 861 euroa 30 senttiä.

Teknologiateollisuus ry ja Sucros Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 7 909 eurolla 20 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Vainio, Lindahl, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.