Labor union union fined for failing to stop work stoppage targeting collective agreement wage clauses.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the union to pay a fine of 2,200 euros and cover the employer's legal costs of 600 euros. The court found that the union failed to take sufficient measures to prevent or end a work stoppage intended to pressure the employer regarding wage system negotiations. Consequently, the union was held liable for violating its supervisory duty under the Collective Agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 8, 9 and 10 of the Collective Agreement; A trade union or its representatives who fail to take sufficient measures to prevent or end work stoppage actions are liable for a fine and must compensate the employer for legal costs.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Teknologiateollisuusyhtiön työntekijöiden tuotannon hidastamisen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämiin vaatimuksiin palkkausjärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa. Toimenpide oli siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston tai sen edustajien ei ollut selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 39
KANTAJA
Teknologiateollisuus ry, Helsinki
VASTAAJA
Metallityöväen Liitto ry, Helsinki
KUULTAVA
Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry, Vaasa
ASIA
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.12.2004
KANNE
Vaatimukset
Teknologiateollisuus ry on vaatinut Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
ABB Oy Motorsissa oli syksyllä 2004 aloitettu neuvottelut työntekijöiden palkkausjärjestelmän muuttamisesta. Palkkausjärjestelmän uudistaminen sisälsi myös aikatutkimuksia, joilla pyrittiin selvittämään moottoreiden tekemiseen kuluva aika. Aikatutkimukset aloitettiin lokakuussa 2004. Sen jälkeen aloitettiin keskustelut pääluottamusmiehen kanssa palkkarakenteesta ja työntekijöille esitettävästä palkkamallista. Keskustelut pääluottamusmiehen kanssa jouduttiin keskeyttämään, koska työntekijät aloittivat jarrutuksen ennen neuvottelujen aloittamista heidän kanssaan. Tämän jälkeen aloitettiin neuvottelu pienmoottoritehtaan henkilöstön edustajien kanssa ja todettiin tarve lisätutkimuksille. Aikatutkimuksen ollessa vielä meneillään olivat työntekijät pyrkineet vaikuttamaan neuvottelujen lopputulokseen painostamalla työnantajaa jarrutuksella.
Pienmoottoritehtaan tuotantomäärä oli vähentynyt jarrutuksesta johtuen sähkömoottoreiden valmistuksessa. Tehtaan MM10-tuotantolinjan toteutunut tuotantomäärä oli viikolla 49 ollut valmistuneiden tuotteiden osalta 81 prosenttia normaalista tuotantomäärästä,
MM15 & 20-tuotantolinjalla 83 prosenttia normaalista tuotantomäärästä ja MM 25-tuotantolinjalla 93 prosenttia normaalista tuotantomäärästä. Viikolla 50 oli tehty nelipäiväistä viikkoa ja MM10-tuotantolinjalla toteutunut tuotantomäärä oli ollut 67 prosenttia normaalista tuotantomäärästä, MM15 & 20-tuotantolinjalla 52 prosenttia normaalista tuotantomäärästä ja MM25-tuotantolinjalla 48 prosenttia normaalista tuotantomäärästä. Viikolla 51 oli ollut kysymys toteutuman arviosta ja MM10-tuotantolinjalla arvioitu tuotantomäärä oli 58 prosenttia normaalista tuotantomäärästä, MM15 & 20-tuotantolinjalla 50 prosenttia normaalista tuotantomäärästä ja MM25-tuotantolinjalla 58 prosenttia normaalista tuotantomäärästä. Arvio toteutumasta oli viikon 51 kolmen päivän toteutuman perusteella laskettu lineaarinen viikkovolyymi.
Edellä kerrottu tehtaan tuotantomäärä vastasi keskimäärin 630 000 euron viikoittaista tuotannon arvoa ja nelipäiväisen työviikon osalta 528 000 euron viikoittaista tuotannon arvoa. Tuotannon arvo tarkoitti valmiin tuotteen myyntihintaa, jolla tuote myytiin tilaajalle. Viikon 50 tuotannon arvosta oli jäänyt puuttumaan yhteensä noin 220 000 euroa jarrutuksen vuoksi ja toteutunut tuotannon arvo viikolla 50 oli ollut vain 284 000 euroa. Mikäli jarrutus jatkuisi viikolla 51 arvioidulla tavalla, jäisi tuotannon arvosta puuttumaan arviolta 320 000 euroa.
Työntekemisen edellytyksiä voidaan arvioida kokoonpanon edessä olevan aloituskelpoisten moottoreiden määrää seuraamalla. MM15 & 20-tuotantolinjan osalta aloituskelpoisten määrä ennen jarrutusta oli keskimäärin ollut 25 moottoria päivää kohti. Jarrutuksen seurauksena puskurin koko oli noussut 45 moottoriin. MM25-tuotantolinjan osalta puskurin koko oli ollut keskimäärin alle 10 moottoria päivää kohti ja jarrutuksen jälkeen tekemiskelpoisten määrä oli noussut 170 moottoriin.
Tuotantomäärä oli vähentynyt, koska työntekoa oli tahallisesti hidastettu. Tuotannon tahalliseen hidastamiseen oli osallistunut yhteensä 54 tuoteperheiden MM10, MM15 & 20 ja MM25 valmistuksessa olevaa työntekijää. Tuotanto oli merkittävästi vähentynyt normaalituotannon vaihtelu huomioiden. Tuotannon vähentyminen ei johtunut häiriöistä, kuten esimerkiksi osapuutteista, konerikoista eikä poissaoloista. Tuotantomäärän vähentyminen oli aiheuttanut sen, että hidastuneesta tuotannosta johtuen tavarantoimittajilta tilattavaa tavaramäärää oli jouduttu rajoittamaan ja myytävissä olevaa kapasiteettia oli jouduttu pienentämään.
Työntekijöiden luottamusmiesten ja työntekijöiden kanssa oli käyty keskusteluja tilanteen normalisoimiseksi päivittäin. Työnantaja oli käynyt 14.12.2004 keskustelun henkilöstön ja luottamusmiesten kanssa tilanteen laukaisemiseksi. Keskustelun jälkeen luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle tilanteen palautuvan normaaliksi, mutta näyttöä jarrutuksen lopettamisesta ei ollut valmistuneiden moottoreiden määrää tarkasteltaessa nähtävissä. Työntekijät olivat vastaavasti kertoneet, että tilanteen normalisointi vaati palkkatakuuta työnantajalta.
Yhtiössä olivat olleet käynnissä neuvottelut työntekijöiden palkkausjärjestelmän uudistamiseksi. Työtaistelun tarkoitus oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämiin vaatimuksiin palkkausta koskevissa neuvotteluissa. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto tai luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa. Hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli ottaa huomioon työtaistelutoimenpiteiden aiheuttamat huomattavat taloudelliset tappiot työnantajalle.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimukseen
Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Ammattiosasto ei ollut tehnyt mitään päätöstä jarruttamisesta eikä jarruttamista ollut tehtaalla edes tapahtunut. Tilanne tehtaan tuotannossa oli normalisoitunut sen jälkeen, kun pääluottamusmies oli saanut tietoonsa väitetyn jarrutuksen.
Työnantajan viikolla 49 järjestämässä osastopalaverissa olivat työntekijät olleet paikalla. Uuden palkkausmallin käyttöönoton yhteydessä käytyjen keskustelujen aikana oli työnantajan taholta otettu esiin palkkojen alentaminen provosoivalla tyylillä. Tällä saattoi olla vaikutusta yksittäisten työntekijöiden työmotivaatioon, mutta mitään kollektiivista jarruttamispäätöstä työntekijät eivät olleet tehneet.
Kollektiivista jarrutusta ei siten ollut esiintynyt. Korkeintaan yksittäiset työntekijät olivat mahdollisesti voineet provosoitua työnantajan edustajien palkanalennuspuheista. Kun pääluottamusmies oli saanut väitetyn jarrutuksen tietoonsa, oli tilanne tuotannossa joka tapauksessa normalisoitunut.
Ammattiosastossa on 1 800 maksavaa jäsentä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet
ABB Oy Motorsissa oli syksyllä 2004 aloitettu neuvottelut työntekijöiden palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Palkkausjärjestelmän uudistamisen sisältämät aikatutkimukset aloitettiin tehtaalla lokakuussa 2004, jonka jälkeen työnantaja aloitti pääluottamusmiehen kanssa neuvottelut uudesta palkkarakenteesta ja työntekijöille esitettävästä palkkamallista.
Kantajan mukaan aikatutkimusten ollessa vielä meneillään työntekijät olivat pienmoottoritehtaalla ryhtyneet painostamaan työnantajaa jarruttamalla sähkömoottoreiden valmistusta viikoilla 49, 50 ja 51. Vastaajapuoli on kiistänyt, että työntekijät olisivat yhteisellä päätöksellä jarruttaneet tuotantoa.
Kantajan työtuomioistuimelle esittämän selvityksen mukaan pienmoottoritehtaan sähkömoottoreiden MM10-tuotantolinjan tuotantomäärät ovat laskeneet viikkojen 49, 50 ja 51 aikana 81, 67 ja 58 prosenttiin normaalista tuotantomäärästä, MM15 & 20-tuotantolinjan tuotantomäärät 83, 52 ja 50 prosenttiin normaalista tuotantomäärästä ja MM25-tuotantolinjan tuotantomäärät 93, 48 ja 58 prosenttiin normaalista tuotantomäärästä. Tuotantomäärät ovat vähentyneet siitä huolimatta, että linjoilla on ollut riittävästi tekemiskelpoisia moottoreita. Vähentyneet tuotantomäärät ovat heijastuneet vastaavalla tavalla myös tuotannon arvoon.
Esitetystä selvityksestä ei ole pääteltävissä, että tuotannon vähentyminen edellä tarkoitettuna aikana olisi ainakaan merkittävissä määrin johtunut työaikaa vieneistä palavereista tai muistakaan vastaajan ilmoittamista syistä. Vastauksen mukaan tuotantovauhti oli palautunut normaaliksi ammattiosaston toimenpitein, mikä osaltaan vahvistaa tahallista jarrutusta tapahtuneen.
Työnantaja on 8.12.2004 vaatinut ensimmäisen kerran osaston luottamusmieheltä jarrutuksen lopettamista. Asianosaisten mukaan työnantajan edustajat ovat tämän jälkeen useaan otteeseen keskustelleet luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa tuotannon hidastumisesta. Kun otetaan huomioon tuotannon hidastumisen yhteys neuvotteluihin uudesta palkkausjärjestelmästä ja muu asiassa esitetty selvitys, työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että työntekijät ovat yhteistuumin painostustarkoituksessa jarruttaneet työntekoa.
Työtaistelujen kohdistuminen työehtosopimukseen
Jarrutuksen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämiin vaatimuksiin palkkausjärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa. Toimenpide on siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston vastuu
Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Oikeudenkäyntikulut
Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 600 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuksen 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 200 euroa.
Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, K. Rautiainen, Vannela, Sulkunen ja Vuorio jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.