Labor court dismisses union's fine claim against employer for breach of trust representative protection rules.

Toimihenkilöiden luottamusmies oli kesäaikana esimiesten poissa ollessa jäänyt omavaltaisesti kahtena päivänä työajan lyhennysvapaalle, minkä lisäksi hänen kulunvalvonnan leimauksensa olivat kolmena muuna päivänä puutteellisia. Laiminlyönnit eivät tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa olleet niin vakavia, että työnantajalla olisi ollut työehtosopimuksessa edellytetty erittäin painava syy luottamusmiehen työsopimuksen purkamiseen. Luottamusmiehen työsopimuksen päättämiseen ei ollut hänen edustamiensa toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joten myöskään irtisanomisen edellytykset eivät täyttyneet.

Työnantaja velvoitettiin suorittamaan luottamusmiehelle irtisanomisajan palkka lomakorvauksineen ja palvelusvuosilisineen sekä lisäksi korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Työnantajaliittoa vastaan esitetty vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 3

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Ahltronix Varkaus Oy, Varkaus

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.10.2004

Pääkäsittely 29.11.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välille solmitun, 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olevan metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen liitteenä olevassa yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.3 Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-2 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijä ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sanotun työehtosopimuksen liitteenä olevassa metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (6 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 3 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sanotussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Palkkausta koskevat määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 Palvelusvuosilisä

Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhteen päättyminen

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Ahltronix Varkaus Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 1 kappaleen perusteella irtisanomisajan palkan kuudelta kuukaudelta sekä lomakorvauksia ja palveluvuosilisää yhteensä 14 818,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

velvoittaa Ahltronix Varkaus Oy:n suorittamaan A:lle yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan 8 kappaleen mukaisena korvauksena luottamusmiehen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 27 kuukauden palkkaa vastaavat 59 310 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n maksamaan työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Ahltronix Varkaus Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on ollut Ahltronix Varkaus Oy:n (jälj. yhtiö) palveluksessa 2.1.1985 - 15.8.2003. A työskenteli viimeksi yhtiössä materiaaliohjaajana, ja hän oli vuodesta 1998 alkaen toiminut yhtiön toimihenkilöiden luottamusmiehenä. A:n kuukausipalkka työsuhteen päättyessä oli 2 196,67 euroa.

Yhtiö oli 15.8.2003 purkanut A:n työsopimuksen ilmoittaen syyksi kulunvalvontaohjeiden laiminlyönnin ja raporttien vääristämisen korjauslomakkeen avulla. Asiassa on kysymys lähinnä neljästä heinäkuun 2003 päivästä, joina A:n työajan tarkkailujärjestelmässä olevissa leimauksissa oli ollut epäselvyyttä tai leimaukset olivat puuttuneet kokonaan. A:n kyseisistä päivistä antamiin ristiriitaisiin selvityksiin perustuen työnantaja oli ilmoittanut aiheutuneen myös luottamuspulan.

A oli ollut poissa töistä 11. ja 30.7.2003, jolloin hän oli ollut niin sanotulla liukumavapaalla. Yhtiössä oli käytössä liukuva työaika, ja käytäntönä oli ollut, että positiivista saldokertymää sai tasata myös pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. A oli mainittuina päivinä enintään rikkonut menettelytapamääräyksiä, mikä ei ollut työsopimuksen purkamisperuste.

A oli 17.7.2003 unohtanut aamulla töihin tullessaan leimata itsensä sisään. Iltapäivällä töistä poistuessaan A oli havainnut leimauksen puuttuvan ja hän oli leimannut itsensä ensin sisälle ja välittömästi tämän jälkeen ulos. A oli ollut koko päivän normaalisti töissä.

A oli 21.7.2003 unohtanut avaimensa kotiin, jolloin myös työajantarkkailulaitteen "avain" oli jäänyt kotiin. A:n työkaveri oli aamulla päästänyt hänet sisään työhuoneeseensa. Internetin ja yhtiön sisäisen toiminnanohjausjärjestelmän seurantaraportit osoittavat A:n olleen töissä ja koneensa äärellä 21.7.2003.

A oli täyttänyt unohtuneesta sisääntuloleimauksesta 17.7.2003 ja avainten unohtumisesta 21.7.2003 korjauslomakkeen työajan seurantajärjestelmää varten heti hänen esimiehensä B:n palattua lomalta 7.8.2003. A oli täyttänyt lomakkeet muistinvaraisesti, jolloin hän oli erehdyksessä merkinnyt päivät väärin.

A oli 14.8.2003 noin kello 13 ollut käymässä työpaikan ulkopuolella lähikaupassa, mikä käynti oli kestänyt noin 5-10 minuuttia. A oli epähuomiossa unohtanut asianmukaisen työaikaleimauksen. Kysymys on ollut vähäisestä unohduksesta, jolla ei ole merkitystä arvioitaessa purkuperusteen täyttymistä.

A ei ole syyllistynyt luvattomaan poissaoloon työstä eikä työvelvoitteen laiminlyöntiin, eikä hänelle ole koko työsuhteen aikana annettu varoitusta. A ei ole myöskään pyrkinyt erehdyttämään työnantajaa eikä vääristelemään työaikaraportteja saadakseen itselleen perusteetonta etua. Työajan seurantajärjestelmän korjauslomakkeeseen merkityt virheelliset päivät olivat johtuneet inhimillisestä erehdyksestä. Työnantajalla ei ole ollut erityisen painavia syitä luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen purkamiseen. Yhtiöllä ei ollut myöskään ollut oikeutta A:n työsopimuksen irtisanomiseen, koska yhtiö ei ole vedonnutkaan siihen, että sillä olisi ollut yhtiön järjestäytyneiden toimihenkilöiden suostumus luottamusmiehen irtisanomiseen.

Yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle täyden palkan irtisanomisajalta sekä lomakorvauksen ja palvelusvuosilisät. Lomakorvauksen määrä on 1 318 euroa ( 2 196,67 euroa / 25 x 15). A:n palvelusvuosilisä on joulukuussa 2002 ollut 641,40 euroa (0,3 x 12/12 x 2 137,94 euroa). Palvelusvuosilisä on osa irtisanomisajan korvausta eli täyttä palkkaa. Palvelusvuosilisä on rinnastettavissa lomakorvaukseen, joka oikeuskäytännössä on katsottu palkkaan rinnastettavaksi eräksi. Palvelusvuosilisä maksetaan työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan mukaisesti kerran vuodessa, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Kysymys on lähinnä "uskollisuuslisästä".

A on koko pitkän työsuhteensa ajan hoitanut työtehtävänsä moitteetta. Hän ei ole omalla toiminnallaan osaksikaan antanut aihetta työsopimuksensa päättämiseen. A:n luottamusmiesasema ja hänen työsuhteensa pituus huomioon ottaen oikea korvauksen määrä on 27 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Teknologiateollisuus ry on asiasta käytyjen neuvotteluiden aikana katsonut yhtiön menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti ja siten tukenut yhtiön menettelyä. Näin menetellessään Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa salliessaan yhtiön rikkoa yhteistoiminta- ja irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Ahltronix Varkaus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaan sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ahltronix Varkaus Oy on elektroniikan sopimusvalmistaja, joka työllistää Varkaudessa noin 80 henkilöä. A:n aikaisempiin työtehtäviin oli muun muassa kuulunut kulunvalvonnan seuranta, jolloin hänelle oli toimitettu kulunvalvonnan korjausilmoitukset ja hän oli antanut yhtiön uusille työntekijöille kulunvalvonnan avainkortit sekä ohjeistuksen. A:n viimeisin toimi yhtiössä oli ollut materiaaliohjaajan toimi, jonka toimen kaikissa työtehtävissä hän oli tarvinnut tietokonetta.

Yhtiössä on käytössä liukuva työaika, jolloin työajan seuranta korostuu. Yhtiössä on selkeät säännöt ja ohjeet liukuvan työajan käyttämisestä. Leimausvirheistä on ohjeiden mukaan tullut tehdä korjausilmoitus, joka hyväksytetään esimiehellä. Näissä asioissa esimiehet ovat luottaneet henkilöstöön, eikä jokaista korjausilmoitusta ole erikseen tarkistettu järjestelmästä ennen sen hyväksymistä. Työaikaleimauksia koskeva ohje on ollut jokaisen yhtiössä työskentelevän tiedossa, ja erityisesti A:lla on työkokemuksensa perusteella ollut tieto siitä, miten työaikaleimaukset ja korjausilmoitukset on tehtävä.

Yhtiössä ei ole ollut käytäntönä, että liukumavapaista voisi ilmoittaa vain puhelinkeskukseen. Yhtiössä on aina paikalla joku työnantajan edustaja, jolta voi pyytää luvan liukumavapaan pitämiseen. A on 11. ja 30.7.2003 ollut luvatta poissa töistä ja siten rikkonut työntekovelvoitettaan. Lisäksi hän on virheellisellä korjausilmoituksella pyrkinyt tahallisesti harhauttamaan työnantajaa palauttamaan saldon kyseiseltä päivältä ja maksamaan hänelle palkkaa tältä päivältä.

A:n selitykset työskentelystään 17.7.2003 ovat epäuskottavia. A on kaikkina muina päivinä, joina on hän on ollut tai väittänyt olleensa töissä, käyttänyt tietokonetta. A:n toimeksiannot tulevat tietokoneen kautta, ja kaikki työt tehtiin tietokoneella. Kyseiseltä päivältä tehdyt leimaukset ja tietokoneen käyttöä koskevat raportit osoittavat, että A on ollut luvatta poissa töistä ja rikkonut työntekovelvoitettaan.

Mahdollista on, että A on 21.7.2003 päässyt työpaikalleen työtoverinsa avustuksella, vaikka hän oli jättänyt avaimet kotiinsa. Myös rekisterit osoittavat jonkun käyttäneen tuolloin tietokonetta hänen tunnuksillaan. Joka tapauksessa kulunvalvontaa koskevia ohjeita on rikottu jättämällä leimaus tekemättä.

A on 14.8.2003 lähtenyt kaupungille leimaamatta itseään ulos ja siten rikkonut työntekovelvoitettaan. A oli ollut luvattomasti poissa töistä ja aiheuttanut työajanseurannan laiminlyönnillä sen, että hänelle olisi maksettu palkkaa ajalta, jolloin hän ei ollut tehnyt töitä eikä ollut työpaikalla.

Työntekijän velvoitteista keskeisin on työntekovelvoite. Työsuhteen tunnusmerkkien mukaisesti palkkaa maksetaan tehdystä työstä tai poikkeuksellisesti siitä, että työntekijä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä. Työajan seurannalla ja kulunvalvonnalla on merkitystä tehdyn työn seurannassa, ja työajan seuranta on toimihenkilöillä suoraan palkanmaksun peruste.

A on erittäin vakavasti rikkonut hänelle työsopimuksesta ja laista johtuvia velvoitteitaan rikkomalla toistuvasti työntekovelvoitettaan ja olemalla toistuvasti luvattomasti poissa töistä Lisäksi A on pyrkinyt ristiriitaisilla korjausilmoituksilla ja selityksillään harhauttamaan työantajaa ja vääristämän raportteja. Ahltronix Varkaus Oy:llä on näissä olosuhteissa ollut irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n, yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan ja työsopimuslain 8:1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus. Työnantaja ei ollut hankkinut suostumusta A:n edustamilta työntekijöiltä, koska työsopimuksen purkamisperuste täyttyi.

Irtisanomisesta vaadittu korvaus on perusteeton ja määrältään kohtuuton ottaen huomioon A:n työsuhteen kesto sekä olosuhteet ennen työsuhteen päättämistä. Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon A:n oma käyttäytyminen ja aiheutuneen ansionmenetyksen määrä. Palvelusvuosilisä on työsuhteen kestoon liittyvä ylimääräinen lisä eikä se ole irtisanomisajalta menetettyä palkkaa. Määrällisesti haastehakemuksen mukainen palvelusvuosilisä on oikea.

Perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle ei ollut, koska yhtiö oli itsenäisesti tehnyt toimenpiteet ja menetellyt sopimusten mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on ollut Ahltronix Varkaus Oy:n palveluksessa 2.1.1985 - 15.8.2003. A oli työskennellyt materiaaliohjaajana, ja hän oli vuodesta 1998 alkaen toiminut yhtiön toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Yhtiö on 15.8.2003 purkanut A:n työsopimuksen ilmoittaen syyksi kulunvalvontaohjeiden laiminlyönnin ja raporttien vääristämisen korjauslomakkeen avulla. Vastauksessa on lisäksi katsottu A:n syyllistyneen luvattomiin poissaoloihin.

Purkamiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

Purkamiseen johtaneista tapahtumista ja yhtiössä käytössä olevasta työajanseurantajärjestelmästä on kuultu A:ta itseään sekä työnantajapuolen nimeäminä tehtaanjohtaja C:tä, laadunohjausinsinööri B:tä ja työnohjaaja D:tä. Kirjallisina todisteina työtuomioistuimelle on esitetty muun muassa 23.5.2003 annettu huomautus, ohje työaikaleimauksista, työajan seurantaraportti heinäkuulta 2003, kaksi työajan seurantajärjestelmän korjauslomaketta, internetin seurantaraportti ja toiminnanohjausjärjestelmän seurantaraportti.

A on kertonut toimineensa yhtiössä materiaalinohjaajana sekä toimihenkilöiden luottamusmiehenä kolmatta kautta. A:lla oli noin kymmenen edustettavaa toimihenkilöä. A:lta oli siirretty pois työtehtäviä, ja hän oli työtehtävien vähyyden vuoksi ollut pitkästynyt töihinsä. Hänellä oli toisinaan ollut töitä vain pariksi päivää viikosta.

A on kertonut olleensa 11.7.2003 liukumavapaalla, josta hän ei ollut sopinut etukäteen työnantajan edustajan kanssa, koska kaikki esimiehet olivat olleet lomalla. A oli ilmoittanut liukumavapaastaan puhelinvaihteeseen. A oli pitänyt menettelyään hyväksyttävänä, vaikka hän ei ollutkaan aiemmin näin menetellyt. Ulos -leimaus vähentää myös tunnit, jos seuraavana päivänä ei tule töihin. Työaikaseurannan leimauksia ei seurattu enää niin tarkkaan kuin ennen pekkaspäivien lisäämistä liukumasaldoon.

A oli 17.7.2003 aamulla unohtanut leimata sisään, koska hän oli kulkenut sisään sivuovesta. Hän oli huomannut puuttuvan leimauksen vasta töistä lähtiessään. A oli koko päivän siivonnut työhuonettaan, minkä vuoksi hän ei ollut avannut tietokonettaan. Hänen työtehtävänsä eivät edellyttäneet päivittäistä koneen käyttöä, ja koska kaikki mukaan lukien tilauksia koneelle syöttävä B olivat olleet lomalla, uusia tilauksia ei tullut.

A oli 21.7.2003 unohtanut avaimensa kotiin, koska hän oli ollut viikonlopun matkoilla ja jättänyt avaimet tuolloin kotiin. Työtoveri E oli päästänyt hänet huoneeseen.

A oli 30.7.2003 ollut liukumavapaalla, mistä hän oli ilmoittanut puhelinvaihteeseen hänen esimiehensä oltua edelleen lomalla. Esimiehelle ei ollut myöskään nimetty sijaista.

Työtuomioistuimelle jätetystä A:n työajan seurantaraportista heinäkuulta 2003 ilmenee, että leimaukset puuttuvat kokonaan päiviltä 11.7., 21.7. ja 30.7.2003. A on 17.7.2003 leimannut itsensä sekä sisään että ulos kello 14.24. Muina heinäkuun 2003 työpäivinään A on leimannut itsensä sisään aamuisin noin kello 7.30 ja ulos noin kello 15.30 - 16.00. Edelleen työtuomioistuimelle jätetyistä työajan seurantajärjestelmän korjauslomakkeista ilmenee, että A on merkinnyt lomakkeelle kysymysmerkin päivämäärän 9.7. perään. Päivämäärän 11.7. kohdalle A on merkinnyt "Avaimet kotona. vko 28 tai 29 katso päivät koneelta". Päivämäärän 17.7. kohdalle A on merkinnyt unohtuneen sisään-leimauksensa ajaksi klo 7.20.

A oli 14.8.2003 ruokatunnillaan ollut lähdössä pyörällä kaupungille ja leimannut itsensä normaalisti ulos. Huomattuaan ottaneensa kotoaan väärän pyörän avaimen hän oli palannut työhuoneeseensa. Hetken kuluttua A oli kuitenkin päättänyt lähteä käymään lähikaupassa ostamassa ruokaa, koska hän sairastaa diabetestä. Kaupassa käyntiin oli mennyt noin kymmenen minuuttia. Työajanseuranta vähentää automaattisesti ruokatunnista 30 minuuttia, minkä vuoksi A ei ollut pitänyt tärkeänä enää leimata työpaikalta poistumistaan.

C on kertonut olleensa noin seitsemän ja puoli vuotta yhtiön palveluksessa. Tehtaassa on 85 työntekijää. Yhtiössä on käytössä Flexim-kulunvalvontajärjestelmä, joka on samalla palkanmaksun peruste. Työntekijöillä on pekkaspäivät mukaan lukien 80 tunnin liukuma käytössään, mutta kokonaisia päiviä saa pitää liukumavapaina vain esimiehen luvalla ja jos työtilanne sen sallii. Samat säännöt koskevat kaikkia tehtaassa työskenteleviä. Esimiehen poissaollessa lähin esimies voi myöntää luvan poissaoloon, mutta jos esimiestä ei tavoita, ei ole lupaa olla poissa.

C:n mukaan A:n työsuhde oli päätetty purkaa, koska luottamusmiehen tulee olla esikuvana muille ja toimia linkkinä työnantajan ja oman ryhmänsä välillä. A oli muuttamalla palkanmaksun perusteina olevia korjausraportteja ikään kuin varastanut ilmoittamalla sellaisen päivän työpäiväksi, kun hän ei ollut ollut töissä. A:lle oli maksettu koko ajan normaalia palkkaa.

B on kertonut olleensa A:n esimies parisen vuotta. A:n tehtävänä oli materiaalin ostaminen. Tuotannonohjausjärjestelmästä katsottiin materiaalin tarve, minkä jälkeen tilaus tehtiin faksilla tai sähköpostilla. Todistaja syöttää yhdessä erään toisen henkilön kanssa koneelle tilaustiedot, joita A tarvitsi töissään. Heinäkuussa 2003 todistaja oli ollut lomalla, eikä todennäköisesti kukaan ollut syöttänyt tietokoneelle tilaustietoja. Tietokonetta tarvitaan kaikkiin tehtäviin. Toimittajilta tulee jatkuvasti tietoa toimitusten myöhästymisistä, mikä vaikuttaa töihin tuotannossa. A ei ollut pyytänyt lupaa liukumavapaisiin. Aiemmin A oli pyytänyt luvan vaikka soittamalla todistajalle kotiin. Työtilanne vaihtuu tässä yksikössä usein, koska yksikössä on paljon pienasiakkaita. Työajanseurantajärjestelmä toimii, ja kaksoisleimauksia käytetään päivittäin.

D on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa yli 15 vuotta ja toimineensa työntekijöiden pääluottamusmiehenä neljä vuotta. Liukuvan työajan pelisäännöt ovat selvät ja samat kaikille tehtaassa. Kokonaisia vapaapäiviä saa pitää esimiehen luvalla, ja jos esimies on poissa, ei ole lupaa olla poissa. Yleensä tehtaassa on aina joku esimies paikalla tai ainakin työnohjaaja. Todistaja ei ole kuullut poissaoloista ilmoitettavan puhelinvaihteeseen. Leimauskoneessa on syy-koodit, joita käytetään. Ohjeet ovat samat sekä toimihenkilöille että työntekijöille. Todistajan tiedossa ei ollut, että leimauksia olisi laiminlyöty.

Näytön arviointi

A:n on selvitetty olleen poissa työstä 11. ja 30.7.2003 sopimatta asiasta työnantajan kanssa tai siitä etukäteen ilmoittamatta. A on kertonut käyttäneensä tuolloin liukumavapaitaan, koska työtilanne oli sen sallinut. A on kertonut ilmoittaneensa poissaolostaan yhtiön puhelinvaihteeseen, mitä sinänsä ei ole kiistetty. Työnantajan taholta ei ole kiistetty myöskään sitä, että A:lla on ollut käytettävissään liukumavapaita. A:n ilmoitusmenettelyn on selvitetty poikenneen yhtiössä noudatetusta käytännöstä. Hänen täyttämänsä työajanseurannan korjauslomakkeet ovat olleet epäselviä. Niistä ei kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä ole pääteltävissä, että A olisi yrittänyt erehdyttää työnantajaa maksamaan hänelle palkkaa tai lisäämään hänen työaikasaldoaan aiheettomasti.

A on kertonut olleensa töissä 21.7.2003, mutta unohtaneensa kotiin avaimet mukaan lukien työajanseurantalaitteen avaimen. A on kertonut ilmoittaneensa korjauslomakkeilla tältä päivältä puuttuneet leimauksensa erehdyksessä päivälle 11.7.2003. Internetin seurantaraportista ja toiminnanohjausjärjestelmän seurantaraportista on todettavissa, että A:n tunnuksilla on 21.7.2003 käytetty tietokonetta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että joku toinen henkilö olisi käyttänyt A:n tietokonetta hänen tunnuksillaan. Työnantajakin on pitänyt mahdollisena, että A on tuolloin ollut töissä, vaikka hän olikin laiminlyönyt työajanseurannan leimaukset. Edellä kerrotun perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen selvittämättä, että A olisi 21.7.2003 ollut poissa työstä.

A:n esimies on 14.8.2003 tavannut A:n työaikana työpaikan ulkopuolella ilman, että A oli leimannut itseään ulos. A on kertonut olleensa tulossa lähikaupasta, jossa käynti oli kestänyt noin kymmenen minuuttia. Esitetyn selvityksen mukaan työajanseurantajärjestelmä vähentää automaattisesti ruokatunnista puoli tuntia, vaikkei leimauksia tehtäisikään. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että A olisi ollut kertomaansa aikaa pitempään poissa työpaikaltaan. Näin ollen ja ottaen huomioon työajanseurantajärjestelmän automaattisesti tekemä puolen tunnin vähennys A:n ei voida katsoa olleen luvatta poissa työstä 14.8.2003. Hän on kuitenkin laiminlyönyt työpaikan ohjeiden yleisenä sääntönä edellyttämän ulosleimauksen.

Purkamisperusteen arviointi ja johtopäätökset

A:n edellä kuvattu menettely osoittaa leväperäistä ja osin omavaltaista suhtautumista työpaikalla noudatettaviin sääntöihin ja työsopimuksesta johtuviin velvoitteisiin. Tapahtuma-ajan olosuhteet huomioon ottaen A:n menettelyä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan voida kokonaisuutena arvioiden pitää siinä määrin moitittavana, että Ahltronix Varkaus Oy:llä olisi ollut yhteistoimintasopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa A:n työsopimusta päättymään heti ilman irtisanomisaikaa. Luottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen puolestaan olisi edellyttänyt tämän edustamien toimihenkilöiden enemmistön suostumusta. Tällaista suostumusta työnantajalla ei ole ollut, joten työnantaja ei olisi saanut tässä tilanteessa myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. A:n työsopimus on siten päätetty yhteistoimintasopimuksen määräysten vastaisesti.

Irtisanomisajan palkka

A:n työsuhteessa sovellettavan metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n mukaan työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Menetetty irtisanomisajan palkka on mainitun sopimuksen 13 §:n mukaan korvattava samalla tavoin silloinkin, kun toimihenkilön työsopimus on purettu perusteettomasti. Asiassa on erimielisyyttä siitä, kuuluuko irtisanomisajalta maksaa myös metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan mukainen palvelusvuosilisä.

Täydellä palkalla tarkoitetaan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:ää vastaavien määräysten vakiintuneessa tulkintakäytännössä kaikkia niitä palkkaetuja, jotka työntekijä olisi voinut irtisanomisaikana ansaita. Palvelusvuosilisää koskevien määräysten mukaan jos toimihenkilön palvelussuhde päättyy ennen lisän säännönmukaista vuosittaista maksuajankohtaa, toimihenkilölle suoritetaan lopputilin yhteydessä kultakin lisää kerryttävältä kuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta. Siten A:n täyteen palkkaan, jonka hän on menettänyt saamatta jääneeltä irtisanomisajalta, on kuulunut lomakorvauksen ohella myös työehtosopimuksen mukainen palvelusvuosilisä. Kanteessa vaadittu kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka edellä mainittuine lisineen on määrältään riidaton.

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

Kun työnantaja on päättänyt luottamusmies A:n työsopimuksen yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään kymmenen ja enintään 30 kuukauden palkka.

A:n työsuhde oli purkamiseen mennessä jatkunut noin 18 vuotta. A on ollut työtön työsopimuksen purkamisesta alkaen. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on toisaalta sitä vähentävänä seikkana otettu huomioon hänen itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. A:lle on ajoilta 15.12.2003 - 23.1.2004 ja 25.10. - 12.12.2004 maksettu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea yhteensä 2 881,19 euroa. Tätä määrää ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti ole vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla A:lle tuomittavasta korvauksesta. Koulutustuki on kuitenkin otettava huomioon kokonaisharkinnassa työttömyyden A:lle aiheuttamia taloudellisia menetyksiä vähentävänä seikkana (TT 2003:32). Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 14 kuukauden palkkaa vastaavat 30 800 euroa.

Teollisuuden Toimihenkilöiden Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on maksettu ansiopäivärahaa 16.8. - 14.12.2003 ja 26.1. - 3.10.2004 välisiltä ajoilta yhteensä 14 048,12 euroa. 16.8.2003 - 15.2.2004 väliseltä ajalta maksetut päivärahat yhteensä 4 829,58 euroa (3 962,88 € + 15 x 57,78 €) kohdistuvat irtisanomisajalle, jolta työnantaja on velvoitettu maksamaan palkka. Kun A ei siten ole tuolta ajalta menettänyt työttömyyden vuoksi palkkaetuja, eivät myöskään kyseiseltä ajalta maksetut työttömyyspäivärahat ole työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähentämisvelvollisuuden piirissä.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysajalta 3.10.2004 mennessä ansioon sidottua työttömyyspäivärahaa 14 048,12 euroa, josta on vähennettävä edellä kerrotut irtisanomisajalta maksetut päivärahat 4 829,58 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta

30 800 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia 9 218,54 eurosta eli 6 913,91 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 23 886,09 euroa. Ahltronix Varkaus Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 6 913,91 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Valvontavelvollisuus

Ahltronix Varkaus Oy on menetellyt yhteistoimintasopimuksen vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen. Asia on kuitenkin ollut tulkinnanvarainen, eikä Teknologiateollisuus ry:n ole selvitetty olleen etukäteen tietoinen yhtiön päätöksestä purkaa A:n työsopimus. Siten Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Ahltronix Varkaus Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3 000 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry:n on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Ahltronix Varkaus Oy velvoitetaan suorittamaan

A:lle irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen ja palvelusvuosilisineen 14 818 euroa 70 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.6.2004 lukien ja korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 23 886 euroa 9 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.6.2004 alkaen, sekä

työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 6 913 euroa 91 senttiä.

Ahltronix Varkaus Oy velvoitetaan korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Teknologiateollisuus ry:hyn kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Vannela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.