Part-time workers retain full-time shift premium rights based on original salary when transitioning to part-time work.

Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilölle maksettiin vuorotyössä vuorotyölisää, jonka määrä riippui kuukausipalkan määrästä.

Kysymys siitä, tuliko osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden toimihenkilöiden vuorotyölisän määräytymisen perusteena pitää toimihenkilöiden uutta osa-aikatyön palkkaa vai aikaisempaa kokoaikatyön palkkaa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 27

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Outokumpu Poricopper Oy, Pori

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.10.2004

Pääkäsittely 13.12.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry), Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n, Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n ja Teknisten Liitto TL ry:n (nykyisin Toimihenkilöunioni TU ry) välillä ajaksi 1.2.2001 - 31.1.2003 tehdyssä metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 1.2.2001:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 1.3.2002:

Kuukausipalkan luon-................Iltavuoro..............Yövuoro

toisetuineen ollessa (mk/kk).......penniä..................penniä

alle 8792...............................750.....................1415

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12903 tai suurempi.......................985.....................1820

Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin

toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metalliteollisuuden Keskusliitto MET:n ja Toimihenkilöunioni TU:n välillä solmitussa 1.2.2003 voimaan tulleessa metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 1.3.2003:

Kuukausipalkan luon-..............Iltavuoro.................Yövuoro

toisetuineen ollessa (€/kk).......senttiä......................senttiä

alle 1517...................................129...........................244

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2227 tai suurempi......................170...........................314

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen 16 §:n 3 ja 7 kohdissa on samansisältöiset määräykset kuin aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen 17 §:n vastaavissa kohdissa.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että osa-aikaeläkkeellä olleiden toimihenkilöiden A:n, B:n, C:n ja D:n vuorotyölisien suuruus tulee määritellä kokoaikatyön palkaksi muutetun palkan perusteella työntekohetkellä,

velvoittaa Outokumpu Poricopper Oy:n maksamaan työehtosopimuksen 17 §:n ja työehtosopimuksen 16 §:n mukaisia maksamatta jääneitä vuorotyölisiä A:lle yhteensä 233,58 euroa, B:lle yhteensä 280 euroa, C:lle yhteensä 193,36 euroa ja D:lle yhteensä 387,50 euroa, kaikki korkolain mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 12.8.2004 lukien, ja

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toimihenkilöunioni TU on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Outokumpu Poricopper Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Outokumpu Poricopper Oy:n palveluksessa olleet A, B, C ja D olivat jääneet osa-aikaeläkkeelle siten, että A:n ja B:n osa-aikaeläke oli alkanut 1.12.2002, C:n 1.1.2003 ja D:n 1.10.2002. Kaikkien työajaksi oli sovittu 50 prosenttia kokoaikaisen toimihenkilön työajasta. Mainittujen henkilöiden työaikamuotona oli osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeenkin ollut keskeytymätön kolmivuorotyö. A ja B olivat jakaneet puoliksi vuoron 2 työtunnit sekä D ja C puoliksi vuoron 3 työtunnit.

Toimihenkilöiden siirtyessä osa-aikaeläkkeelle heidän kuukausipalkkansa oli puolitettu. Outokumpu Poricopper Oy oli käyttänyt osa-aikaeläkkeelle siirtyneille toimihenkilöille maksettavien vuorotyölisien laskentaperusteena uutta kuukausipalkkaa. Vuorotyölisien suuruuden osalta osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden ansiot olivat alentuneet enemmän kuin heidän työaikansa oli vähentynyt.

A, B, C ja D olivat vaatineet vuorotyölisiä maksettavaksi osa-aikatyön palkan perustana olevan kokoaikatyön palkkatason mukaan. Työnantaja oli kuitenkin katsonut vuorotyölisien määräytyvän osa-aikaiselle sopeutetun kuukausipalkan mukaan. Koska asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen työpaikalla, asia oli siirretty liittojen välisiin neuvotteluihin. Toimihenkilöunioni TU oli katsonut, että osa-aikatyötä tekevien toimihenkilöiden vuorotyölisää määriteltäessä palkka tulee muuttaa kokoaikapalkaksi ja sen perusteella määritellä vuorotyölisän suuruus. Liittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

Osa-aikatyöntekijöitä koskevaan Euroopan unionin direktiiviin 97/81/EY sisältyy osa-aikatyöntekijöiden syrjimättömyyden periaate. Osa-aikaisiin työntekijöihin ei pelkästään osa-aikaisuuden perusteella saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin kokoaikaiseen henkilöön, ellei erilainen kohtelu ole perusteltua asiallisesta syystä. Sama periaate on kirjattu työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 2 momenttiin. Työsopimuslaissa on lisäksi yleisperiaatteena työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate.

Koska työnantaja oli määritellyt toimihenkilöiden vuorotyölisän osa-aikatyön palkan perusteella, olivat osa-aikatyöntekijät joutuneet eriarvoiseen asemaan kokoaikatyötä tekeviin nähden ilman asiallista syytä. Ilta- ja yövuorosta oli maksettu osa-aikaeläkeläisille alhaisempia vuorotyölisiä kuin vastaavasta työstä kokoaikaisille toimihenkilöille. Kokoaikaisille toimihenkilöille maksettu kokonaispalkka oli muodostunut suuremmaksi kuin osa-aikaisille toimihenkilöille vastaavalta ajalta maksettu kokonaispalkka. Työnantajan ja työnantajaliiton esittämä tulkinta oli johtanut siihen, että osa-aikaisesti työskentelevään henkilöön oli sovellettu pelkästään osa-aikaisuuden perusteella epäedullisempia palkkamääräyksiä kuin kokoaikaiseen toimihenkilöön. Tällainen tulkinta on ristiriidassa osa-aikatyötä koskevan direktiivin ja työsopimuslain säännösten kanssa.

Tulkinta on johtanut osa-aikaeläkejärjestelmän vastaiseen lopputulokseen, koska osa-aikaeläkkeelle jääneen toimihenkilön ansioiden alenema ja työajan lyhennys eivät vastanneet toisiaan. Työaika oli lyhentynyt vähemmän kuin mitä ansiot olivat alentuneet.

Työtuomioistuin on osa-aikaeläkkeellä olevia henkilöitä koskevissa tuomioissaan (TT:2001-58, TT:2001-52) painottanut edellä mainittua direktiiviä ja siitä johdettavia periaatteita sekä työsopimuslakiin sisältyvää tasapuolisuusvaatimusta ja osa-aikaisia koskevia erityismääräyksiä. Työtuomioistuin on perustellut osa-aikaisia työntekijöitä koskevia tuomioitaan muun muassa periaatteilla, joiden mukaan samanlaisissa tilanteissa työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti eikä osa-aikaisesti työskentelevään työntekijään tule pelkästään osa-aikaisuuden perusteella soveltaa epäedullisempia työsuhteen ehtoja kuin kokoaikaiseen työntekijään. Tuomioissa on lisäksi todettu se periaate, että osa-aikaeläkkeelle siirtyvän työajan on puolituttava palkan puolittuessa.

Outokumpu Poricopper Oy oli maksanut A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle ilta- ja yövuorolisät heidän osa-ajan kuukausipalkkansa perusteella. Teknologiateollisuus ry ei ollut puuttunut tähän menettelyyn, vaan se oli tukenut jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Teknologiateollisuus ry oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

A:n, B:n, C:n ja D:n työsuhteet oli irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä päättymään 21.9.2003. Koska työnantaja oli maksanut heille ilta- ja yövuorolisät käyttäen laskennan perusteena virheellistä kuukausipalkkaa, oli kullekin syntynyt saatavia maksamattomista ilta- ja yövuorolisistä edellä mainitut määrät heidän osa-aikaeläkkeelle siirtymisen ja työsuhteen päättymisen väliseltä ajalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Outokumpu Poricopper Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Poricopper Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Osa-aikatyöhön siirryttäessä kanteessa mainittujen henkilöiden työaika ja palkka olivat muuttuneet samassa suhteessa. Jokaisen kohdalla oli määritelty uusi kuukausipalkka, joka oli vastannut hänen uutta työaikaansa. Uusi kuukausipalkka oli määritelty syrjimättömyyden periaatetta ja tasapuolista kohtelua noudattaen. Kaikkien kanteessa mainittujen henkilöiden työaikamuotona oli edelleen ollut keskeytymätön kolmivuorotyö. Vuorotyölisien laskentaperusteena työnantaja oli työehtosopimuksen mukaisesti käyttänyt kulloinkin voimassa olevaa kuukausipalkkaa ja vuorotyölisä oli maksettu sen mukaisesti kokonaisena.

Vuorotyössä iltavuorossa ja yövuorossa tehtävästä työstä maksettavat vuorotyölisät perustuvat työehtosopimuksen määräyksiin. Vuorotyölisät ovat haittakorvausta siitä, että vuorotyössä työajat poikkeavat tavanomaisesta päivätyöstä. Päivätyöstä poikkeavaa työaikaa on lisäksi kompensoitu sillä, että kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin päivä- tai kaksivuorotyössä. Vuorotyölisät eivät ole työntekijän normaalia työstä maksettavaa palkkaa, vaan tiettyyn työaikamuotoon sidottua ja siitä työaikamuodosta aiheutuvaa haittaa korvaavaa erityistä haittakorvausta.

Henkilön siirtyessä työaikamuodosta toiseen eivät tiettyyn työaikamuotoon sidotut haittakorvaukset siirry toisiin työaikamuotoihin, vaan niiden maksaminen lakkaa muutoksen yhteydessä.

Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa vuorotyölisän suuruus on porrastettu kuukausipalkan suuruuden mukaisesti. Mitä korkeampi toimihenkilön kuukausipalkka on, sitä suurempi on vuorotyölisä. Tämä järjestelmä on toimihenkilöiden osalta ollut käytössä vuoden 1962 runkosopimuksesta lähtien. Vuorotyölisän määrää ei ole sidottu työaikaan vaan ainoastaan kuukausipalkan määrään.

Perusteettomia ovat näkemykset siitä, että työnantajan menettely olisi ollut vastoin työsopimuslaissa vahvistettua tasapuolisen kohtelun periaatetta tai että tulkinta olisi joltakin osin johtanut osa-aikaeläkejärjestelmän vastaiseen lopputulokseen. Eläkejärjestelmän osalta on huomattava, että vuorotyölisä on työehtosopimukseen perustuva haittakorvaus, jota maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti tietyssä työaikamuodossa tehdyssä työssä ja tiettyjen työvuorojen osalta. Edelleen on huomattava, että osa-aikaeläkkeen perusteissa on otettu huomioon kokonaisansio, jossa on mukana kokonaisansion laskentajaksolla henkilölle maksetut haittakorvaukset. Henkilö saa siten jo eläkkeessä kompensaatiota haittakorvaustenkin osalta. Vuorotyötä tehnyt osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö on siten jopa paremmassa asemassa kuin päivävuorosta osa-aikaeläkkeelle siirtynyt henkilö.

Kanteessa mainittuja henkilöitä oli kohdeltu samalla tavoin kuin kokoaikaisia työntekijöitä eikä heihin ollut osa-aikaisuuden perusteella sovellettu epäedullisempia ehtoja kuin kokoaikaisiin työntekijöihin. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden työaika ja palkka olivat pienentyneet samassa suhteessa. Työnantaja oli myös noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä kaikilta osin.

Kanteessa vaaditut palkkasummat ovat määrältään oikeat.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Outokumpu Poricopper Oy:n palveluksessa olleiden A, B:n, C:n ja D:n siirtyessä osa-aikaeläkkeelle on heidän työajakseen sovittu 50 prosenttia kokoaikaisen toimihenkilön työajasta ja heidän kuukausipalkakseen 50 prosenttia heidän aikaisemmasta kuukausipalkastaan. Toimihenkilöt ovat osa-aikaeläkkeelle siirtymisensä jälkeen edelleen työskennelleet keskeytyvässä kolmivuorotyössä.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko mainittujen toimihenkilöiden vuorotyölisien määräytymisen perusteena osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeen tullut käyttää heidän aikaisemman kokoaikatyönsä mukaista kuukausipalkkaa vai osa-aikatyön kuukausipalkkaa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Työehtosopimuksen vuorotyölisämääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Toimihenkilöunioni TU:n työsuhdeasiainjohtajaa E:tä ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikköä F:ää.

F on kertonut, että hän on ollut Teknologiateollisuus ry:n ja sitä edeltäneen työnantajaliiton palveluksessa vuodesta 1972 alkaen ja hoitanut koko ajan metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtoihin liittyviä asioita. Vuorotyölisäkysymyksen esilläolosta työehtosopimukseen osallisten välillä F on kertonut samalla tavoin kuin E. Niissä tapauksissa, joissa työnantajaliitolta on tiedusteltu kantaa osa-aikaeläkkeellä olevan vuorotyölisän määräytymiseen, F on antanut ohjeen, että vuorotyölisän määräytymisen perusteena tulee käyttää osa-aikatyön kuukausipalkkaa. F:n mukaan vuorotyölisä ei ole palkkaa kuten muut palkanosat, vaan kysymys on haittalisän kaltaisesta korvauksesta. F on edelleen kertonut, että työnantajapuolen omaksuma tulkinta suosii osa-aikaeläkkeellä olevia, koska vuorotyölisät maksetaan vähintään taulukon minimimäärän mukaisena niissäkin tapauksissa, joissa kuukausipalkka jää pienemmäksi kuin vuorotyölisätaulukon alin kuukausipalkka.

Toimihenkilöunioni TU on jättänyt kirjallisiksi todisteiksi Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaalla, Fundian Koverharin tehtaalla ja UPM-Kymmene Wood Oy:ssä työskentelevien kolmen osa-aikaeläkkeellä olevan toimihenkilön palkkalaskelmat. Näistä ilmenee, että metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta soveltavissa kahdessa ensiksi mainitussa yrityksessä samoin kuin mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta soveltavassa kolmannessa yrityksessä osa-aikaeläkkeellä oleville toimihenkilöille vuorotyölisät on maksettu heidän kokoaikatyönsä palkan mukaisesti.

Työnantajapuolen kirjallisiksi todisteiksi jättämistä kahden Boliden Harjavalta Oy:n palveluksessa olevan toimihenkilön palkkalaskelmista puolestaan käy ilmi, että mainitussa metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta soveltavassa yrityksessä osa-aikaeläkkeellä oleville toimihenkilöille on maksettu vuorotyölisät heidän osa-aikatyön palkkansa mukaisesti.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen vuorotyölisää koskevien määräysten mukaan vuorotyölisän suuruus määräytyy toimihenkilön kuukausipalkan perusteella työehtosopimuksessa olevan taulukon mukaisesti siten, että vuorotyölisän määrä nousee kuukausipalkan noustessa. Vuorotyölisämääräyksistä aikanaan sovittaessa on työehtosopimusten soveltamisalalla noudatettu pääsääntöisesti yhtä vuosittaista työaikaa, eikä osa-aikaeläke- tai muita vastaavia työaikajärjestelmiä ole ollut käytössä. Työehtosopimukseen osallisten välillä ei esitetyn selvityksen mukaan ole myöhemminkään ollut esillä kysymys osa-aikaeläkkeellä olevalle toimihenkilölle maksettavan vuorotyölisän määräytymisestä. Esitetyn selvityksen mukaan käytäntö tältä osin on ollut epäyhtenäistä.

Työtuomioistuin on edelleen todennut, että vastaava osa-aikatyöntekijöiden syrjimättömyyden periaate sisältyy myös Euroopan Unionin 15.12.1997 annettuun osa-aikatyöntekijöitä koskevaan direktiiviin. Siinä on lisäksi todettu, että silloin kun se on tarkoituksenmukaista, sovelletaan osa-aikaisissa työsuhteissa pro rata-temporis-periaatetta (oikeuksien ja velvollisuuksien määräytyminen tehdyn työajan suhteessa). Direktiivi on tullut panna kansallisesti täytäntöön viimeistään 20.1.2000, johon mennessä myös työehtosopimukset on tullut saattaa sopusointuun direktiivin kanssa.

Työtuomioistuin on tuomioidensa perusteluissa todennut, että selostetut säännöt vaikuttavat siihen, millä tavoin osa-aikatyössä sovellettavista ehdoista on mahdollista sopia ja miten sopimusehtoja on tulkittava. Lähtökohtana on pro rata-temporis-periaatteen mukaisesti, että osa-aikatyötä tekevän palkka- ja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen toimihenkilön ehdot.

Edellä mainituissa tuomioissa omaksumiaan tulkintaperiaatteita työtuomioistuin on soveltanut myös tuomiossaan TT:2004-77, jossa on ollut kysymys metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan osittaisella hoitovapaalla olevan tuntipalkkaisen työntekijän oikeudesta työehtosopimuksen mukaiseen työajan tasaamislisään tekemiltään työtunneilta. Työnantajapuoli oli tuossa tapauksessa katsonut, että koska oikeus työajan tasaamiseen oli vain työskenneltäessä täysiaikaisia 40-tuntisia työviikkoja, ei työntekijällä, jonka työaika alitti joka toinen viikko mainitun tuntimäärän, ollut lainkaan oikeutta työajan tasaamislisään. Työtuomioistuin on tuomiossaan katsonut, että työntekijällä oli osittaiselle hoitovapaalle siirtymisensä jälkeenkin edelleen oikeus saada jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta työehtosopimuksessa tarkoitettu työajan tasaamislisä.

Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitettua vuorotyölisää maksetaan työehtosopimuksessa tarkoitettua vuorotyötä tekeville työntekijöille ilta- ja yövuorossa tehdyiltä työtunneilta. Vuorotyölisää koskeva määräys on siten luonteeltaan palkkamääräys. Vuorotyölisämääräyksen tulkitseminen siten, että osa-aikatyöntekijälle maksetaan pienempää vuorotyölisää tunnilta kuin tehtäessä vastaavaa työtä kokoaikaisena, johtaisi nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa sellaiseen lopputulokseen, että osa-aikaisesti työskentelevään toimihenkilöön sovellettaisiin epäedullisempia työsuhteen ehtoja kuin kokoaikaiseen toimihenkilöön. Tällainen tulkinta olisi vastoin edellä selostettuja työtuomioistuimen aikaisemmissa tuomioissa mainittuja tasapuoliseen kohteluun velvoittavia pakottavia lainsäännöksiä ilman, että sille olisi esillä olevassa asiassa esitettävissä asiallisia perusteita.

Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yhteydessä ei kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden ja työnantajan välillä ole sovittu työaikamuodon muuttamisesta vaan ainoastaan työntekovelvoitteen vähentämisestä. Osa-aikaisen työskentelyn aikana toimihenkilöt ovat edelleen työskennelleet työaikamuodossa, jossa vuorotyölisää maksetaan. Osa-aikatyöhön siirtymisen jälkeen kysymyksessä olevien toimihenkilöiden kuukausipalkka on puolittunut ja vuorotyölisien määrä tehdyiltä työtunneilta on jäänyt pienemmäksi kuin se olisi ollut työskenneltäessä kokoaikaisena vastaavissa työvuoroissa. Vuorotyölisäkorvausten alenemista ei ole sovittu korvattavaksi muulla tavoin. Osa-aikatyöhön siirtymisen johdosta ei A:n, B:n, C:n ja D:n palkka ole kuitenkaan voinut laskea enempää kuin mitä heidän työaikansa on alentunut osa-aikatyöhön siirtymisen johdosta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla, B:llä, C:llä ja D:llä on edelleen oikeus saada vuorotyölisää sen suuruisena, mikä se olisi ollut kokoaikatyötä tehtäessä. Näin ollen A:lla, B:llä, C:llä ja D:llä on oikeus kanteessa vaadittuihin maksamatta jääneisiin vuorotyölisiin, joiden määriä ei ole riitautettu.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska kysymys siitä, miten osa-aikaeläkkeellä olevan toimihenkilön vuorotyölisän suuruus määräytyy, on ollut tulkinnanvarainen, ei Teknologiateollisuus ry Outokumpu Poricopper Oy:n menettelyn hyväksyessään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Outokumpu Poricopper Oy ja Teknologiateollisuus ry ovat velvolliset korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 560 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Asian näin päättyessä ja sen laatuun nähden saa Teknologiateollisuus ry pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että osa-aikaeläkkeellä olleiden A:n, B:n, C:n ja D:n vuorotyölisien suuruus tulee määritellä kokoaikatyön palkaksi muutetun palkan perusteella työntekohetkellä.

Outokumpu Poricopper Oy velvoitetaan maksamaan työehtosopimuksen 17 §:n ja työehtosopimuksen 16 §:n mukaisia saamatta jääneitä vuorotyölisiä A:lle yhteensä 233 euroa 58 senttiä, B:lle yhteensä 280 euroa, C:lle yhteensä 193 euroa 36 senttiä ja D:lle yhteensä 387 euroa 50 senttiä, kaikki korkolain mukaisine korkoineen 12.8.2004 lukien.

Outokumpu Poricopper Oy ja Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut 3 560 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Sutela, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.