Supreme Administrative Court allows appeal against lower court's annulment of health authority's internal rules regarding medical leadership authority.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko aluevaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä osoitettu terveydenhuoltolain 57 §:n vastaisesti hyvinvointialueen johtaville viranhaltijoille yksinomaan vastaavalle lääkärille kuuluvaa terveyden- ja sairaanhoidon johtamiseen ja valvontaan liittyvää toimivaltaa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että terveydenhuoltolaissa vastaavalle lääkärille on osoitettu terveyden- ja sairaanhoidon yksinomainen johto- ja valvontavastuu siltä osin kuin on kysymys palveluiden lääketieteellisin perustein ja erilaiset sairaanhoidolliset tarpeet huomioon ottaen toteutettavasta ammattijohtamisesta. Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitettuna vastaavana lääkärinä organisaatiossa toimii johtajaylilääkäri. Hallintosäännössä ei ollut eikä olisi voitukaan osoittaa vastaavan lääkärin asemaa kenellekään toiselle viranhaltijalle. Aluevaltuuston päätös ei ollut lainvastainen.

Terveydenhuoltolaki 57 §

Laki hyvinvointialueesta 2 §, 22 §, 95 § ja 140 § 2 momentti

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 §, 4 § 1 momentti ja 8 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 23.5.2023 nro 762/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut aluevaltuuston päätöksen sen hyväksymän hallintosäännön 33, 34 ja 35 §:n määräysten osalta. Oulun kaupungista olevien A:n ja B:n hallinto-oikeudelle tekemät valitukset hylätään näiden määräysten osalta.

2. A:n valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua hänen valitukseensa, joka koskee hallintosäännön 30 §:ää.

Aluevaltuuston päätös hallintosäännön hyväksymisestä jää siten kokonaisuudessaan voimaan.

Asian tausta

(1) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on 1.3.2022 hyväksynyt hyvinvointialueen hallintosäännön.

(2) Hallintosäännön 4. luku koskee henkilöstöorganisaatiota. Edellä ratkaisuosassa mainittujen määräysten otsikot ovat:

30 § Henkilöstöorganisaatio

33 § Järjestämistoiminto, tehtävät ja johtaminen

34 § Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toimialojen organisaatio, toimialuejohtajat ja tehtävät

35 § Professio-ohjaus

(3) Hallintosäännön 35 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa monialaisesta asiantuntemuksesta vastaavat johtajaylilääkäri, sosiaalijohtaja ja johtajaylihoitaja (tehtäväalajohtaja). Saman pykälän 2 momentin mukaan kutakin professio-ohjauksen tehtäväalaa johtaa tehtäväalajohtaja.

(4) Hallintosäännön 35 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan johtajaylilääkäri toimii terveydenhuoltolain 57 §:n edellyttämänä terveydenhuollon vastaavana lääkärinä.

(5) Hallintosäännösten määräysten sisältöä on selostettu jäljempänä kohdissa 39 — 43.

Hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeuden päätöksen sisältö

(6) Hallinto-oikeudelle ovat valittaneet A ja B. He ovat valituksissaan vedonneet keskeisenä perusteena siihen, että hallintosääntö on terveydenhuoltolain 57 §:n vastainen.

(7) Hallinto-oikeus on jättänyt toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta B:n yhteistoimintalakiin perustuvan valitusperusteen. Hallinto-oikeus on hylännyt hänen valituksensa siltä osin kuin siinä on valitusperusteena vedottu kahden päätösvalmisteluun osallistuneen viranhaltijan esteellisyyteen sekä valmistelun puutteellisuuteen.

(8) Hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksessaan esittämän valitusperusteen, jonka mukaan hallintosääntö on lainvastainen, koska terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen johtovastuuta ei ole osoitettu yksinomaan johtajaylilääkärin toimivaltaan.

(9) Hallinto-oikeus on A:n ja B:n valituksista kumonnut aluevaltuuston päätöksen hallintosäännön 33, 34 ja 35 §:n osalta. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut

Tutkimatta jättäminen

(10) B on valituksessaan vaatinut aluevaltuuston päätöstä kumottavaksi sillä perusteella, että päätöksellä hyväksytyssä hallintosäännössä tehty ratkaisu psykiatrian siirtämisestä samaan organisaatioon perhe- ja psykososiaalisten palveluiden kanssa on tehty työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain vastaisesti kuulematta työntekijöitä.

(11) Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintalain säännökset huomioon ottaen hallinto-oikeus on todennut, että yhteistoimintalakiin perustuvat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa eikä hallinto-oikeuden toimivaltaan siten kuulu tutkia yhteistoimintalain vastaisuutta koskevaa valitusperustetta.

Esteellisyys

(12) B on perustellut esteellisyysväitettä toisen päätösvalmisteluun osallistuneen viranhaltijan osalta sillä, että tämä on kirjoittanut hyvinvointialueen hallintomallin valmisteluun liittyvän väitöskirjan. Toisen viranhaltijan osalta esteellisyyttä on perusteltu kyseisen viranhaltijan muussa asiassa väitetyllä menettelyllä, jota kohtaan valittaja on esittänyt moitetta.

(13) Hallinto-oikeus on katsonut, että valituksessa ei ole esteellisyyden perusteeksi esitetty sellaista seikkaa, joka täyttäisi hallintolain 28 §:ssä säädetyt esteellisyysperusteet. Päätöksen valmisteluun osallistuneet viranhaltijat eivät siten ole valituksessa esitetyillä perusteilla olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn.

Valmistelu

(14) B on valituksessaan vedonnut siihen, että valituksen kohteena oleva päätös on valmisteltu salassa ja kiireellä siten, että aluevaltuutetuilla ei ole ollut tarpeeksi aikaa perehtyä asiaan.

(15) Hallinto-oikeus on, selostettuaan psykiatrian organisatoriseen sijoittamiseen hyvinvointialueella liittynyttä strategiaseminaaria sekä asian käsittelyä aluevaltuustossa, todennut, että aluevaltuutetuille on ennen päätöksentekoa annettu selvitystä asiasta. Valtuusto on siten voinut suoritetun valmistelun perusteella harkintansa mukaan tehdä asiassa lopullisen päätöksen.

Päätöksen sisällön lainmukaisuus

Terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisvastuu

(16) A on valituksessaan esittänyt, että terveydenhuollon toimintayksikön vastaavan lääkärin tulee terveydenhuoltolain 57 §:n perusteella johtaa hyvinvointialueen tarjoaman terveyden- ja sairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista.

(17) Hallinto-oikeus on todennut, että kun otetaan terveydenhuoltolain 1 §:n lisäksi huomioon mitä sosiaali- ja terveydenhuollolla on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 2 §:ssä, niin tästä seuraa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun johtaminen on laajempi kokonaisuus kuin vastuu terveydenhuoltolain 57 §:ssä säädetystä terveydenhuollon toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidon johtamisesta. Koska vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueella on hyvinvointialueella, ja koska sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on oltava monialaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaiden ja turvallisten palvelujen kokonaisuutta, ei aluevaltuuston päätös ole lainvastainen siitä syystä, ettei johtovastuuta terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ole määrätty yksinomaan johtajaylilääkärin toimivaltaan.

Terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen

(18) Hallinto-oikeus on todennut, että terveyden- ja sairaanhoidon johtamisen osalta asiassa on valituksenalaisen päätöksen lainvastaisuuden osalta kysymys siitä, onko hyvinvointialueen hallintosääntöön sisällytetty aluevaltuuston päätöksellä terveyden- ja sairaanhoidon johtamisen osalta muille viranhaltijoille sellaista toimivaltaa, joka laissa säädetyllä perusteella on katsottava kuuluvan kokonaan tai osittain vastaavan lääkärin tehtäviin ja toimivaltaan.

(20) Näin ollen hallintosääntöä on pidettävä lainvastaisena seuraavien kolmen kohdan osalta:

- 33 §:ssä terveyspalvelujen suunnittelun, resurssien kohdentamisen sekä valvonnan ja kehittämisen johtaminen on sisällytetty yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtajan toimivaltaan ilman, että vastaavan lääkärin laista johtuvaa asemaa on punnittu osana tehtyä ratkaisua ja että muilla keinoilla on varmistettu vastaavan lääkärin edellytykset terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvaltaiseen johtamiseen;

- 34 §:ssä terveydenhuollon palvelutuotannon sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden johtaminen on sisällytetty yksinomaan toimialuejohtajan toimivaltaan ilman, että vastaavan lääkärin laista johtuvaa asemaa on punnittu osana tehtyä ratkaisua ja että muilla keinoilla on varmistettu vastaavan lääkärin edellytykset terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja

- 35 §:ssä hoitotyön johtaminen on sisällytetty yksinomaan johtajaylihoitajan toimivaltaan ilman, että vastaavan lääkärin laista johtuvaa asemaa on punnittu osana tehtyä ratkaisua ja että muilla keinoilla on varmistettu vastaavan lääkärin edellytykset terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvaltaiseen johtamiseen.

(21) Mainitusta syystä aluevaltuuston päätös on lainvastaisena edellä kohdasta 9 ilmenevällä tavalla kumottu.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski, Riitta Arjas ja Ville Vitikka, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n valituslupahakemus

(22)

A

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt hänen aluevalituksensa hallintosäännön 30 §:n osalta.

Hyvinvointialueen aluehallituksen valituslupahakemus ja valitus

(23)

Hyvinvointialueen aluehallitus

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin aluevaltuuston päätös on kumottu. Vaatimuksen tueksi aluehallitus on esittänyt seuraavaa:

(24) Johtajaylilääkäri on määritelty hallintosäännössä terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitetuksi vastaavaksi lääkäriksi. Suoraan laista seuraavaa toimivaltaa ei ole ollut tarpeen toistaa hallintosäännössä. Hallintosääntö turvaa vastaavan lääkärin terveydenhuoltolakiin perustuvien tehtävien hoitamisen.

(25) Terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen ja valvonta kuuluvat vastaavalle lääkärille siltä osin, kuin on kyse lääketieteellisiin perusteisiin kuuluvasta hoidon järjestämisestä. Sellainen on ammatilliseen osaamiseen perustuvaa sisältöjohtamista. Lääketieteellistä koulutusta ei sen sijaan edellytetä hallinnollisessa johtamisessa, joka on muun muassa toiminnan suunnittelua, henkilöstöjohtamista ja resurssien allokointia. Vastaavan lääkärin toimivallan määrittelyssä on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen lähtökohta palveluiden integraatiossa, mikä edellyttää moniammatillista osaamista ja johtamista.

(26) Hyvinvointialue on määritellyt hallintosäännössä organisaationsa siten, että terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tehtäviä on jaettu useammalle toimialueelle, eikä terveydenhuolto muodosta yhtä kokonaisuutta. Vastaava lääkäri toimii hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa ja johtaa terveyden- ja sairaanhoitoa matriisimallin perusteella. Terveydenhuoltolain 57 §:ssä säädetty terveydenhuollon toimintayksikön käsite ei rajaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia itsehallintonsa perusteella määritellä johtamisjärjestelmänsä.

(27)

B:lle

on varattu tilaisuus antaa selitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Perustelut hyvinvointialueen aluehallituksen valituksen johdosta

Kysymyksenasettelu

(29) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko hallintosäännössä osoitettu terveydenhuoltolain 57 §:n vastaisesti hyvinvointialueen johtaville viranhaltijoille yksinomaan vastaavalle lääkärille kuuluvaa terveyden- ja sairaanhoidon johtamiseen ja valvontaan liittyvää toimivaltaa.

(30) Mikäli aluevaltuuston hallintosääntöä koskevan päätöksen ei katsota olevan terveydenhuoltolain 57 §:n johdosta lainvastainen, seuraavaksi tulevat ratkaistavaksi hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset niihin sisältyneiden muiden valitusperusteiden osalta.

Aluevaltuuston päätösvallan lähtökohdat

(31) Hyvinvointialueesta annetun lain (hyvinvointialuelaki) 2 §:n mukaan hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto siten kuin siitä kyseisessä laissa säädetään.

(32) Aluevaltuuston tehtävistä on säädetty hyvinvointialuelain 22 §:ssä. Sen 2 momentin 2 kohdan mukaan aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen hallintosäännöstä.

(33) Hyvinvointialuelain 12 luvussa on säädetty päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Lukuun sisältyvän 95 §:n mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset muun muassa hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista kuten toimielimistä ja johtamisesta sekä henkilöstöorganisaatiosta.

(34) Hyvinvointialuelaissa on säädetty hyvinvointialueen organisaatiorakenteen osalta pakollisista toimielimistä. Hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp, s. 191) on todettu keskeisissä ehdotuksissa seuraavaa: ”Hyvinvointialueiden hallintoa ja taloutta koskevassa sääntelyssä jätettäisiin liikkumavaraa itsehallintoon kuuluvalle päätöksenteolle ja kunkin hyvinvointialueen alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamiselle. Nykyisen kuntalain tapaan hyvinvointialueiden hallintoa koskeva sääntely olisi siten luonteeltaan mahdollistavaa.”

(35) Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki), jollei muussa laissa toisin säädetä.

(36) Järjestämislain 3 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä ja tuotettaessa on noudatettava lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä säädetään.

(37) Järjestämislain 8 §:n 3 momentin mukaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on oltava monialaista asiantuntemusta.

(38) Hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp, s. 674) on todettu johtamisen monialaisuuden osalta seuraavaa: ”Pykälän 3 momentin mukaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa olisi oltava monialaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaiden ja turvallisten palvelujen kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä. Säännös vastaa voimassa olevan terveydenhuoltolain 4 §:n 2 momenttia. Monialaisuus edellyttäisi ainakin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtamisen sekä talouden asiantuntemusta, mikä tukisi palveluiden kokonaisuuden muodostumista ja eri ammattiryhmien yhteistyötä. Terveydenhuoltolain 57 §:ssä säädetään vielä erikseen siitä, että terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri.”

Aluevaltuuston hyväksymän hallintosäännön määräyksiä

(39) Hallintosäännön 2 §:n 4 momentin mukaan terveydenhuoltolain 57 §:n mukaisena lääketieteellisenä johtajana ja terveydenhuollon toimintayksikön vastaavana lääkärinä toimii johtajaylilääkäri.

(40) Hallintosäännön 3 §:n 5 momentin mukaan hyvinvointialueella noudatetaan yksijohtajajärjestelmää. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esihenkilöllä on toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisvastuu johtamastaan toiminnasta, ellei kyseisellä hallintosäännöllä tai toimi- tai tehtäväalueen delegointisäännöllä jotakin asiaa ole vastuutettu toiminnalliselle viranomaiselle.

(41) Hallintosäännön 30 §:n 4 momentin mukaan hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio rakentuu toimialueista ja tehtäväaloista. Toimialueet voivat jakautua edelleen palvelualueisiin, palvelualueet vastuualueisiin ja vastuualueet vastuuyksiköihin. Kullakin henkilöstöorganisaatiotasolla on nimetty esihenkilö.

(42) Saman pykälän 5 momentista ilmenee, että tehtäviensä suorittamiseksi henkilöstöorganisaatio on jaettu muun muassa järjestämistoiminnon toimialueeseen, joka yhteen sovittaa ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoihin, jotka vastaavat palvelutuotannosta, professio-ohjauksen tehtäväaloihin, joiden tehtävänä on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista johtamista, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä sekä yliopistollisen sairaanhoidon kokonaisuuden tehtäväalaan.

(43) Hallintosäännön 35 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa monialaisesta asiantuntemuksesta vastaavat johtajaylilääkäri, sosiaalijohtaja ja johtajaylihoitaja (professiojohtaja). Ammatillisten johtajien tehtävänä on tukea laadukkaiden ja turvallisten palvelujen kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä. Saman pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan johtajaylilääkäri toimii terveydenhuoltolain 57 §:n edellyttämänä terveydenhuollon toimintayksikön vastaavana lääkärinä.

Oikeudellinen arviointi

Terveydenhuoltolain 57 §:n merkitys organisaatiorakenteen määrittelyssä

(44) Hyvinvointialuelain 140 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

(45) Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että aluevaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä ei ole riittävän täsmällisiä kirjauksia vastaavan lääkärin tehtävistä ja toimivallasta eikä myöskään muiden terveydenhuollon toimintayksikköön tai terveydenhuollon palvelutuotantoon kuuluvien johtavien viranhaltijoiden päätöksentekovallasta suhteessa vastaavaan lääkäriin.

(46) Terveydenhuoltolain 57 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.

(48) Järjestämislain 4 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.

(50) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että terveydenhuoltolain 57 §:n 1 momentissa on vastaavalle lääkärille edellä selostetuista lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevällä tavalla osoitettu terveyden- ja sairaanhoidon yksinomainen johto- ja valvontavastuu siltä osin kuin on kysymys palveluiden lääketieteellisin perustein ja erilaiset sairaanhoidolliset tarpeet huomioon ottaen toteutettavasta ammattijohtamisesta. Tätä vastuuta ei ole mahdollista antaa tai jakaa hyvinvointialueella millekään muulle taholle. Terveydenhuoltolaki ei muuten rajoita hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää itsehallinnollisen päätösvaltansa mukaisesti toimintojensa johtamisesta ja ohjaamisesta. Tätä ilmentää osaltaan myös se, että terveydenhuoltolain 1.1.2023 lukien voimaan tulleen 57 §:n 3 momentin (581/2022) mukaan hyvinvointialueella on oltava tarpeenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten.

(51) Vastaavan lääkärin asema ja vastuut perustuvat suoraan lakiin, mistä syystä hallintosäännössä ei ole ollut välttämätöntä erikseen toistaa näitä vastuita. Aluevaltuuston hyväksymän hallintosäännön määräysten mukaan terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitettuna vastaavana lääkärinä organisaatiossa toimii johtajaylilääkäri. Hyvinvointialueen hallintosäännössä ei ole osoitettu, eikä olisi voitukaan osoittaa, terveydenhuoltolain 57 §:n mukaista asemaa kenellekään toiselle viranhaltijalle.

(52) Johtajaylilääkäri on hallintosäännön henkilöstöorganisaatiossa sijoitettu professio-ohjauksen tehtäväalaan. Tältä osin kyse on viran hallinnollisesta sijoittamisesta organisaatioon, eikä kyseinen ratkaisu merkitse, että johtajaylilääkärin ei olisi tosiasiallisesti mahdollista vastata terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitetuista tehtävistään. Samasta syystä myöskään se, ettei hallintosäännössä ole nimetty nimenomaista terveydenhuollon toimintayksikköä, ei estä vastaavan lääkärin vastuiden hoitamista. Hallintosäännössä määritellyn organisaation toimivuuden ja johtavien viranhaltijoiden tehtävien ja aseman selkeyden osalta kysymys on aluevaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuudesta.

Johtopäätös

(53) Edellä mainituin perustein hallinto-oikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla kumota aluevaltuuston päätöstä hallintosäännön 33 — 35 §:n määräysten osalta.

Hallinto-oikeuden tutkimatta jättämät ja hylkäämät valitusperusteet

(54) Hallinto-oikeuden on tullut ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla jättää B:n valituksessaan esittämä yhteistoimintalakiin perustuva valitusperuste tutkimatta.

(55) Hallinto-oikeus on edellä kohdista 12 — 15 ilmenevillä perusteilla katsonut, että aluevaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä B:n esittämillä esteellisyyttä ja asian valmistelua koskevilla valitusperusteilla. Lisäksi hallinto-oikeus on edellä kohdista 16 — 17 ilmenevillä perusteilla katsonut, ettei aluevaltuuston päätös ole lainvastainen sillä A:n valituksessaan esittämällä perusteella, että johtovastuu terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa olisi tullut hallintosäännössä osoittaa yksinomaan johtajaylilääkärin toimivaltaan. Kun otetaan huomioon edellä mainituista kohdista ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen näiltä osin ei ole perusteita.

Johtopäätökset

(56) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Tästä syystä hallinto-oikeuden ei olisi B:n ja A:n valitusten johdosta tullut kumota aluevaltuuston päätöstä vaan hylätä valitukset kokonaisuudessaan.

(57) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja kun otetaan huomioon hyvinvointialuelain 140 §:n 2 momentti, B:n ja A:n hallinto-oikeudelle tekemät valitukset on hylättävä. Aluevaltuuston päätös jää siten voimaan nyt käsiteltyjen 33, 34 ja 35 §:n osalta.

Perustelut A:n valituslupahakemuksen johdosta

(58) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(59) Sen perusteella, mitä A on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei hallintosäännön 30 §:n osalta ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Lopputulos

(60) Aluevaltuuston päätös hallintosäännön hyväksymisestä jää kokonaisuudessaan voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Elina Ranz.

---

[SV]

I ärendet skulle avgöras huruvida man i den av välfärdsområdesfullmäktige godkända förvaltningsstadgan i strid med 57 § i hälso- och sjukvårdslagen hade gett välfärdsområdets ledande tjänstemän sådan behörighet att leda och övervaka hälsovården och sjukvården som enbart hör till den ansvariga läkaren.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att den ansvariga läkaren enligt hälso- och sjukvårdslagen har uteslutande behörighet att leda och övervaka hälsovården och sjukvården till den del det handlar om professionell ledning av tjänster som genomförs på medicinska grunder och med beaktande av olika behov av hälsovård. Enligt välfärdsområdets förvaltningsstadga verkar inom organisationen som ansvarig läkare enligt 57 § i hälso- och sjukvårdslagen den ledande överläkaren. I förvaltningsstadgan varken hade man eller kunde man ha anvisat ställningen som ansvarig läkare åt någon annan tjänsteinnehavare. Välfärdsområdesfullmäktiges beslut var inte lagstridigt.

Hälso- och sjukvårdslagen 57 §

Lagen om välfärdsområden 2 §, 22 §, 95 § och 140 § 2 mom.

Lagen om ordnande av social- och hälsovård 3 §, 4 § 1 mom. och 8 §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans och Juha Lavapuro. Föredragande Elina Ranz.