Supreme Administrative Court quashes lower court decision due to error caused by unauthorized filing in client's name.

Hallinto-oikeus oli purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään käsitellyt ja ratkaissut A:n nimissä tehdyn valituksen rakennuslupaa koskevassa asiassa. A oli hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi saatuaan ilmoittanut hallinto-oikeudelle, että hän ei ollut tehnyt valitusta. A:n mukaan valitus oli tehty oikeudettomasti hänen nimissään sähköpostiosoitteesta, joka ei ollut hänen käytössään. Asiasta oli tehty rikosilmoitus, jonka käsittely oli kesken.

Hallinto-oikeus oli pyytänyt päätöksensä purkamista.

Korkein hallinto-oikeus piti saadun selvityksen perusteella ilmeisenä, että joku muu henkilö kuin A oli esiintynyt asian vireillepanijana hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeutta oli siten erehdytetty antamaan päätös, jota ei muuten olisi lainkaan tehty. Hallinto-oikeuden päätös perustui tämän vuoksi erehdykseen, joka oli olennaisesti vaikuttanut päätökseen.

Oikeudeton asian vireillepano tuomioistuimessa toisen nimissä oli omiaan heikentämään lainkäytön yleistä luotettavuutta ja aiheuttamaan haittaa tuomioistuimen toiminnalle. Yleinen etu vaati siten päätöksen purkamista. Tällainen toiminta loukkasi myös sen kohteeksi joutuneen henkilön oikeutta.

Korkein hallinto-oikeus purki hallinto-oikeuden päätöksen.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 117 § ja 118 §:n 2 momentti

Päätös, jota hakemus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 16.5.2024 nro 2954/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy Helsingin hallinto-oikeuden hakemuksen ja purkaa hallinto-oikeuden päätöksen 16.5.2024 nro 2954/2024.

Asian tausta

(1)

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta

on 21.3.2024 tekemällään päätöksellä (§ 49) myöntänyt Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle rakennusluvan mailapelihallin, ulkovälinevaraston, jäterakennuksen, 21 maalämpökaivon ja 200 henkilön kokoontumistilan rakentamiseksi Espoon Laajalahdessa sijaitsevalle kiinteistölle 49-17-53-4.

(2)

Helsingin hallinto-oikeus

on 16.5.2024 tekemällään päätöksellä nro 2954/2024 jättänyt A:n nimellä ja postiosoitetiedoilla tehdyn valituksen lautakunnan päätöksestä tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi.

Vaatimukset ja lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3)

Helsingin hallinto-oikeus

on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 25.6.2024 saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että hallinto-oikeuden päätös puretaan.

Hallinto-oikeus on perustellut hakemustaan seuraavasti:

(4) Hallinto-oikeuden päätös on perustunut A:n nimissä tehtyyn valitukseen. A on hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi saatuaan ilmoittanut välittömästi hallinto-oikeudelle, ettei hän ollut tehnyt valitusta. Valitus on lähetetty A:n nimissä sähköpostiosoitteesta, joka ei ole hänen käytössään.

(5) A on tehnyt identiteettivarkaudesta rikosilmoituksen, jonka käsittely on kesken. Myös hallinto-oikeus on tehnyt asiassa rikosilmoituksen.

(6) Oikeudettoman valituksen tekemisellä on aiheutettu A:lle taloudellista ja vähäistä suurempaa muuta haittaa.

(7) Hallinto-oikeuden päätös on perustunut sellaiseen erehdykseen, joka on olennaisesti vaikuttanut päätökseen ja henkilötietojen oikeudeton käyttö on tullut A:n ja hallinto-oikeuden tietoon vasta päätöksen antamisen jälkeen. Päätöksen on katsottava loukkaavan A:n yksityistä oikeutta.

(8)

A

on antanut lausuman, jossa hän on puoltanut päätöksen purkamista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

(9) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos:

1) asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;

2) päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

3) asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;

4) päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.

(10) Mainitun lain 117 §:n 2 momentin mukaan päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

(11) Mainitun lain 118 §:n 2 momentin mukaan hallintotuomioistuin saa hakea oman päätöksensä purkamista.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(12) Helsingin hallinto-oikeus on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään käsitellyt ja ratkaissut A:n nimissä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeuden purkuhakemuksesta ja A:n lausumasta ilmenevien tietojen perusteella on ilmeistä, että A ei ole laittanut vireille asiaa hallinto-oikeudessa, vaan joku muu henkilö on esiintynyt hänen nimissään. Hallinto-oikeutta on siten erehdytetty antamaan asiassa päätös, jota ei muuten olisi lainkaan tehty.

(13) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeuden päätös perustuu tämän vuoksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun erehdykseen, joka on olennaisesti vaikuttanut päätökseen.

(14) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeudeton asian vireillepano toisen nimissä tuomioistuimessa on omiaan heikentämään lainkäytön yleistä luotettavuutta ja aiheuttamaan haittaa tuomioistuimen toiminnalle. Yleinen etu vaatii siten päätöksen purkamista. Tällainen toiminta loukkaa myös sen kohteeksi joutuneen henkilön oikeutta. Näin ollen asiassa täyttyvät oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 2 momentin edellytykset päätöksen purkamiseksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.

---

[SV]

Förvaltningsdomstolen hade i det beslut som ansökan om återbrytande gällde behandlat och avgjort de besvär som hade gjorts i A:s namn i ett bygglovsärende. När beslutet hade delgetts A hade hen meddelat förvaltningsdomstolen att hen inte hade anfört besvären. Enligt A hade besvären obehörigt skickats i A:s namn från en e-postadress som inte var hens bruk. I ärendet hade en brottsanmälan gjorts och den var ännu under behandling.

Förvaltningsdomstolen yrkade att dess beslut skulle återbrytas.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg det med stöd av utredningen i ärendet uppenbart att någon annan person än A hade uppträtt som ändringssökande i förvaltningsdomstolen. Förvaltningsdomstolen hade följaktligen blivit missledd att ge ett beslut som annars inte alls hade fattats. Förvaltningsdomstolens beslut grundade sig därför på ett sådant misstag som väsentligt hade inverkat på beslutet.

Att obehörigt i en annans namn anhängiggöra ett ärende i en domstol är ägnat att försvaga rättskipningens trovärdighet och vålla besvär för domstolens verksamhet. Det allmänna intresset kräver därför att beslutet återbryts. Förfarande kränker dessutom också den personens rätt som varit föremål för förfarandet.

Högsta förvaltningsdomstolen återbröt förvaltningsdomstolens beslut.

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 117 § och 118 §:n 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Jaakko Autio. Föredragande Satu Sundberg.