Supreme Administrative Court allows appeal for minor's asylum claim rejected due to parent's status in another EU state.

Eritrean kansalainen A oli saanut kansainvälistä suojelua Ranskassa. Hän oli tämän jälkeen hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta. Hänelle oli Suomessa oleskelunsa aikana syntynyt lapsi B. Maahanmuuttovirasto jätti A:n ja hänen alaikäisen lapsensa B:n kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta, ja hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Kun otettiin huomioon unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomio 1.8.2022 asiassa C-720/20 (RO v. Saksan liittotasavalta), alaikäisen hakijan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ei voitu jättää tutkimatta pelkästään sillä perusteella, että alaikäisen perheenjäsen oli saanut kansainvälistä suojelua unionin toisessa jäsenvaltiossa. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin alaikäisen hakijan osalta ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ulkomaalaislaki 103 § 3 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2013/32/EU) kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu menettelydirektiivi) 33 artikla 2 kohta a alakohta

Unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomio 1.8.2022 asiassa C-720/20, RO v. Saksan liittotasavalta (ECLI:EU:C:2022:603)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.7.2022 nro 4025/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valituslupahakemus hylätään A:ta koskevilta osin. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua hänen valitukseensa.

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan B:tä koskevilta osin.

Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset kumotaan B:n kansainvälistä suojelua koskevilta osin ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1)

A

on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua 23.2.2020. Hänelle on Suomessa oleskelunsa aikana 19.7.2020 syntynyt lapsi B.

(2)

Maahanmuuttovirasto

on 26.10.2021 tekemällään päätöksellä jättänyt A:n ja hänen alaikäisen lapsensa hakemuksen tutkimatta kansainvälistä suojelua koskevin osin ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan perusteella, koska A:lle on myönnetty kansainvälistä suojelua Ranskassa. Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluissa todennut, että myös kansainvälistä suojelua saaneen alaikäiselle lapselle myönnetään maahan palaamisen jälkeen sama status. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt muutoksenhakijoille oleskeluluvat yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

(3)

Hallinto-oikeus

on hylännyt muutoksenhakijoiden valituksen.

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Elina Halimaa. Esittelijä Aino Ahlstedt.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

Muutoksenhakijat

ovat pyytäneet lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan siltä osin kuin kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty tutkimatta. Asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja kansainvälisen suojelun myöntämiseksi.

(5)

Maahanmuuttovirasto

on antanut lausunnon, jonka mukaan A:n alaikäinen lapsi B on syntynyt Suomessa sen jälkeen, kun A on saanut kansainvälisen suojeluaseman Ranskassa. Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole, että B:lle olisi haettu Ranskassa oleskelulupaa ja että lapsella sitä kautta olisi siellä kansainvälisen suojelun asema. Asiassa ei ole pyydetty tai saatu Ranskan viranomaisilta vahvistusta siitä, miten ja millaisen statuksen lapsi Ranskaan palattuaan saisi. Maahanmuuttovirasto on viitannut unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-720/20 ja katsonut siitä ilmenevän oikeusohjeen soveltuvan B:n asiaan.

(6)

Muutoksenhakijat

ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. A:n valituslupahakemus

(7) Ulkomaalaislain 196 §:n 4 momentin mukaan valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy.

(8) Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

2. B:n valituslupahakemus ja valitus

Kysymyksenasettelu

(9) Asiassa on ratkaistavana, onko yhdessä vanhempansa kanssa kansainvälistä suojelua hakeneen alaikäisen lapsen hakemus voitu jättää Suomessa tutkimatta, kun hänen vanhemmalleen on myönnetty kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ennen lapsen syntymää.

Sovellettavat oikeusohjeet ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

(10) Ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, johon hänet voidaan lähettää.

(11) Kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (uudelleenlaadittu menettelydirektiivi) 33 artiklan 1 kohdan mukaan niiden tapausten lisäksi, joissa hakemusta ei asetuksen (EU) No 604/2013 mukaisesti tutkita, jäsenvaltiot eivät ole velvollisia tutkimaan, voidaanko hakijaa pitää henkilönä, joka voi saada kansainvälistä suojelua direktiivin 2011/95/EU mukaisesti, kun hakemukselta katsotaan puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tämän artiklan mukaisesti.

(12) Saman artiklan 2 kohdan johdantolauseen ja a alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat katsoa kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos toinen jäsenvaltio on myöntänyt kansainvälistä suojelua.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(14) Alaikäisen B:n vanhempi A on saanut kansainvälistä suojelua Ranskassa. Asiassa saadusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että Suomessa syntynyt B olisi saanut kansainvälistä suojelua Ranskassa.

(15) Korkein hallinto-oikeus toteaa unionin tuomioistuimen edellä ilmenevä tuomio huomioon ottaen, että alaikäisen hakijan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ei voida menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella jättää tutkimatta pelkästään sillä perusteella, että alaikäisen perheenjäsen on saanut kansainvälistä suojelua toisessa jäsenvaltiossa. Näin ollen B:n hakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta kansainvälistä suojelua koskevin osin. Tältä osin Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Hilla Viljamaa.

---

[SV]

A som är medborgare i Eritrea hade beviljats internationellt skydd i Frankrike. A hade efter detta ansökt om internationellt skydd i Finland. A hade under sin vistelse i Finland fött barnet B. Migrationsverket avvisade A:s och hennes minderåriga barn B:s ansökan om internationellt skydd och förvaltningsdomstolen avslog besvären.

Med beaktande av EU-domstolens dom (stora avdelningen) 1.8.2022 i målet C-720/20 (RO v. Tyska förbundsrepubliken) kan man inte avvisa en minderårig sökandes ansökan om internationellt skydd på den grunden att den minderårigas familjemedlem har beviljats internationellt skydd i en annan medlemsstat. Migrationsverkets och förvaltningsdomstolens beslut gällande barnet upphävdes och ärendet återförsändes till denna del till Migrationsverket för ny behandling.

Utlänningslagen 103 § 3 punkten

Förfarandedirektivet (2013/32/EU) skäl 43, artikel 33.2 a

EU-domstolens dom (stora avdelningen) i målet C-720/20 (RO v. Tyska förbundsrepubliken) (ECLI:EU:C:2022:603)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio och Joni Heliskoski. Föredragande Hilla Viljamaa.