Supreme Administrative Court dismisses appeal allowing half child basic portion as expense in shared custody income support case.

X:n alaikäinen lapsi asui lastenvalvojan vahvistaman lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen mukaisesti vuoroviikoin X:n luona ja lapsen toisen vanhemman luona. X:n perustoimeentulotukea määritettäessä Kansaneläkelaitos oli voinut ottaa kuukausittain menoina huomioon puolet lapsen perusosasta.

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 momentti, 3 § 1 momentti, 6 § (1218/2005), 7 §

(1218/2005), 7 a §

(815/2015) 1 momentti sekä 9 § 1 momentti 4 kohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 15.11.2021 nro H5761/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1)

Kansaneläkelaitos

(jäljempänä myös Kela) on 8.10.2020, 9.12.2020 ja 8.2.2021 antamillaan päätöksillä myöntänyt X:lle perustoimeentulotukea ajalle 1.11.2020 — 28.2.2021 408,08 euroa kuukautta kohden sekä ajalle 1.3 — 30.6.2021 409,63 euroa kuukautta kohden. X:n toimeentulotukilaskelmassa hänen alaikäisen lapsensa menoina on huomioitu puolet 10 — 17-vuotiaan lapsen perusosasta lapsen vuoroasumisen vuoksi.

(2)

Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus

on 3.11.2020, 22.1.2021 ja 15.4.2021 antamillaan päätöksillä hylännyt X:n oikaisuvaatimukset. Päätösten perustelujen mukaan Kelan ratkaisukäytännössä lapsen vuoroasuessa molempien vanhempiensa luona katsotaan lapsen kuuluvan molempien vanhempiensa toimeentulotuesta annetun lain mukaiseen perheeseen. Jos lapsen asumisesta on kunnan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu, tuomioistuimen päätöksellä määrätty tai vanhempien kesken sovittu, että lapsi vuoroasuu kummankin vanhempansa luona, jaetaan lapsen perusosa vanhempien kesken. Koska X:n lapsen asumisesta on kunnan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu, että lapsi vuoroasuu kummankin vanhempansa luona, jaetaan lapsen perusosa vanhempien kesken.

(3)

Hallinto-oikeus

on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt X:n valitukset. Päätöksen perustelujen mukaan toimeentulotuesta annetussa laissa ei ole otettu huomioon sitä tilannetta, että lapsi vuoroasuu vanhempiensa luona. Vuoroasumistilanteessa lapsella on kuitenkin katsottava olevan toimeentulotuen näkökulmasta tosiasiallisesti kaksi kotia, jolloin lapsi kuuluu kahteen toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen. Kun otetaan huomioon erityisesti toimeentulotuen luonne sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena, Kansaneläkelaitos on voinut X:n toimeentulotuesta päätettäessä ottaa huomioon puolet lapsen perusosasta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Elena Feldman ja Lotta Haverinen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

X

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden ja Kansaneläkelaitoksen päätösten kumoamista ja lapsen perusosan huomioimista menona kokonaisuudessaan.

(5)

Kansaneläkelaitos

on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(6) Asiassa on ratkaistava, onko Kansaneläkelaitos voinut perustoimeentulotukea myöntäessään ottaa menoina huomioon puolet X:n lapsen perusosasta tilanteessa, jossa lapsi asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin.

(7)

X:n

mukaan lapsen perusosaa ei voida hänen toimeentulolaskelmassaan puolittaa, vaikka lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen mukaan lapsi asuisikin vanhempiensa luona vuoroviikoin.

(8) Kun vuoroasuminen kirjattiin käsitteenä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (361/1983) vuonna 2019, lapsen asuinpaikkaa, lähihuoltajuutta ja vanhempien velvoitteita koskevat periaatteet pysyivät lainmuutoksesta huolimatta ennallaan. Sanotun lain mukaan vuoroasumisen tilanteissa on kirjattava, kumpi koti on lapsen virallinen asuinpaikka, jolla tarkoitetaan kotikuntalain (201/1994) perusteella määräytyvää asuinpaikkaa. Lapsi on kirjoilla X:n luona.

(9) Myös eräät muut Kelan myöntämät etuudet kuten asumistuki ja elatustuki maksetaan lähivanhemmalle. Lähivanhemmalla on yleensä enemmän kuluja kuin etävanhemmalla. X:n lähivanhemmuuden osalta kuluja aiheutuu lapsen koulutuksesta, harrastuksista, vaatetuksesta, ravinnosta sekä siitä, että lapsella on laktoosi-intoleranssi ja allergioita. Lisäksi lähivanhempi maksaa lapsen päivähoitomaksut ja kiinteät kulut, kuten asumiskulut.

(10)

Kansaneläkelaitoksen

mukaan lapsen vuoroasuessa molempien vanhempiensa kanssa hänen voidaan katsoa asuvan kahdessa toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n 1 momentin tarkoittamassa perheessä. Lapsen perusosan jakamista tosiasiallisen asumisen perusteella voidaan pitää perusteltuna, koska perusosan määrä voidaan huomioida toimeentulotukea myönnettäessä vain kertaalleen.

(11) Vuoroasuminen ei myöskään saata lasta eri asemaan verrattuna sellaiseen lapseen, joka asuu yhdessä kodissa. Perusosa jakamalla vuoroasuvan lapsen perusosana huomioidaan yhteensä sama määrä kuin yhdessä kodissa asuvalla lapsella. Sillä seikalla, että lapsen virallinen asuinpaikka on toisen vanhemman luona tai sillä että toinen vanhempi on määrätty maksamaan lapsesta elatusapua, ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta.

Sovellettavat oikeusohjeet

(12) Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

(13) Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta, aviopuolisoita sekä kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.

(14) Saman lain 6 §:n (1218/2005) mukaan toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.

(15) Saman lain 7 §:n (1218/2005) mukaan perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä erikseen säädetään.

(16) Saman lain 7 a §:n (815/2005) 1 momentin mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

(17) Saman lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on 10 — 17-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(18) Asiassa saadun selvityksen mukaan X:n vuonna 2005 syntyneen lapsen osalta lastenvalvojan 16.10.2017 vahvistamassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa on sovittu, että molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja että lapsi asuu äidin luona. Sopimuksen mukaan lapsi asuu molempien vanhempien luona vuoroviikoin ja vaihtopäivä on perjantai.

(19) Toimeentulotuesta annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty siitä, miten sanotun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun lapsen perusosan suuruus tulee määrittää lapsen vuoroasumisen tilanteessa.

(20) Toimeentulotuki on perhekohtaisesti myönnettävä etuus. Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu laskelma toimeentulotuen määräämiseksi tehdään perhekohtaisesti siten, että siihen otetaan kaikkien perheenjäsenten menot sekä käytettävissä olevat tulot ja varat. Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaisella perheellä tarkoitetaan muun ohella yhteistaloudessa asuvia vanhempaa ja tämän alaikäistä lasta.

(21) Kun otetaan huomioon, että saadun selvityksen mukaan X:n lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona, hänen on katsottava asuvan toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteistaloudessa puolet jokaisesta kuukaudesta, jolta X:lle myönnetään toimeentulotukea. Kansaneläkelaitos on siten voinut perustoimeentulotukea myöntäessään ottaa menoina huomioon puolet X:n lapsen perusosasta.

(22) Edellä olevan perusteella hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ole perusteita. X:n valitus on tämän vuoksi hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

---

[SV]

‍X:s minderåriga barn bodde enligt det av barnatillsyningsmannen fastställda avtalet om vårdnad och umgängesrätt växelvis varannan vecka hos X och hos barnets andra förälder. När det grundläggande utkomststödet fastställdes för X kunde Folkpensionsanstalten som månatliga utgifter beakta hälften av grunddelen för barnet.

Lagen om utkomststöd 1 § 1 mom., 3 § 1 mom., 6 § (1218/2005), 7 § (1218/2005), 7 a § (815/2015) 1 mom. samt 9 § 1 mom. 4 punkten

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen och Joni Heliskoski. Föredragande Marja-Liisa Judström.