Fishing area assembly's plan proposal approval is preparation, not a reviewable administrative decision under Finnish Fishing Act.

Kalastuslaissa tarkoitettu kalatalousalueen yleiskokouksen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen vahvistamisesta on asian valmisteluun kuuluva toimi. Päätökseen ei voida vaatia oikaisua kalastuslain nojalla eikä siihen voida myöskään hakea muutosta valittamalla.

ELY-keskus hyväksyy kalatalousalueen yleiskokouksen vahvistaman käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen, jos kalastuslain 37 §:n 1 momentin 1 — 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa ELY-keskus voi pykälän 3 momentin perusteella palauttaa ehdotuksen kalatalousalueelle uudelleen valmisteltavaksi.

Hallintopäätös, johon voidaan hakea muutosta valittamalla, syntyy vasta käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymistä koskevan ELY-keskuksen ratkaisun myötä.

Kalastuslaki 26 § 4 kohta, 36 § 1 momentti, 37 § 1 ja 3 momentti, 124 § 1 momentti ja 125 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 8.4.2022 nro 822/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Asian tausta

(1)

Eteläisen Saimaan kalatalousalueen ylimääräinen yleiskokous

on 1.12.2021 päättänyt hyväksyä ehdotuksen kalastuslain mukaiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi ja lähettää sen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

(2)

Kalatalousalueen ylimääräinen yleiskokous

on päätöksellään 24.2.2022 hylännyt Haikkaanlahden osakaskunnan ja sen asiakumppanien vaatimuksen 1.12.2021 tehdyn päätöksensä oikaisemisesta. Oikaisuvaatimuspäätöksen perustelujen mukaan 1.12.2021 hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma ei ole lakien eikä kalatalousalueen sääntöjen vastainen.

(3)

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut ja poistanut kalatalousalueen ylimääräisen yleiskokouksen oikaisuvaatimukseen 24.2.2022 antaman päätöksen ja jättänyt oikaisuvaatimuspäätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta.

(4) Hallinto-oikeus on viitannut päätöksensä perusteluissa mainittuihin kalastuslain säännöksiin ja todennut niistä ilmenevän, että kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi ja suunnitelman hyväksymisestä päättää ELY-keskus. ELY-keskus voi palauttaa ehdotuksen kalatalousalueelle uudelleen valmisteltavaksi, jos ehdotus ei täytä hyväksymisen edellytyksiä. Näin ollen ylimääräisen yleiskokouksen päätös 1.12.2021 vahvistaa ehdotus käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on luonteeltaan asian valmistelua koskeva päätös, johon ei saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai valittamalla. Ylimääräisen yleiskokouksen olisi näin ollen tullut jättää oikaisuvaatimus tutkimatta. Tämän vuoksi ylimääräisen yleiskokouksen 24.2.2022 tekemä päätös on kumottava ja poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Niko Jokela ja Jari Kuusela, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5)

Haikkaanlahden osakaskunta ja sen asiakumppanit

ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös sekä kalastusalueen ylimääräisen yleiskokouksen edellä mainitut päätökset kumotaan. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee hyväksyä muutoksenhakijoiden oikaisuvaatimuksessa esitetyt ja valituksessa toistetut käyttö- ja hoitosuunnitelman lainvastaisuuksista johtuvat vaatimukset. Asiassa on lausuttava siitä, onko käyttö- ja hoitosuunnitelman vahvistamista koskeva kalastusalueen yleiskokouksen päätös valituskelpoinen, ja jollei se ole, miten kalatalousalueen vahvistamaan suunnitelmaehdotukseen sisältyvät lainvastaisuudet ja asialliset virheet voidaan korjata, koska ELY-keskus ei kalastuslain 37 § huomioon ottaen voi muuttaa ehdotusta.

(6) Toissijaisesti muutoksenhakijat ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös ja ylimääräisen yleiskokouksen 24.2.2022 tekemä päätös kumotaan ja asia palautetaan yleiskokoukselle uudelleen käsiteltäväksi niin, että valituksessa esitetyt käyttö- ja hoitosuunnitelman lainvastaisuuksista johtuvat vaatimukset otetaan huomioon.

(7) Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet, että käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymispäätöksestä seuraavien toimenpiteiden täytäntöönpano kielletään.

(8) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(9) Kalastuslain säännöksiä kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelusta toimeenpannaan nyt ensimmäistä kertaa. Kunkin kalatalousalueen on tullut laatia ehdotuksensa käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi ennen vuoden 2021 loppua. Suunnitelman taloudellinen ja oikeudellinen merkitys on suuri: 118 kalatalousaluetta laatii suunnitelmat, jotka ELY-keskuksen hyväksymisen jälkeen sitovat noin 20 000 osakaskuntaa ja 1,5 miljoonaa kiinteistönomistajaa, kun he järjestävät kalastusta alueillaan. Kalastuksen järjestäminen on kalastusoikeuden ydinaluetta. Kalatalousalueen päätös puuttuu omistusoikeuteen merkittävällä tavalla.

(10) Kalatalousalueen yleiskokouksessa on esillä eturistiriita kalastusoikeuden haltijoiden ja valtakunnallisten kalastusalan järjestöjen välillä. Kalastusoikeuden haltijat haluavat päättää omaisuutensa käytöstä ja hallinnasta samalla, kun valtakunnallisten järjestöjen tavoitteena on lisätä edustamiensa tahojen virkistys- ja kaupallisia kalastusmahdollisuuksia.

(11) Hallinto-oikeus on ilmeisen virheellisesti katsonut, ettei kalastusalueen yleiskokouksen päätös asiassa ole oikaisuvaatimus- ja valituskelpoinen.

(12) Kalastusoikeuden haltijan oikeussuoja on puutteellinen. Yhdistyslain säännöksiä moitteenvaraisuudesta, mitättömyydestä ja täytäntöönpanokiellosta ei sovelleta kalatalousalueisiin. Hallinto-oikeuden omaksuma tulkinta kalastuslain 125 §:stä johtaa siihen, että kalatalousalueen päätökseen ei voida hakea muutosta. Päätökseen tyytymätön jäsen voi vain kirjauttaa eriävän mielipiteensä tai jättää kirjallisen vastalauseen. Asian jäädessä valituksenalaisen päätöksen varaan kalastusoikeuden haltijalla ei käytännössä ole oikeussuojaa.

(13) Vahvistaessaan ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi kalatalousalueen yleiskokous tekee sitovan asiaratkaisun, jota ELY-keskus ei voi muuttaa. Jos ehdotus täyttää kalastuslain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset, ELY-keskuksen on hyväksyttävä suunnitelma ja kalastusoikeuden haltijan on noudatettava sitä. Siten vahvistamisessa ei ole kysymys valmistelusta, ja muutoksenhakuoikeuden puuttuminen loukkaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi yksikään kalastuslain 37 §:n 1 momentin neljästä kohdasta ei käsittele käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukseen mahdollisesti kirjattuja omaisuudensuojan perusoikeusloukkauksia.

(14) Päätökseen ehdotuksen vahvistamisesta on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja oikaisuvaatimuspäätökseen valitusosoitus. Tämänkin vuoksi on selvää, että vahvistaminen on myös muutoksenhaun kannalta katsoen päätöksentekoa eikä vain valmistelua.

(15)

Eteläisen Saimaan kalatalousalueen hallitus

on esittänyt lausunnossaan muun ohella seuraavaa:

(16) Päätökseen käyttö- ja hoitosuunnitelman vahvistamisesta ei voida hakea muutosta valittamalla. Se ei ole lopullinen tai velvoittava päätös, eikä sitä voida panna täytäntöön. Valituskelpoinen hallintopäätös syntyy vasta, kun ELY-keskus hyväksyy suunnitelman. Jos ehdotuksen vahvistamisesta tehtyyn päätökseen voitaisiin hakea muutosta, suunnitelma voisi jäädä ikuiseen välitilaan.

(17) Kalastuslakia laadittaessa on otettu huomioon lain vaikutus ja yhteensopivuus perusoikeuksiin. Yleiskokous ei voi mielivaltaisesti vahvistaa omaisuudensuojaa loukkaavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Kalatalousalueen toimielinten, kuten yleiskokouksen, on noudatettava hallintolakia. ELY-keskus hyväksymisestä päättäessään viime kädessä varmistaa, ettei suunnitelma ole lainvastainen.

(18)

Haikkaanlahden osakaskunta ja sen asiakumppanit

ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(19) Asiassa on ratkaistavana, onko kalatalousalueen yleiskokouksen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen vahvistamisesta sellainen, että siihen voidaan vaatia oikaisua ja hakea muutosta valittamalla.

Kysymystä arvioitaessa huomioon otettavat oikeusohjeet

(20) Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

(21) Kalastuslain (379/2015) 23 §:n 1 momentin mukaan kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. Pykälän 2 momentissa säädetään, että kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa luettelon valtakunnallisista kalastusalan järjestöistä viideksi vuodeksi kerrallaan.

(22) Kalastuslain 24 §:n mukaan kalatalousalueen tehtäviin kuuluu muun ohella kalavarojen kestävän käytön suunnittelu sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta.

(23) Kalastuslain 26 §:ssä säädetään kalatalousalueen yleiskokouksen tehtävistä. Pykälän 4 kohdan mukaan yleiskokous vahvistaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi.

(24) Kalastuslain 33 §:ssä säädetään alueellisesta kalatalouden yhteistyöryhmästä. Pykälän 2 momentin mukaan yhteistyöryhmä toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjauksessa ja sen tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita kalastuksen järjestämisestä ja kalakantojen hoidosta. Yhteistyöryhmä arvioi käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja niissä esitettyjä käyttö- ja hoitotoimenpiteitä sekä tekee esityksiä eri alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa sekä valtakunnallisissa kalavarojen hoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden yhteensovittamiseksi.

(25) Kalastuslain 34 §:n 1 momentin mukaan kalavarojen kestävän käytön ja hoidon toteutumisen varmistamiseksi laaditaan tarvittaessa valtakunnallisia kalavarojen hoitosuunnitelmia. Pykälän 2 momentissa säädetään, että vahvistetut valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat on otettava huomioon alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa ja täytäntöön pantaessa sekä järjestettäessä kalastusta yleisillä vesialueilla.

(26) Kalastuslain 35 §:n mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, jolla turvataan alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, ja edistetään vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä.

(27) Kalastuslain 36 §:n 1 momentin mukaan kalatalousalue laatii ehdotuksen kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kalakantojen käytölle ja hoidolle muun lainsäädännön perusteella asetetut vaatimukset, kalavarojen valtakunnalliset hoitosuunnitelmat sekä sellaiset muut kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joiden toteuttamiseen suunnitelmalla voi olla vaikutusta. Pykälän 2 momentissa säädetään käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista.

(28) Kalastuslain 37 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy käyttö- ja hoitosuunnitelman. Suunnitelma on hyväksyttävä, jos se:

1) on tässä laissa säädettyjen vaatimusten mukainen;

2) on yhteensopiva valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien kanssa eikä vaikeuta niiden toteuttamista;

3) on yhteensopiva muiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa; ja

4) on käsitelty alueellisessa kalatalouden yhteistyöryhmässä.

(29) Kalastuslain 37 §:n 3 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi palauttaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi kalatalousalueelle uudelleen valmisteltavaksi, jos ehdotus ei täytä hyväksymisen edellytyksiä.

(30) Kalastuslain 39 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo, että kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma toimeenpannaan.

(31) Kalastuslain 40 §:n 1 momentin mukaan kalatalousalueen kalavarojen käyttö ja hoito on järjestettävä hyväksytyn käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kalatalousalue ja kalastusoikeuden haltijat vastaavat suunnitelman toteuttamisesta siltä osin kuin suunnitelman toteuttaminen niitä koskee.

Pykälän 3 momentin mukaan kalatalousalue, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä seuraavat suunnitelman toimeenpanon vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista.

(32) Kalastuslain 41 §:n 1 momentin mukaan kalastus on järjestettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija.

(33) Kalastuslain 124 §:n 1 momentin (828/2019) mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

(34) Kalastuslain 125 §:n 1 momentin mukaan se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjohtajan 27 §:n 3 momentin nojalla tekemä päätös koskee, voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty.

(35) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Pykälän 2 momentin mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Kalastuslain esitöitä

(36) Kalastuslakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevassa hallituksen esityksessä (HE 192/2014 vp) lausutaan esityksen tavoitteista (kohta 3.1) muun ohella seuraavaa:

(37) Yleisperustelujen edellä mainitussa kohdassa todetaan lisäksi seuraavaa:

”Lailla pyritään selkeyttämään kalatalousalan (lakisääteisten) toimijoiden tehtäviä ja rooleja siten, että kalastusoikeuden haltijoiden tärkein tehtävä olisi kalastuksen järjestäminen ja omalta osaltaan kalavarojen hoitotoimenpiteiden toteuttaminen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kalatalousalueet toimisivat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä, joka vastaisi pääasiassa alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta, toimeenpanosta, kalastuksenvalvonnasta sekä yhtenäislupa-alueiden kehittämisestä. Kalatalousviranomaisen tärkeimpänä tehtävänä olisi kalastuksen säätelyä koskevien välttämättömien hallintopäätösten tekeminen. ELY-keskuksen avuksi perustettaisiin alueellisia kalatalouden yhteistyöryhmiä, joiden ensisijaisena tarkoituksena olisi eri kalatalousalueiden ja intressien yhteensovittaminen ja konfliktien ennaltaehkäisy.”

(38) Yleisperustelujen kohdassa ”3.2. Keskeiset ehdotukset” esitetään muun ohella seuraavaa:

”Lain 4 luku sisältäisi säännökset kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelujärjestelmästä. Järjestelmällä pyrittäisiin toteuttamaan lain tarkoituksena olevaa kalavarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuuden turvaamista. Suunnittelussa olisi kaksi tasoa, valtakunnallinen ja alueellinen. Esityksessä säädettäisiin jokaiselle kalatalousalueelle velvollisuus käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiseksi ja käyttöönottamiseksi. Suunnitteluprosessi olisi osallistava, alhaalta ylöspäin suuntautuva, ja suunnitelmien tulisi perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Suunnitelmien sisältövaatimuksista ja hyväksymisedellytyksistä säädettäisiin laissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi hyväksyä suunnitelmat ja se myös valvoisi suunnitelmien toimeenpanoa.”

(39) Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutaan kalastuslain 26 §:n osalta muun ohella, että kalatalousalueen yleiskokouksen yhtenä keskeisimmistä tehtävistä esitettävän lain tavoitteiden kannalta voidaan pitää velvollisuutta vahvistaa ehdotus kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi.

(40) Lain 33 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään muun ohella seuraavaa:

”Yhteistyöryhmän keskeisin tehtävä olisi 33 §:n 2 momentin mukainen velvollisuus käsitellä ELY-keskuksen toimialueen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukset ja antaa niistä arvionsa. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan voitaisiin näin saada mahdollisimman laaja kalataloudellinen asiantuntemus.”

(41) Lain 36 ja 37 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään muun ohella seuraavaa:

”Pykälän 1 momentin mukaan varsinaisen ehdotuksen alueelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi laatisi kalatalousalue. Kalatalousalueilla olisi oikeus saada ELY-keskuksilta asiantuntija-apua ja tietoa liittyen suunnitelman laadintaprosessiin ja laissa suunnitelmille asetettuihin vähimmäisedellytyksiin. Suunnitelmaa laadittaessa olisi otettava huomioon muusta lainsäädännöstä suunnitelmalle johtuvat velvoitteet sekä suunnitelmiin vaikuttavat valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat ja alueelliset erityispiirteet. ELY-keskuksen tulisi myös tiedottaa kalatalousalueita alueellisen yhteistyöryhmän mahdollisista kalakantojen hoitoon liittyvistä suosituksista. Ehdotuksen laatiminen olisi luonteeltaan normaalisti alueen hallitukselle kuuluva tehtävä, mutta ehdotuksen kalatalousalueella hyväksyisi kuitenkin 26 §:n mukaisesti alueen yleiskokous.”

(---)

”Yhtenä kalavarojen alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien vaikuttavuuden parantamiseen pyrkivänä muutoksena kalastuslakiin lisättäisiin säännökset siitä, että käyttö- ja hoitosuunnitelmat hyväksyttäisiin ELY-keskusten hallintopäätöksillä. Suunnitelman hyväksytyksi tuleminen edellyttäisi siten suunnitelmalta tiettyjen laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Näistä edellytyksistä säädettäisiin kalastuslain 37 §:ssä.”

(---)

”Käyttö- ja hoitosuunnitelmat hyväksyttäisiin normaalissa hallintolain mukaisessa menettelyssä. Menettely sisältäisi siten esimerkiksi asianosaistahojen kuulemisen sekä vaikutusmahdollisuuksien varaamisen muillekin kuin asianosaisille. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että ELY-keskus voisi palauttaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen uudelleen kalatalousalueen valmisteltavaksi, jos se ei täyttäisi 1 momentin 1 — 4 kohdissa asetettuja edellytyksiä.”

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(42) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kalastuslain mukaisen suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on, että kalatalousalue toimii kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä, joka vastaa alueensa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen valmistelusta sekä suunnitelman toimeenpanosta. Kalatalousviranomaisena toimivan ELY-keskuksen keskeisiä tehtäviä ovat käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja niihin liittyviä kalastuksen säätelyä koskevien hallintopäätösten tekeminen.

(43) Edellä mainitun kalastuslain 36 §:n säännösten perusteella alueellista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen valmistelu ja ehdotuksen laatiminen kuuluu asianomaiselle kalatalousalueelle.

(44) Kalatalousalueella tehtävän valmistelun viimeinen vaihe on se, kun kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelujärjestelmään kuuluu myös se, että alueellisen kalatalouden yhteistyöryhmän tehtävänä on kalastuslain 33 §:n 2 momentin mukaan käsitellä ELY-keskuksen toimialueen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukset ja antaa niistä arvionsa.

(45) ELY-keskus hyväksyy kalatalousalueen yleiskokouksen vahvistaman käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen, jos kalastuslain 37 §:n 1 momentin 1 — 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa ELY-keskus voi pykälän 3 momentin perusteella palauttaa ehdotuksen kalatalousalueelle uudelleen valmisteltavaksi.

(46) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kalatalousalueen yleiskokouksen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen vahvistamisesta on asian valmisteluun kuuluva toimi ja jää sellaisena oikaisuvaatimus- ja muutoksenhakumahdollisuuksien ulkopuolelle. Hallintopäätös, johon voidaan hakea muutosta valittamalla, syntyy vasta käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymistä koskevan ELY-keskuksen ratkaisun myötä. Toisin kuin vanhan kalastuslain (286/1982) voimassa ollessa, kalatalousalueen yleiskokouksen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta tekemä päätös ei siis ole hallintopäätös, jota voitaisiin vaatia oikaistavaksi ja johon voitaisiin hakea muutosta.

(47) Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevaan ELY-keskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, eikä kalastuslain mukainen edellä mainittu sääntely siten loukkaa oikeutta perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaiseen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin muutoksenhakumahdollisuuden puuttumisen vuoksi.

(48) Edellä näissä perusteluissa esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

(49) Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Leinonen.

---

[SV]

Ett i lagen om fiske avsett beslut av fiskeriområdets stämma att fastställa förslaget till plan för nyttjande och vård ingår i beredningen av ärendet. Ingen begäran om omprövning av beslutet kan göras och beslutet kan inte överklagas med besvär.

NTM-centralen godkänner det av fiskeriområdets stämma fastställda förslaget till plan för nyttjande och vård om förutsättningarna enligt 37 § 1 mom. 1 — 4 punkterna i lagen om fiske är uppfyllda. I annat fall kan NTM-centralen enligt 3 mom. i samma paragraf sända förslaget tillbaka till fiskeriområdet för ny beredning.

Ett överklagbart förvaltningsbeslut tillkommer först i och med NTM-centralens beslut att godkänna planen för nyttjande och vård.

Lagen om fiske 26 § 4 punkten, 36 § 1 mom., 37 § 1 och 3 mom., 124 § 1 mom. och 125 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio och Robert Utter. Föredragande Petri Leinonen.