Mining license conditions deemed sufficient to protect a golden eagle nest site under Natura directives.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) oli myöntänyt yhtiölle kaivoslain mukaisen luvan malminetsintään muun ohella Natura-kohteeseen kuuluvalle alueelle. Kohteen yhtenä suojeluperusteena oli maakotka. Malminetsintäalue sijoittui maakotkan erään pesäpuun välittömään läheisyyteen. Tukes oli malminetsintäluvassa määrännyt jättämään kyseisen pesäpuun ympärille 150 metrin suojavyöhykkeen 15.2. — 25.3. välisenä aikana. Jos helmi-maaliskuussa tehtäisiin riistakameralla tai paikannuslaitteella havainto suuren petolinnun pesimäaikeista kyseisellä tekopesällä, kuten vierailu tekopesällä, malminetsintätoimet oli saman määräyksen mukaan keskeytettävä 1 100 metrin etäisyydellä pesäpuusta, kunnes oli varmistuttu siitä, että suuri petolintu ei asetu kyseiselle pesälle pesimään.

Hallinto-oikeus oli luonnonsuojeluyhdistyksen valituksesta muuttanut edellä mainitun lupamääräyksen kuulumaan siten, että luvanhakijan oli jätettävä pesäpuuhun 1 100 metrin suojavyöhyke ajalla 15.2. — 25.3., jolloin malminetsintätoimet suojavyöhykkeen sisällä olivat kiellettyjä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli yhtiön valituksesta kysymys siitä, oliko Tukesin asettama lupamääräys, luonnonsuojelulain mukainen heikentämiskielto huomioon ottaen, riittävä turvaamaan Natura-kohteen suojeluperusteena olevan maakotkan mahdollista pesintää alueella.

Kotka oli pesinyt kyseisellä pesäpuulla onnistuneesti noin 18 vuotta sitten, ja se oli rakentanut pesää tämän jälkeen kahtena vuotena, joista edellisen kerran noin 12 vuotta sitten. Muutoin pesä oli ollut asumaton. Pesäpuuta oli seurattu yhtiön toimesta riistakameroin viimeisen seitsemän vuoden ajan ja naaraskotkaa oli seurattu GPS-laitteella viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan. Seuranta-aineiston perusteella kotka liikkui kyseisen pesäpuun ympäristössä varsin vähäisesti verrattuna muihin alueella sijaitseviin pesäpuihin.

Korkein hallinto-oikeus totesi hankkeen Natura-arviointiin sisältyvään selvitykseen ja maakotkan lajiominaisuuksista yleisesti saatavissa oleviin tietoihin viitaten, ettei asiassa voitu sulkea täysin pois sitä mahdollisuutta, että maakotka voi vielä vuosienkin tauon jälkeen käyttää pesää, jota se on joskus aiemmin käyttänyt. Yhtiön toimittaman seuranta-aineistonkaan perusteella ei voitu sulkea pois sitä, että nyt kyseessä olevan pesäpuun alue kuului maakotkan laajaan reviiriin, vaikkakaan viime vuosina maakotkapari ei ollut pyrkinyt käyttämään aluetta pesimätarkoituksiin.

Maakotkan edellisestä pesinnästä ja pesän rakentamisesta kuluneen pitkän ajan, hankkeen Natura-arvioinnissa esitetyn sekä laajan seuranta-aineiston perusteella oli kuitenkin pääteltävissä, että kyseinen pesäpuu ei suhteellisen pitkään aikaan ollut ollut kotkan suotuisan suojelutason kannalta yhtä merkityksellinen kuin eräät muut alueen pesäpuut.

Kun otettiin huomioon pitkältä ajalta saatu luotettava selvitys maakotkan vähäisestä liikkumisesta nyt kyseessä olevan pesäpuun lähistöllä, malminetsinnän jatkoluvan kolmen vuoden määräaikaisuus sekä Tukesin asettama velvoite tutkimustoiminnan keskeyttämisestä 1 100 metrin etäisyydellä pesäpuusta jo silloin, jos esimerkiksi helmikuun alussa tehtäisiin havainto suuren petolinnun pesimäaikeista kyseisellä pesäpuulla, korkein hallinto-oikeus katsoi, että Tukesin asettamaa lupamääräystä suuren petolinnun osalta voitiin pitää näissä oloissa maakotkan suotuisan suojelutason ja heikentämiskiellon kannalta kokonaisuutena arvioiden riittävänä.

Sovelletut säännökset

Kaivoslaki 3 §, 9 § 1 ja 2 momentti, 10 § 1 momentti, 11 § 1 ja 2 momentti, 34 §:n 2 momentti 6 kohta, 3 momentti 2 kohta, 45 §, 66 § 1 momentti

Luonnonsuojelulaki 64 a §, 65 § 1 ja 2 momentti, 66 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.6.2021 nro 21/0111/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Mawson Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian yhtiön valituksen johdosta.

Lausuminen Mawson Oy:n valituksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua yhdistyksen valitukseen.

Asian tausta

(1)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

on 18.1.2019 myöntänyt Mawson Oy:lle kaivoslain nojalla jatkoaikaa Ylitorniossa sijaitsevalle malminetsintäluvalle ”Kairamaat 2 — 3” lupatunnuksella ML2013:0041. Lupa on ollut voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Malminetsintäalue on sijoittunut lähes kokonaan Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-kohteen alueelle. Kohteen yhtenä suojeluperusteena on maakotka.

(3)

Hallinto-oikeus

on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituksen enemmälti hyläten muuttanut edellä mainitun lupamääräyskohdan kuulumaan seuraavasti: ”Luvanhakijan tulee jättää tekopesäpuuhun 1 100 metrin suojavyöhyke ajalla 15.2. — 25.3., jolloin malminetsintätoimet suojavyöhykkeen sisällä ovat kiellettyjä. Mahdolliset havainnot suuren petolinnun pesimäaikeista on toimitettava tiedoksi Tukesille, Varsinais-Suomen ja Lapin ELY-keskuksille sekä Metsähallitukselle. Mikäli suuren petolinnun pesintää alueella ei todeta riistakameralla tai mahdollisella paikannuslaitteella 25.3. mennessä, saa malminetsintätoimenpiteitä tehdä suojavyöhykkeellä tämän ajankohdan jälkeen.”

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Anne-Mari Keskitalo ja Laura Juntunen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

Muutoksenhakijat

ovat kumpikin erikseen pyytäneet valituslupaa.

(5)

Mawson Oy

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden tekemä muutos lupamääräykseen 9 kumotaan ja Tukesin päätöksen mukainen lupamääräys 9 saatetaan voimaan. Hallinto-oikeuden tekemä muutos on suhteellisuusperiaatteen vastainen, kun otetaan huomioon selvitys maakotkan vähäisistä liikkeistä kyseisen pesän lähistöllä viime vuosina. Hallinto-oikeus on aiemmin luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista rauhoituksesta poikkeamista koskevassa lainvoimaisessa päätöksessään katsonut, ettei kyseinen pesäpuu ole luonnonsuojelulain 39 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suuren petolinnun säännöllisessä käytössä, eikä pesäpuu suojavyöhykkeineen muodosta sellaista kokonaisuutta, joka muodostaisi luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suuren petolinnun elämänkierron kannalta tärkeän paikan. Mawson Oy on lisäksi vaatinut, että korkein hallinto-oikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn sekä katselmuksen.

(6)

Tukes

on lausunnossaan muun ohella katsonut, ettei sen tietoon ole tullut seikkoja, joiden perusteella alkuperäisen lupamääräyksen 9 perusteita olisi arvioitava toisin.

(7)

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

on antanut vastineen.

(8)

Mawson Oy

on antanut vastaselityksen, jonka liitteenä on satelliittiseuranta-aineiston koonti maakotkan liikkeistä ajanjaksolla 18.2.2019 — 15.11.2021.

(9)

Mawson Oy

on antanut lisäselvityksen.

(10)

Mawson Oy:n

vastaselitys ja lisäselvitys on annettu tiedoksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Mawson Oy:n valitus

Kysymyksenasettelu

(11) Tukes on päätöksellään 18.1.2019 jatkanut Mawson Oy:n kysymyksessä olevaa malminetsintälupaa kolmella vuodella. Kolmen vuoden jatkoaika on alkanut päätöksen antamisesta, ja se on siten päättynyt tammikuussa 2022. Tässä tilanteessa, kun valituksen kohteena oleva malminetsintälupa ei enää ole voimassa, lausuminen Mawson Oy:n valituksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa.

(12) Korkein hallinto-oikeus kuitenkin lausuu asiasta siltä osin kuin siinä on hallinto-oikeudessa ollut kysymys luonnonsuojelulain 64 a §:n ja 66 §:n 1 momentin soveltamisesta kaivoslain mukaisessa malminetsintälupa-asiassa. Hallinto-oikeus on perusteluissaan katsonut, että malminetsintäluvan lupamääräystä 9 ei ole Natura-arvioinnissa kotkan elinolosuhteista ja pesintäkäyttäytymisestä saatuun selvitykseen nähden pidettävä etenkään määrättyjen suojaetäisyyksien osalta sillä tavoin riittävänä ja selkeänä, että se turvaisi asetetun tavoitteen kotkan mahdollisen pesinnän turvaamisesta. Asiassa on arvioitavana, onko hallinto-oikeus voinut muuttaa mainittua lupamääräystä esittämällään perusteella.

(13) Korkein hallinto-oikeus lausuu kuitenkin Mawson Oy:n valituksen johdosta ensin siitä, mikä merkitys valituksessa viitatulla muuta asiaa eli maakotkan rauhoituksesta poikkeamista koskevalla hallinto-oikeuden päätöksellä on tässä malminetsintälupa-asiassa, jossa on edellä kohdasta 12 ilmenevästä syystä kysymys luonnonsuojelulain 64 a §:n ja 66 §:n 1 momentin soveltamisesta.

Sovellettavat oikeusohjeet

(14) Kaivoslain (621/2011) 3 §:n mukaan sen lisäksi, mitä kaivoslaissa säädetään, sovelletaan kaivoslain mukaista lupa- tai muuta asiaa ratkaistaessa ja muutoin kaivoslain mukaan toimittaessa muun muassa luonnonsuojelulakia (1096/1996).

(15) Kaivoslain 9 §:n 1 momentin mukaan malminetsintään on oltava kaivosviranomaisen lupa (

malminetsintälupa

), jos malminetsintää ei voida toteuttaa 7 §:n mukaan etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan malminetsintälupa on myös oltava, jos malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle, haittaa muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä.

(16) Kaivoslain 10 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan nojalla luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa tarkoitetulla alueella (

malminetsintäalue

) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta sekä tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi sen mukaan kuin malminetsintäluvassa tarkemmin määrätään.

(17) Kaivoslain 11 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan haltijan on rajoitettava malminetsintä ja muu malminetsintäalueen käyttö tutkimustyön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Pykälän 2 momentin mukaan malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua: 3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa; 4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista.

(18) Kaivoslain 34 §:n 2 momentin 6 kohdan (259/2017) mukaan lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys toiminnan ympäristö- ja muista vaikutuksista ottaen huomioon suunniteltujen toimenpiteiden laatu ja laajuus; selvitystä ei kuitenkaan vaadita siltä osin kuin vaaditut tiedot sisältyvät pykälän 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

(19) Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan lupahakemukseen on liitettävä tarvittaessa selvitys luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.

(20) Kaivoslain 45 §:n mukaan malminetsintälupa myönnetään, jos hakija osoittaa, että sanotussa laissa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole sanotussa laissa säädettyä estettä. Lupa voidaan kuitenkin sanotussa laissa säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos este on mahdollista poistaa lupamääräyksillä tai pienentämällä alueen kokoa.

(21) Kaivoslain 66 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskevaan hakemukseen sovelletaan vastaavasti, mitä lupahakemuksesta säädetään 34 §:ssä.

(22) Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Pykälän 2 momentin mukaan sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu. Viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja suuria petolintuja on luonnonsuojeluasetuksen 19 §:n mukaan muun ohella kotka (

Aquila chrysaetos

).

(23) Luonnonsuojelulain 64 a §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

(24) Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

(25) Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehdään. Viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.

(26) Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(27) Mawson Oy on valituksessaan vedonnut muun ohella siihen, että hallinto-oikeus on maakotkan rauhoituksesta poikkeamista koskevalla eri päätöksellään katsonut, ettei kyseessä oleva pesäpuu ole luonnonsuojelulain 39 §:ssä tarkoitettu suuren petolinnun pesäpuu tai sen elämänkierron kannalta tärkeä paikka.

(28) Korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi toteaa, että luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussäännöksistä poikkeamista koskevasta eri päätöksestä riippumatta kaivoslain mukaista lupapäätöstä tehtäessä on kaivoslain 3 §:n mukaisesti joka tapauksessa varmistuttava siitä, ettei lupapäätöksestä aiheudu esimerkiksi luonnonsuojelulain 39 §:n 1 tai 2 momentin vastaista seurausta. Kuten edellä on todettu, nyt ratkaistavana olevassa malminetsintälupaa koskevassa asiassa on kuitenkin tähän nähden erillisenä kysymyksenä arvioitavana se, onko lupapäätöksessä otettu Natura-kohteen suojeluperusteet maakotkan osalta luonnonsuojelulain 64 a §:ssä ja 66 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla asianmukaisesti huomioon.

(29) Kysymyksessä oleva malminetsintäalue on pinta-alaltaan noin 1 460 hehtaaria. Mawson Oy:n päätutkimusmenetelmä on talviaikaan lumipeitteen päältä toteutettava timanttisyväkairaus. Yhtiön hankesuunnitelman mukaan yhtiö on suunnitellut alueelle 531 vaihtoehtoista syväkairauspaikkaa, joista on tarkoitus toteuttaa enimmillään 200. Hankkeen teoreettisen vaikutusalueen on arvioitu muodostuvan näistä vaihtoehtoisista kairauspaikoista lähiympäristöineen sekä niille johtavista reiteistä.

(30) Malminetsintäalue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-kohteen (FI1301301) alueelle. Alueen suojeluperusteena oleva laji on muun ohella maakotka (

Aquila chrysaetos

), joka on lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Edellä mainitun Natura-kohteen tietolomakkeen mukaan eräitä tietolomakkeessa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta tietolomakkeen taulukoissa mainittujen lajien suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

(31) Malminetsintähankkeesta laaditussa Natura-arvioinnissa on maakotkan osalta todettu muun ohella, että kotkapari elää yhdessä läpi elämänsä ja pysyy uskollisesti kerran valitsemassaan pesimäpiirissä, vaikka pesä tuhoutuisikin. Laji tarvitsee rikkumattoman rauhan eikä siedä häirintää. Suurimpia uhkia ovat suurten pesäpuiden puute, saalistusmaiden metsittyminen ja tahallinen tai tahaton häirintä. Melulla ei liene niin merkittäviä vaikutuksia kotkan pesinnän häiriintymiselle. Liikkuminen, joka näkyy kauemmas kuin esimerkiksi kairauksen konemelu kuuluu, aiheuttaa vaikutuksia etäämpänä.

(32) Metsähallitus on tehnyt talousmetsien osalta kotkien pesinnän häiritsemisen ehkäisemiseksi ohjeet. Ohjeissa todetaan, että pesintä keskeytyy helposti, jos pesintää häiritään. Ohjeiden mukaan aikavälillä 15.2. — 31.7. metsätaloustoimia ei saa toteuttaa eikä reittejä osoittaa 1 100 metrin säteellä kotkan pesästä.

(33) Saadun selvityksen perusteella Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-kohteen alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee maakotkan pesäpuita, joista yksi sijoittuu nyt kysymyksessä olevan malminetsintäalueen välittömään läheisyyteen. Malminetsintää on tarkoitus harjoittaa pitkälti kyseisen pesäpuun lähiympäristössä.

(34) Maakotka on saadun selvityksen perusteella pesinyt nyt kyseessä olevassa puussa sijaitsevassa pesässä onnistuneesti vuonna 2004. Tämän jälkeen kotka on rakentanut mainittua pesää vuosina 2005 ja 2010, mutta muutoin pesä on ollut asumaton. Pesäpuuta on kuvattu riistakameralla ajalla 15.2. — 31.7. vuodesta 2014 lähtien. Tässä seurannassa pesällä ei ole havaittu kotkaa.

(35) Kevättalvella 2019 Mawson Oy on aloittanut naaraskotkan seurannan myös GPS-laitteella. Mawson Oy on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamansa vastaselityksen liitteenä toimittanut maakotkan satelliittiseuranta-aineiston koonnin, josta ilmenee kotkan liikkuminen alueella ajalla 18.2.2019 — 15.11.2021 suhteessa alueella sijaitseviin pesäpuihin. Seuranta-aineiston perusteella sanotulla seurantajaksolla maakotka on liikkunut varsin vähän nyt kyseessä olevan pesäpuun ympäristössä niin kairausten aikana kuin kairausjaksojen ulkopuolellakin. Maakotkan paikannukset painottuvat aineiston perusteella valtaosin kolmen muun pesäpuun ympäristöön.

(36) Hanketta koskevassa Natura-arvioinnissa maakotkan suotuisan suojelutason ei ole arvioitu heikkenevän merkittävästi, koska lajin mahdollisen pesinnän turvaamiseksi alueella sijaitsevaa tekopesää tarkkaillaan riistakameroin ja näin varmistetaan, että mahdollisesti häiritsevä kairaustoiminta sijoitetaan yli 1 000 metrin päähän tekopesästä, jos kotka alkaa käyttää kyseistä pesää.

(37) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentissa tarkoitetun Natura-arviointia koskevan lausuntomenettelyn yhteydessä 3.12.2018 antamassaan lausunnossa pitänyt esitettyä hankesuunnitelmaa riittävän konkreettisena vaikutusten arvioinnin kannalta ja todennut, että Natura-arvioinnissa on esitetty riittävät tiedot malminetsintähankkeen vaikutuksista alueen suojeluperusteena oleviin luontodirektiivin liitteen II sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin, eikä hanke merkittävästi heikennä näitä suojeluarvoja.

(38) Muun ohella Natura-arviointiin sisältyvän selvityksen mukaan maakotka pysyy uskollisesti valitsemassaan pesimäpiirissä. Maakotkan lajiominaisuuksista yleisesti saatavissa olevien tietojen mukaan maakotkalla on pesimäpiirissään lajille tyypillisesti useita vaihtopesiä, joita se käyttää eri syistä eri vuosina pesintään. Tähän nähden korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei asiassa voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että maakotka voi vielä vuosienkin tauon jälkeen käyttää pesää, jota se on joskus aiemmin käyttänyt. Mawson Oy:n toimittaman satelliittiseuranta-aineistonkaan perusteella ei voida sulkea pois sitä, että nyt kyseessä olevan pesäpuun alue kuuluu maakotkan laajaan reviiriin, vaikkakaan viime vuosina maakotkapari ei ole pyrkinyt käyttämään aluetta pesimätarkoituksiin.

(39) Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että edellä lausutusta huolimatta asiassa on myös otettava huomioon, että saadun selvityksen perusteella maakotka on pesinyt nyt kyseessä olevalla pesäpuulla onnistuneesti noin 18 vuotta sitten, ja se on rakentanut pesää viimeksi noin 12 vuotta sitten. Yhdessä näiden havaintojen, Natura-arvioinnissa edellä kohdassa 36 sanotun sekä asiassa esitetyn maakotkan laajan seuranta-aineiston perusteella on pääteltävissä, että kyseinen pesäpuu ei suhteellisen pitkään aikaan ole ollut maakotkan suotuisan suojelutason kannalta yhtä merkityksellinen kuin eräät muut alueen pesäpuut.

(40) Hallinto-oikeus on muuttaessaan malminetsintäluvan lupamääräystä 9 alaotsikon ”Suuri petolintu” alla korvannut alkuperäisen lupamääräyksen edellä kohdassa 3 ilmenevin tavoin. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallinto-oikeus on samalla poistanut maakotkan mahdollista pesintää turvaavan lupamääräyksen osan, jossa edellytetään malminetsintätoimenpiteiden keskeyttämistä 1 100 metrin etäisyydellä suojavyöhykkeen sisällä, jos helmi-maaliskuussa tehdään havainto maakotkan pesimäaikeista kyseisellä pesällä, kunnes on varmistuttu siitä, ettei maakotka asetu kyseiselle pesälle pesimään.

(41) Kun otetaan huomioon varsin pitkältä ajalta saatu luotettava selvitys maakotkan vähäisestä liikkumisesta nyt kyseessä olevan pesäpuun lähistöllä, malminetsinnän jatkoluvan kolmen vuoden määräaikaisuus sekä Tukesin lupamääräyksessä 9 asettama velvoite tutkimustoiminnan keskeyttämisestä 1 100 metrin etäisyydellä pesäpuusta jo silloin, jos esimerkiksi helmikuun alussa tehdään havainto suuren petolinnun pesimäaikeista kyseisellä pesäpuulla, korkein hallinto-oikeus katsoo toisin kuin hallinto-oikeus, että Tukesin asettamaa lupamääräystä voidaan pitää näissä oloissa maakotkan suotuisan suojelutason sekä luonnonsuojelulain 64 a §:n ja 66 §:n 1 momentin kannalta kokonaisuutena arvioiden riittävänä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituslupahakemus

(42) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(43) Sen perusteella, mitä Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

---

[SV]

Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes) hade beviljat malmletningstillstånd bland annat på ett område som ligger inom nätverket Natura 2000. En av skyddsgrunderna för området var förekomsten av kungsörn. Malmletningsområdet placerade sig i den omedelbara närheten av ett boträd för kungsörn. Tukes hade i malmletningstillståndet bestämt att en 150 meter bred skyddszon under tiden 15.2. — 25.3. skulle lämnas kring boträdet. Ifall man i februari-mars med hjälp av viltkamera eller GPS skulle göra en observation om en stor rovfågels häckningsintresse för ifrågavarande konstgjorda bo, till exempel besök i boet, skulle malmletningen enligt samma bestämmelse avbrytas på ett avstånd om 1 100 meter från boträdet, tills det är klart att ingen stor rovfågel bosätter sig i ifrågavarande bo för att häcka.

Förvaltningsdomstolen hade på besvär av en naturskyddsförening ändrat ovan nämnda tillståndsbestämmelse så att tillståndssökanden ska lämna en 1 100 meter bred skyddszon runt boträdet under tiden 15.2. — 25.3., under vilken tid det är förbjudet att idka malmletning inom skyddszonen.

Högsta förvaltningsdomstolen hade på besvär av bolaget att avgöra om Tukes’ tillståndsvillkor, med hänsyn till naturvårdslagens förbud mot att försämra naturvärden, var tillräckligt för att trygga kungsörnens, som är en skyddsgrund för Naturaområdet, eventuella häckning på området.

Örnen hade häckat i boträdet för ca 18 år sedan och den hade efter det byggt till på boet två gånger, senast för ca 12 år sedan. I övrigt hade boet varit obebott. Bolaget hade följt med boet med viltkameror de senaste sju åren och honan hade följts med GPS-sändare under de senaste 2,5 åren. Enligt uppföljningsmaterialet rörde sig örnen synnerligen lite i området kring det ifrågavarande boträdet i jämförelse med övriga boträd på området.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade, med hänvisning till utredningen gällande projektets Natura-bedömning och allmän information om kungsörnens artbeteende, att det inte i ärendet helt går att utesluta den möjligheten att kungsörnen ännu efter flera års paus använder ett bo som den någon gång tidigare har använt. Utgående från det uppföljningsmaterial som bolaget inlämnat kan man inte utesluta att det ifrågavarande boträdet hör till kungsörnens omfattande revir, trots att kungsörnsparet inte de senaste åren har försökt använda boet för häckning.

Utgående från den långa tid som förlöpt sedan kungsörnen senast häckat i boet och byggt på det, vad som framkommit i projektets naturabedömning och det omfattande uppföljningsmaterialet kan man ändå dra den slutsatsen att ifrågavarande boträd inte under en förhållningsvis lång tid varit lika viktigt för kungsörnens gynnsamma skyddsnivå som en del andra boträd på området.

Med beaktande av den tillförlitliga utredning över en lång tid som lämnats om att kungsörnen i ringa omfattning rör sig i närheten av ifrågavarande boträd, att malmletningstillståndets fortsatta tillstånd är tidsbundet för tre år och Tukes’ åläggande att avbryta malmletningen inom ett 1 100 meters avstånd från boträdet om man till exempel i början av februari observerar att en stor rovfågel ämnar häcka i nämnda boträd, ansåg högsta förvaltningsdomstolen att Tukes’ tillståndsbestämmelse avseende stora rovfåglar under dessa omständigheter som en helhet bedömd kan anses tillräcklig med tanke på kungsörnens gynnsamma skyddsnivå och förbudet att försämra naturvärden.

Gruvlagen 3 §, 9 § 1 och 2 mom., 10 § 1 mom., 11 § 1 och 2 mom., 34 §:n 2 mom. 6 punkten, 3 mom. 2 punkten, 45 §, 66 § 1 mom.

Naturvårdslagen 64 a §, 65 § 1 och 2 mom., 66 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari och Robert Utter. Föredragande Päivi Korkeakoski.