Legislator Case Law & Legislation
ECLI:FI:KHO:2022:26 ECLI:FI:KHO:2022:26 AI generated

Appeal against election result confirmation requires permission; Supreme Administrative Court dismisses the application for such permission.

Case Number ECLI:FI:KHO:2022:26
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Administrative Court dismissed the applicant's appeal against the lower court's decision to confirm election results because the appeal required prior permission. The applicant argued for the right to appeal, but the court clarified that the Electoral Act mandates permission for appeals against election result confirmations. Consequently, the court rejected the permission request and did not rule on the merits of the underlying appeal.

Legislator headnote

AI generated

Vaalilain 100 § 1 momentti; 102 § 1 ja 2 momentti ja 105 § 1 momentti; Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 3 § ja 107 § 1 momentti: Appeals against decisions confirming election results require permission from the Supreme Administrative Court, which is granted only if specific statutory conditions are met.

Keywords

AI generated
election result confirmation administrative appeal permission Supreme Administrative Court Electoral Act provisions administrative procedure law

Cited Legislation

AI generated
Vaalilain 100 § 1 momentti
Vaalilain 102 § 1 momentti
Vaalilain 102 § 2 momentti
Vaalilain 105 § 1 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 3 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 3 § ja 107 § 1 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 107 § 1 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Muutoksen hakeminen hallinto-oikeuden päätökseen, joka koski vaaliviranomaisen vaalien tuloksen vahvistamista koskevaa päätöstä, edellytti valituslupaa.

Vaalilaki 100 § 1 momentti, 102 § 1 ja 2 momentti ja 105 § 1 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 3 § ja 107 § 1 momentti

Ks. myös KHO 2021:81 ja KHO 2022:20

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 15.10.2021 nro 1006/2021

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on päätöksellään hylännyt A:n valituksen Pellon keskusvaalilautakunnan kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevasta päätöksestä.

Hallinto-oikeus on liittänyt päätökseensä valitusosoituksen, jonka mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski, Riitta Arjas, joka on myös esitellyt asian, ja Hannu Markkula.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto- oikeuteen.

A:lle

on varattu tilaisuus täydentää valitustaan valituslupahakemuksella siltä varalta, että korkein hallinto-oikeus katsoo valittamisen edellyttävän valituslupaa. A on täydentänyt valitustaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus oikaistaan kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian valituslupa-asiana.

2. Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

Perustelut

1. Valitusosoituksen oikaiseminen

Vaalilain

muutoksenhakua koskevaan 8 lukuun sisältyvän 100 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla sen mukaan kuin mainitussa luvussa säädetään.

Vaalilain 102 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Pykälän 2 momentin mukaan valitusmenettelyyn ja valituksen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Vaalilain 105 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain

3 §:n mukaan, jos muussa laissa on mainitusta laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain asemesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden hallintolainkäyttöasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vaalilain säätämisen aikaan hallinto-oikeudellista muutoksenhakujärjestelmää koski yleislakina hallintolainkäyttölaki (586/1996). Kyseisen lain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä sai valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja siitä, milloin valittamiselle korkeimmalle hallinto-oikeudelle tarvittiin valituslupa, edellytettiin säädettävän laissa erikseen. Vaalilain esitöiden (HE 48/1998 vp) mukaan hallintolainkäyttölakia on haluttu ehdotuksessa mahdollisimman laajalti noudatettavaksi. Poikkeuksia hallintolainkäyttölain muutoksenhakujärjestelmään on vaalilaissa säädetty muun ohella valitusajan pituuden ja valituksen kiireellisen käsittelemisen osalta.

Hallintolainkäyttölaki on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Uuden yleislain pääsäännön mukaan valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden myöntämää valituslupaa. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain esitöiden (HE 29/2018 vp) mukaan poikkeuksista ehdotettuun valituslupasääntelyyn tulisi säätää erikseen. Kun valituslupasääntely olisi ehdotetussa laissa lähtökohtana, valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa edellyttäisi nimenomaisen säännöksen erityislaissa. Edelleen kyseisen hallituksen esityksen mukaan säännös, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, merkitsisi, että sovellettaviksi tulisivat uuden yleislain säännökset valituslupamenettelystä.

Vaalilain 102 §:n viittaus hallintolainkäyttölakiin on korjattu viittaamaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin samassa yhteydessä, kun lakiin on vuonna 2019 tehty uuteen Digi- ja väestötietovirastoon liittyviä muutoksia. Muutoksen yhteydessä ei ole tarkasteltu vaalilain muutoksenhakujärjestelmää. Vaalilain muutoksenhakusäännöksiin ei ole tehty muutoksia myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantulon yhteydessä tai sen jälkeen.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus on oikaistava kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt muutoksenhakijan valituskirjelmän ja sen täydennyksen valituslupahakemuksena.

2. Valituslupahakemuksen hylkääminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Helmi Lajunen.

---

[SV]

Besvär över förvaltningsdomstolens beslut i ett ärende som gällde valmyndighetens beslut att fastställa valresultatet, förutsatte besvärstillstånd.

Vallagen 100 § 1 mom., 102 § 1 och 2 mom. och 105 § 1 mom.

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 3 § och 107 § 1 mom.

Se även HFD 2021:81 och HFD 2022:20

Ärendet har avgjorts av justitieråden Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans och Juha Lavapuro. Föredragande Helmi Lajunen.