Supreme Administrative Court dismissed appeal due to late filing after finding normal service valid.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli valituksellaan hakenut muutosta Verohallinnon A Oy:lle antamaan ennakkoratkaisuun. Hallinto-oikeus oli valituksenalaisella päätöksellään 28.2.2020 hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Hallinto-oikeuden päätös oli samana päivänä annettu tiedoksi tavallisena tiedoksiantona A Oy:n Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitukseen antamassaan vastineessa 10.7.2019 prosessiosoitteeksi ilmoittamaan asiamiehen osoitteeseen.

A Oy esitti korkeimmalle hallinto-oikeudelle 8.10.2020 toimittamassaan valituslupahakemuksessa ja valituksessa, että sen asiamiehen työnantajan toimisto oli muuttanut uuteen osoitteeseen 1.2.2020 ja että asiamies ei ollut saanut asiamiehen vanhaan osoitteeseen lähetettyä kirjettä vaan päätös oli saatu tiedoksi vasta 11.9.2020, kun asiamies oli sitä erikseen hallinto-oikeudelta pyytänyt.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeus oli voinut antaa päätöksensä tiedoksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 90 §:n 1 momentin mukaisesti tavallisena tiedoksiantona. Pelkkä A Oy:n ilmoitus siitä, ettei se ollut lainkaan saanut päätöstä, ei ollut riittävä näyttö tiedoksisaannin tapahtumisesta myöhemmin kuin seitsemäntenä päivänä mainitun päätöksen lähettämisestä. Siten A Oy:n oli katsottava saaneen päätöksen tiedoksi 6.3.2020. Koska A Oy:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle 8.10.2020 toimittama valituslupahakemus ja valitus oli toimitettu myöhässä, asia oli jätettävä tutkimatta.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 81 § 2 momentti 5 kohta, 90 § 1 ja 2 momentti, 93 § 1 momentti ja 126 § 3 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus, 28.02.2020, 20/0212/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ei tutki valituslupahakemusta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Saman lain 90 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen päätös tai muu asiakirja annetaan tiedoksi kirjeitse tai sähköisellä viestillä käyttäen tiedoksiannon vastaanottajan tuomioistuimelle tätä tarkoitusta varten ilmoittamaa prosessiosoitetta (

tavallinen tiedoksianto

).

Saman pykälän 2 momentin mukaan tiedoksianto on kuitenkin toimitettava todisteellisesti, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Todisteellista tiedoksiantoa voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Tiedoksianto on toimitettava todisteellisesti myös, jos se koskee päätöksen täytäntöönpanoa tai muuta väliaikaista määräystä.

Saman lain 93 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse tavallisena tiedoksiantona lähetetystä asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä, jollei vastaanottaja näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain esitöiden (HE 29/2018, 93 §:n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan päätös tai muu asiakirja lähetettäisiin postitse lähtökohtaisesti oikeudenkäyntiin osallistuvan ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Mikäli henkilö, jolla ei ole laillista edustajaa tai asiamiestä, ei ole ilmoittanut osoitettaan, päätös tai muu asiakirja lähetettäisiin vastaanottajan väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseen tai muuhun osoitteeseen, jossa hänen voidaan perustellusti olettaa oleskelevan. Näin voi olla myös esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin lähestyy oma-aloitteisesti todistajaa.

Esitöissä on edelleen todettu, että lain 15 §:n 2 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta ilmoittaa valittajan yhteystiedot sekä niissä tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi muutosta tulisi ilmoittaa viipymättä tuomioistuimelle. Jos tiedoksi annettava päätös tai muu asiakirja on lähetetty ilmoitettuun prosessiosoitteeseen postitse, vastaanottaja voisi näyttää tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemännen päivän olettamaa myöhemmin esimerkiksi osoittamalla olleensa kyseisenä ajankohtana matkoilla. Mikäli päätös tai muu asiakirja on lähetetty muuhun kuin vastaanottajan ilmoittamaan prosessiosoitteeseen esimerkiksi siksi, että väestötietojärjestelmän mukaan henkilö on muuttanut ilmoittamastaan osoitteesta pois, näytöksi siitä, ettei vastaanottaja ole saanut asiakirjaa tiedoksi oletetussa ajassa, voisi tapauskohtaisesti riittää tuon seikan esiintuominen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 125 §:n 1 momentin mukaan mainittu laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Saman lain 126 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan muutoksenhaussa ennen mainitun lain voimaantuloa tehtyyn hallintoviranomaisen tai hallintotuomioistuimen päätökseen sovelletaan mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan mainitun lain voimaan tullessa hallintotuomioistuimessa tai muussa valitusviranomaisessa vireillä olevat asiat käsitellään tässä hallintotuomioistuimessa tai valitusviranomaisessa loppuun soveltaen mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Saman pykälän 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan hallintotuomioistuimessa mainitun lain voimaan tullessa vireillä olevassa asiassa valitusosoitukseen ja tiedoksiantoon mainittua lakia.

Asiassa saatu selvitys

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on 4.6.2019 päivätyllä valituksellaan hakenut muutosta Verohallinnon A Oy:lle antamaan ennakkoratkaisuun. Yhtiö on antanut asiassa 10.7.2019 päivätyn vastineen, jossa on ilmoitettu yhteyshenkilöksi yhtiön asiamies ja prosessiosoitteeksi sanotun asiamiehen työnantajan toimiston osoite.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 28.2.2020 hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Päätös on samana päivänä annettu tiedoksi tavallisena tiedoksiantona kirjeitse yhtiön ilmoittamaan prosessiosoitteeseen.

Kirjelmässään korkeimmalle hallinto-oikeudelle yhtiö on esittänyt, että sen asiamiehen työnantajan toimisto on muuttanut uuteen osoitteeseen 1.2.2020 ja että asiamies ei ole saanut vanhaan osoitteeseen lähetettyä kirjettä. Verohallinto on 7.9.2020 postitetulla selvityspyynnöllä tiedustellut yhtiöltä muun ohella, onko yhtiö noudattanut hallinto-oikeuden muuttaman ennakkoratkaisun 3. kohtaa. Yhtiön asiamies on selvityspyynnön saatuaan pyytänyt hallinto-oikeuden päätöstä hallinto-oikeudesta. Hän on saanut sen postitse tiedoksi 11.9.2020.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Hallinto-oikeus on 28.2.2020 antanut päätöksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön 4.6.2019 päivättyyn valitukseen. Siten päätöksen tiedoksiantoon on tullut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 126 §:n 3 momentin perusteella soveltaa sanotun lain säännöksiä.

Verotuksen ennakkoratkaisua koskeva päätös ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 90 §:n 2 momentissa tarkoitettu velvoittava päätös, jonka tiedoksianto on toimitettava todisteellisesti. Hallinto-oikeuden päätös on tämän mukaisesti annettu tiedoksi yhtiölle päätöksen antopäivänä 28.2.2020 tavallisena tiedoksiantona yhtiön vastineessaan hallinto-oikeudelle ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Tiedoksianto on siten tapahtunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 90 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 93 §:n 1 momentin nojalla yhtiön on katsottava saaneen päätöksen tiedokseen 6.3.2020, jollei yhtiö näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin. Asiassa on siten ensin ratkaistava, voidaanko yhtiön katsoa näyttäneen tiedoksisaannin tapahtuneen sen esittämällä tavalla vasta 11.9.2020.

Lähtökohtana on, että sen, joka väittää tiedoksisaannin tapahtuneen myöhemmin kuin seitsemäntenä päivänä tavallisesta tiedoksiannosta, on esitettävä väitteensä tueksi riittävä näyttö. A Oy on perustellut väitettään päätöksen tiedoksisaannista sanottua päivää myöhemmin sillä seikalla, että yhtiön prosessiosoitteekseen ilmoittama asiamiehen työnantajan toimiston osoite on muuttunut ennen päätöksen tiedoksiantoa, eikä hallinto-oikeuden tavallisena kirjeenä postittamaa päätöstä ole saatu lainkaan tiedoksi. Yhtiön antamaa selvitystä ei ole pidettävä riittävänä näyttönä tiedoksisaannin tapahtumisesta myöhemmin kuin seitsemäntenä päivänä mainitun päätöksen lähettämisestä. Yhtiön on siten katsottava saaneen päätöksen tiedoksi 6.3.2020.

Valituslupahakemus olisi näin ollen tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 5.4.2020 sattuneen sunnuntain johdosta viimeistään maanantaina 6.4.2020 kello 16.15. Valituslupahakemus on saapunut tänne 8.10.2020 sähköpostitse ja siis valitusajan päätyttyä. Tämän vuoksi valituslupahakemus ja valitus on jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

---

[SV]

Enheten för bevakning av skattetagarnas rätt sökte ändring i det förhandsavgörande Skatteförvaltningen gett A Ab. Förvaltningsdomstolen godkände 28.2.2020 med sitt besvärsunderkastade beslut de besvär Enheten för bevakning av skattetagarnas rätt anfört. Förvaltningsdomstolens beslut delgavs samma dag genom vanlig delgivning till den ombudets adress som A Ab hade uppgett som sin processadress i sitt genmäle 10.7.2019 till Enhetens för bevakning av skattetagarnas rätt besvär.

A Ab framförde i sin till Högsta förvaltningsdomstolen inlämnade ansökan om besvärstillstånd och sina besvär att dess ombuds arbetsgivare hade flyttat till en ny adress 1.2.2020 och att ombudet inte fått det brev som sänts till ombudets gamla adress, utan beslutet hade delgetts först 11.9.2020 när ombudet skilt hade bett om det från förvaltningsdomstolen.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att förvaltningsdomstolen hade kunnat delge sitt beslut genom vanlig delgivning enligt 90 § 1 mom. i lagen om rättegång i förvaltningsärenden. Enbart A Ab:s meddelande om att det inte alls hade fått beslutet var inte bevis nog för att delgivningen skett senare än sju dagar efter att nämnda beslut sänts. A Ab skulle därför anses ha fått del av beslutet 6.3.2020. Eftersom A Ab:s 8.10.2020 till högsta förvaltningsdomstolen inlämnade ansökan om besvärstillstånd och besvär hade inkommit för sent, lämnades ärendet utan prövning.

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 81 § 2 mom. 5 punkten, 90 § 1 och 2 mom., 93 § 1 mom. och 126 § 3 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio och Tero Leskinen. Föredragande Jarkko Kyllönen.