Supreme Administrative Court allows appeal dismissed for late filing due to missing office hours notice in appeal documents.

Viranomaisen päätöksiin liitetyistä valitusosoituksista puuttuivat maininnat siitä, että valituskirjan tulee olla perillä paitsi valitusajan viimeisenä päivänä myös ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää valitusta myöhään tehtynä tutkimatta.

Laki toimeentulotuesta 24 § 1 momentti

Hallintolaki 47 § 1 ja 2 momentti

Sosiaalihuoltolaki 51 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 2 ja 3 momentti, 14 § 1 momentti ja 17 § 1 momentti

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 7 § 1 ja 2 momentti, 8 § ja 10 § 1 momentti

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 6 § 1 momentti

Asetus valtion virastojen aukiolosta (332/1994) 1 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 19.8.2020 nro H316/2020

Asian aikaisempi käsittely

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston alainen viranhaltija

oli päätöksillään 9.3.2020 nro SHA/200041, 24.3.2020 nro MIM/200055, 21.4.2020 nro SHA/200062, 29.4.2020 nro SHA/200075 ja 11.5.2020 nro HEK/200069 hylännyt A:n hakemukset täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto

on 17.06.2020 §:ien 70 ja 72 kohdalla tekemillään päätöksillä hylännyt A:n oikaisuvaatimukset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt A:n valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saadun selvityksen mukaan A on saanut jaoston päätökset 17.06.2020 § 70 ja 17.06.2020 § 72 tiedokseen 26.6.2020. Päätöksiin liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan valituskirjelmä olisi siten tullut toimittaa hallinto-oikeudelle viimeistään maanantaina 27.7.2020 ennen virka-ajan päättymistä.

A on toimittanut valituskirjelmänsä hallinto-oikeudelle sähköisenä asiakirjana 27.7.2020 virka-ajan ulkopuolella kello 16.16 eli valitusajan päätyttyä. Valitus on myöhässä saapuneena jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Laki toimeentulotuesta 24 § 1 momentti

Sosiaalihuoltolaki 51 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 2 ja 3 momentti, 14 § 1 momentti, 81 § 2 momentti 5 kohta ja 127 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 § ja 10 § 1 momentti

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 6 § 1 momentti

Asetus valtion virastojen aukiolosta 1 §

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Nina Tuominen. Esittelijä Henna Nevalainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja toimeentulotuen myöntämistä koskevan valituksensa tutkimista.

Vaatimusten tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston päätöksien valitusosoituksissa ei ole mainittu kellonaikaa valituksen toimittamiselle. Ainoa määräaikaan vaikuttava tieto on esitetty päivämäärän tarkkuudella. Valitus on toimitettu hallinto-oikeuteen vaaditun 30 päivän kuluessa.

Valitusosoituksessa ei ole mainittu toimitusvelvollisuutta viraston aukioloaikana. Ei voida olettaa, että tavallinen kansalainen olisi tietoinen kaikista hallinto-oikeuden päätöksessä mainituista lainkohdista. Valitusosoituksessa ei ole mitään tarkennusta kellonajoista, vaikka sähköinen asiointi on mahdollinen ja sähköisesti asiakirjoja voi toimittaa koko vuorokauden ajan. Määräajat on annettava tarkasti, jotta niiden mukaan voi toimia.

Vasta hallinto-oikeuden päätöksessä on mainittu kellonajat. Sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston valitusosoitusta on tarpeen muuttaa, mikäli katsotaan, että valitus oli myöhässä. Valitusosoitus on omiaan johtamaan valittajaa harhaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhausta sanotussa laissa tarkoitettuun kunnan sosiaalitoimen päätökseen säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6 luvussa.

Hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Sosiaalihuoltolain 51 §:n mukaan kunnallisen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voidaan antaa valitusaikana myös toimielimelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeudelle.

Tammikuun 1. päivänä 2020 voimaan tulleen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Pykälän 3 momentin mukaan valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan valitus on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle, jollei erikseen säädetä, että valitus toimitetaan viranomaiselle.

Saman lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen tulee sopivalla tavalla ilmoittaa sähköisessä asioinnissa käytettävät yhteystietonsa. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, tällainen yhteystieto on ilmoitettava oikaisuvaatimus- tai valitusosoituksessa. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemisessä noudatetaan muutoin, mitä niistä erikseen säädetään.

Mainitun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/1994) 1 §:n mukaan valtion virastot ovat auki arkipäivinä kello 8.00 - 16.15.

Asiassa saatu selvitys, oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa saadun selvityksen mukaan A on saanut jaoston päätökset 17.06.2020 § 70 ja 17.06.2020 § 72 tiedokseen 26.6.2020. Päätöksiin liitettyjen valitusosoitusten mukaan valituskirjelmä on tullut toimittaa hallinto-oikeudelle viimeistään maanantaina 27.7.2020, jolloin valitusaika on päättynyt. A on toimittanut valituskirjelmänsä hallinto-oikeudelle sähköisenä asiakirjana 27.7.2020 kello 16.16 ja siis viraston aukioloajan päättymisen jälkeen.

Jaoston päätöksiin liitetyissä valitusosoituksissa on ilmoitettu, että päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Lisäksi valituskirjelmän toimittaminen on valittajan vastuulla ja valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Osoitteeksi on mainittu myös hallinto-oikeuden sähköpostiosoite.

Valitusosoituksiin ei ollut kuitenkaan liitetty ilmoitusta, että valituskirjojen tulee olla perillä viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusosoituksissa ei myöskään ollut mainintaa siitä, että valituskirja voidaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti. Valitusosoituksista puuttui lisäksi ohjaus mahdollisuudesta toimittaa valitusaikana valitus myös ratkaisun tehneelle viranomaiselle.

Jaoston päätöksiin liitetyt valitusosoitukset ovat edellä mainitulla tavalla olleet puutteellisia. Sen vuoksi hallinto-oikeuden ei olisi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen tullut jättää sähköpostitse saapunutta valitusta mainitsemillaan perusteilla tutkimatta sen johdosta, että valitus on saapunut hallinto-oikeuteen määräpäivänä mutta aukioloajan päättymisen jälkeen.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén ja Kristina Björkvall. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

---

[SV]

De besvärsanvisningar som hade bifogats myndighetens beslut saknade omnämnande om att besvärsskriften ska vara framme förutom besvärstidens sista dag även före utgången av verkets öppettid. Därför borde förvaltningsdomstolen inte ha avvisat besvären som för sent inkomna.

Lagen om utkomststöd 24 § 1 mom.

Förvaltningslagen 47 § 1 ja 2 mom.

Socialvårdslagen 51 §

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 13 § 2 och 3 mom., 14 § 1 mom. och 17 § 1 mom.

Lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 7 § 1 och 2 mom., 8 § och 10 § 1 mom.

Lagen om beräknande av laga tid 6 § 1 mom.

Förordningen om öppethållandet av statens ämbetsverk (332/1994) 1 §

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén och Kristina Björkvall. Föredragande Marja-Liisa Judström.