Supreme Administrative Court ruled that granting a loan to a weak cooperative violated the Municipal Code's prohibition on significant financial risk.

Kunnanvaltuusto hyväksyi Kuntarahoitus Oyj:n 1,5 miljoonan euron lainatarjouksen. Talousarvioon lisättävällä lainalla oli tarkoitus maksaa paikallisen tietoverkko-osuuskunnan lainojen lyhennyksiä rahoituslaitoksille sekä osuuskunnan velkoja kunnalle. Valtuusto päätti samana päivänä myöntää tietoverkko-osuuskunnalle 1 488 884,76 euron suuruisen lainan ja hyväksyä sitä koskevan velkakirjan.

Kuntalainen A valitti päätöksistä hallinto-oikeuteen. Valituksessa katsottiin, että valtuuston edellä tarkoitetut päätökset olivat kuntalain 129 §:n 1 momentin vastaiset sekä kunnan että tietoverkko-osuuskunnan heikon taloustilanteen vuoksi. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi A:n valituksesta hallinto-oikeuden päätöksen ja valtuuston päätöksen siltä osin kuin kysymys oli lainan myöntämisestä osuuskunnalle.

Kunta oli osallistunut usean vuoden ajan laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnittelu- ja rakentamishankkeeseen kunnan alueella. Kunta oli antanut hankkeen toteuttamista varten perustetun tietoverkko-osuuskunnan pankkilainoille omavelkaisia takauksia. Kunta oli joutunut maksamaan osuuskunnan lainojen lyhennys- ja korkoeriä, minkä lisäksi kunta oli myöntänyt osuuskunnalle myös bulletlainan. Osuuskunnalle myönnetyllä uudella lainalla oli tarkoitus kattaa ennenaikaisesti osuuskunnan lainojen lyhennykset yli 870 000 euroa neljältä vuodelta, jo maksetut yli 310 000 euron suuruiset lyhennys- ja korkoerät ja 300 000 euron bulletlaina.

Osuuskunnan taloudellinen tila oli erittäin heikko. Osuuskunnan oma pääoma oli menetetty ja sen omaisuus koostui käytännössä rakennetusta valokuituverkosta, joka oli vaikeasti realisoitavissa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnan osuuskunnalle myöntämään lainaan sisältyi kuntalain 129 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkittävä taloudellinen riski, kun otettiin huomioon kunnan vuoden 2017 tilinpäätöksen taseen loppusumma noin 13,8 miljoonaa euroa.

Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä kunnan esittämällä perusteella, että kunnan taseessa olisi riittävä ylijäämä taloudellisen riskin kattamiseksi tai että kunnan riskit olisivat lainajärjestelyllä pienemmät kuin jos osuuskunnan annettaisiin joutua konkurssiin tai velkajärjestelyyn. Lainan myöntämisen ei voitu katsoa liittyneen kunnan osuuskunnalle aikaisemmin myöntämiin sitoumuksiin kuntalain esitöissä tarkoitetulla tavalla takautuvasti niin, että 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain 129 §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitukset eivät olisi koskeneet kysymyksessä olevaa uutena pidettävää lainaa. Kun kunnan etuja ei myöskään voitu katsoa turvatun sillä, että osuuskunta oli sitoutunut antamaan luoton vakuudeksi kunnalle jälkipantin yrityskiinnityksestä ensisijaisen pantinhaltijan saatavien jälkeen, valtuusto oli päättäessään lainan myöntämisestä osuuskunnalle toiminut kuntalain 129 §:n 1 momentin vastaisesti.

Kuntalaki 129 § 1 momentti ja 135 §

Hallituksen esitys (HE 268/2014 vp)

HaVM 55/2014 vp

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 24.5.2019 nro 19/0108/4

Asian aikaisempi käsittely

X:n kunnanvaltuusto

on 26.2.2018 (§ 11) hyväksynyt Kuntarahoitus Oyj:n 1,5 miljoonan euron lainatarjouksen kuuden kuukauden euribor-korolla ja päättänyt lisätä lainan kunnan vuoden 2018 talousarvioon talousarviolainaksi.

Lainalla maksetaan Y:n tietoverkko-osuuskunnan lainojen lyhennykset rahoituslaitoksille neljältä vuodelta kerralla. Lisäksi lainalla maksetaan kunnalle sen antama 300 000 euron lyhytaikainen kahden vuoden bulletlaina. Lainojen yhteismäärä on 1 488 884,76 euroa.

X:n

kunnanvaltuusto

on 26.2.2018 (§ 12) hyväksynyt velkakirjaluonnoksen velkakirjaksi ja myöntänyt Y:n tietoverkko-osuuskunnalle 1 488 884,76 euron lainan. Lisäksi valtuusto on velvoittanut osuuskunnan raportoimaan taloustilanteestaan kunnalle neljännesvuosittain.

Päätös on perustunut kunnanhallituksen 19.2.2018 § 26 tekemään ehdotukseen, jota on perusteltu seuraavasti:

Lainananto liittyy takauksen antajan takautumisoikeuteen/takautumissaatavaan eli kunnalla on oikeus periä velalliselta maksamansa velan määrä takaisin (takauslaki 29 §). Lainalla mahdollistetaan osuuskunnalle maksuaikaa hoitaa velvoitteitaan kunnalle ja rahoituslaitokselle. Osuuskunnan ajautuminen konkurssiin tai velkajärjestelyyn vaarantaisi kunnan kyvyn vastata sille säädetyistä tehtävistä ja taloudellisista velvoitteista (kuntalaki 129 §).

Itä-Suomen hallinto-oikeus

on 1.6.2018 antamallaan välipäätöksellä (18/0152/4) kieltänyt kunnanvaltuuston päätösten 26.2.2018 (§:t 11 ja 12) täytäntöönpanon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus

on, varattuaan muiden ohella Y:n tietoverkko-osuuskunnalle tilaisuuden vastineen antamiseen A:n valituksen johdosta, valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n kunnanvaltuuston päätöksiä 26.2.2018 (§:t 11 ja 12) koskevan valituksen. Hallinto-oikeus on samalla määrännyt, että hallinto-oikeuden 1.6.2018 antamaa kunnanvaltuuston päätösten 26.2.2018 (§:t 11 ja 12) täytäntöönpanon kieltämistä koskevaa määräystä tulee noudattaa, kunnes hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on lainvoimainen tai sitä ennen korkein hallinto-oikeus asiassa toisin määrää.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

(---)

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kuntalain 135 §:n 1 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Lainvalmisteluasiakirjojen kannanotot

Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 268/2014 vp) on 129 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että "Kunta ei saisi myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyisi merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävänä taloudellisena riskinä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, jossa takausvastuun realisoituminen vaarantaisi kunnan koko toiminnan tai vastaisi suuruudeltaan muutoin huomattavaa osaa kunnan talousarviosta. Momentissa mainittujen edellytysten täyttyminen tulisi arvioida jokaisen toimenpiteen osalta erikseen. Momentissa tuotaisiin esiin myös, että toimenpiteitä tehtäessä kunnan edut tulisi turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Tällä tarkoitettaisiin sitä, ettei vaadittavien vastavakuuksien tarvitsisi kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä, vaan kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Riskin todennäköisyys ja laajuus vaikuttavat yleisesti takauksen antamisen edellytyksiin sekä takauksen hintaan."

(---)

Yleisten laintulkintaoppien mukaisesti rajoituksilla ei voi olla takautuvia vaikutuksia. Siten takauksia ja antolainoja koskeva sääntely ei muuta voimassa olevia sitoumuksia. Siltä osin kuin lainan ja takauksen antaminen tulee kunnassa uudelleen harkittavaksi, tilanne on toinen. Valiokunta katsoo, ettei tässä yhteydessä voida asettaa erilaiseen asemaan kokonaan uusia ja aiemmin myönnettyjen takauksien ja lainojen pidennyksiä tarkoittavia takauksia ja lainoja, vaan rajoitukset koskevat näitä molempia."

Esitetty selvitys

Kunnanhallituksen päätöspöytäkirjan 19.3.2012 (§ 47) valmisteluosiosta ilmenee muun ohella, että kunnanvaltuusto on 28.9.2011 (§ 31) päättänyt kunnan osallistumisesta laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnittelu- ja rakentamishankkeeseen koko kunnan alueella 560 327 euron rahoitusosuudella. Kunnanhallitus on päättänyt 27.2.2012 (§ 30) myöntää rahoitusosuutensa Y:n tietoverkko-osuuskunnalle, joka Z:n maakuntaliiton hyväksymänä toimittajana toteuttaa laajakaistahanketta kunnan alueella. X:n kunnan haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden toteuttajaksi oli laajakaistatukilain mukaisesti kiinnostunut vain Y:n tietoverkko-osuuskunta. Osuuskunta perustettiin siksi, että aiemmilla hakukierroksilla ei löytynyt ketään kiinnostunutta toteuttajaa koko kunnan laajakaistahankkeisiin.

Kunnanhallituksen päätöspöytäkirjan 19.2.2018 (§ 26) valmisteluosiosta ilmenee, että osuuskunnan taloustilanteesta on vuoden 2017 aikana käyty useita neuvotteluja. Osuuskunnan lainoilla on niin tiukat maksuohjelmat, ettei se ole pystynyt eikä pysty suoriutumaan maksuohjelman mukaisista lainojen lyhennyksistä ja koroista nykyisellä tulo- ja menokehityksellä. Omavelkaisen takauksen antajana kunta vastaa osuuskunnan veloista kuin omistaan.

Puheenjohtajiston ja osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan kesken käydyissä neuvotteluissa on lopulta päädytty siihen, että kunta omavelkaisen takauksen antajana ottaa vastattavakseen osuuskunnan lainoista osan siten, että kunta maksaa osuuskunnan kaikkien lainojen lyhennykset neljältä vuodelta kerralla ja osuuskunta vastaa lainojen koroista. Neljän vuoden lyhennysten määrä on pankin ilmoituksen mukaan yhteensä 1 188 884,76 euroa. Lisäksi kunnanvaltuuston hyväksymä lisätalousarvion sisältämä 300 000 euron lyhytaikainen laina otetaan lainajärjestelyissä huomioon, joten lainojen yhteismääräksi tulee 1 488 884,76 euroa (TakausL 26 §).

Lainan antaminen liittyy takauksen antajan takautumisoikeuteen/takautumissaatavaan eli kunnalla on oikeus periä velalliselta maksamansa velan määrä takaisin. Lainalla mahdollistetaan osuuskunnalle maksuaikaa hoitaa velvoitteitaan kunnalle ja rahoituslaitokselle. Osuuskunnan ajautuminen konkurssiin tai velkajärjestelyyn vaarantaisi kunnan kyvyn vastata sille säädetyistä tehtävistä ja taloudellisista velvoitteistaan. Velasta on laadittu velkakirja, jonka luonnoksen mukaan velan määrä 1 488 884,76 euroa erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 20 vuoden kuluttua. Velan korko on 6 kk euribor + 0,550 prosenttia. Esitetyn velkakirjaluonnoksen mukaan velallinen sitoutuu antamaan luoton vakuudeksi jälkipantin yrityskiinnityksestä nro 2012/00306 ensisijaisen pantin haltijan saatavien jälkeen.

Oikeudellinen arviointi

(---)

Kuntalain 129 §:n 1 momentin vastaisuutta koskeva valitusperuste

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 26.2.2018 § 11 hyväksynyt Kuntarahoituksen 1,5 miljoonan euron suuruisen lainatarjouksen 6 kuukauden euribor-korolla. Valittajan mukaan lainan ottaminen on vastoin kuntalain 129 §:ää. Mainittu säännös koskee kuitenkin vain kunnan myöntämän lainan, takauksen tai muun vakuuden antamista. Säännös ei tule sovellettavaksi kunnan ottaman lainan kohdalla, eikä valtuuston päätös siten ole valituksessa esitetyllä perusteella lainvastainen.

Valituksen mukaan lainan antaminen heikentää entisestään huonoa kuntataloutta ja vaarantaa kunnan mahdollisuudet selvitä lakisääteisistä velvoitteistaan. Kuntalain 129 §:n 1 momentin tarkoituksena on ollut vähentää kuntien sellaista riskienottoa, joka voisi vaarantaa kunnan toiminnan sekä mahdollisuudet vastata peruspalvelujen järjestämisestä. Nyt kysymyksessä olevan lainan myöntäminen osuuskunnalle liittyy kunnan aiempiin lainvoimaisiin päätöksiin perustuviin takausvastuisiin. Esitetyn selvityksen mukaan osuuskunta ei ole kyennyt suoriutumaan lainojensa takaisinmaksusta, ja kunnan takausvastuu on siten jo osin toteutunut. Laina on myönnetty kunnan takaamien osuuskunnan velkojen takaisinmaksuun. Lainan myöntäminen perustuu siten takausvastuista johtuvaan, ja osuuskunnan heikon taloustilanteen johdosta todellisena ja merkittävänä pidettävään taloudelliseen riskiin.

Kunta on pitänyt lainajärjestelyyn liittyviä riskejä taloutensa kannalta pienempinä kuin tilannetta, jossa osuuskunnan annettaisiin maksukyvyttömänä ajautua konkurssiin tai velkajärjestelyyn, jossa kunta joutuisi maksamaan ja rahoittamaan koko takaamansa noin 3,4 miljoonan lainamäärän välittömästi. Lainalla on tarkoitus kattaa osuuskunnan lainojen lyhennykset neljältä vuodelta ja sillä tavalla vakauttaa osuuskunnan taloutta sekä maksuvalmiutta. Hallinto-oikeus arvioi, ettei kunnan myöntämä laina ainakaan merkittävästi lisää kunnalla jo olemassa olevaa osuuskunnan rahoittamiseen liittyvää riskiä. Tästä syystä lainan ei voida katsoa vaarantavan myöskään kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.

Hallinto-oikeus katsoo edellä lausutuin perustein, ettei kunnanvaltuuston päätöstä ole pidettävä kuntalain 129 §:n 1 momentin vastaisena. Kunnanvaltuuston päätökset 26.2.2018 §:t 11 ja 12 eivät siten ole valituksessa esitetyin perustein lainvastaisia.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Marika Turunen ja Elina Ranz, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Osuuskunta ei ole pystynyt antamaan kunnalle kuntalain 129 §:ssä tarkoitettuja riittäviä vastavakuuksia lainalle.

Kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa mainittu kahden miljoonan euron niin sanottu puskuri koostuu kunnan tilikautta 1.1. - 31.12.2018 koskevasta tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjasta 27.5.2019 ilmenevin tavoin lähinnä epävarmoista saatavista, eikä kysymys näin ollen ole todellisesta puskurista.

Osuuskunta ei ole viime aikoina pystynyt suoriutumaan edes lainojensa korkokustannuksista. Ne ovat langenneet takaajan maksettaviksi.

X:n kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

X:n kunta ei ole kriisikunta. Kunnan taseessa on niin sanottua puskuria eli ylijäämää yli kaksi miljoonaa euroa, ei epävarmoja saatavia.

A

on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Osuuskunta ei ole vuosiin pystynyt hoitamaan maksuvelvoitteitaan, ja se on ylivelkaantunut. Kysymyksessä oleva jälkipantti on arvoton, eikä se voi toimia lainan vakuutena.

Kunnan taseeseen on kirjattu epävarmoja saatavia esimerkiksi osuuskunnalta. Tilintarkastaja on puuttunut näihin taseeseen kirjattuihin saataviin. Kunnan kirjanpitäjän ja tilintarkastajan välisisistä sähköpostiviesteistä ajalla 5.9. - 11.10.2019 ilmenevin tavoin on todennäköistä, ettei osuuskunta pysty maksamaan kunnan takautumissaatavaa, minkä vuoksi takautumissaatavaa ei voi näyttää kunnan taseessa saamisena, koska taseessa saa olla vain sellaisia saamisia, joista todennäköisesti saadaan maksusuoritus.

Osuuskunta ei pysty tulevaisuudessakaan hoitamaan olemassa olevia lainojaan eikä korkoja. Uusien lainojen hoitamiselle ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia.

Järkevän maksuohjelman saaminen olemassa olevien maksuvelvoitteiden hoitamiseksi edellyttää osuuskunnan hakeutumista velkasaneeraukseen tai konkurssiin ja siten sellaisen maksuohjelman saamista, josta osuuskunta kykenee selviytymään. Kunnan lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen on vaarantunut osuuskunnan maksujen hoitamisen vuoksi.

Osuuskunnan maksuvaikeudet ovat alkaneet alkuvuonna 2015 sekä jatkuneet ja pahentuneet sen jälkeen. Osuuskunnalle on alkuvuonna 2017 myönnetty 300 000 euron bulletlaina. Tämä laina olisi pitänyt maksaa vuoden kuluttua sen saamisesta, mutta tästä lainasta ei ole maksettu mitään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1.Valitus hylätään siltä osin kuin hallinto-oikeuden päätös koskee kunnanvaltuuston päätöstä 26.2.2018 (§ 11).

2. Hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan kunnanvaltuuston päätöstä 26.2.2018 (§ 12) koskevilta osin.

Perustelut

Kunnanvaltuuston päätös 26.2.2018 (§ 11)

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Kunnanvaltuuston päätös 26.2.2018 (§ 12)

2.1 Sovellettavat säännökset ja lain esityöt

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksessä (HE 268/2014 vp) on 129 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella seuraavaa:

"Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saisi vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saisi myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyisi merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävänä taloudellisena riskinä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, jossa takausvastuun realisoituminen vaarantaisi kunnan koko toiminnan tai vastaisi suuruudeltaan muutoin huomattavaa osaa kunnan talousarviosta.

(---)

Momentissa tuotaisiin esiin myös, että toimenpiteitä tehtäessä kunnan edut tulisi turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Tällä tarkoitettaisiin sitä, ettei vaadittavien vastavakuuksien tarvitsisi kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä, vaan kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Riskin todennäköisyys ja laajuus vaikuttavat yleisesti takauksen antamisen edellytyksiin sekä takauksen hintaan."

Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 268/2014 vp) annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 55/2014 vp) todetaan ehdotetun 129 §:n osalta muun ohella seuraavaa:

" Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, millä edellytyksillä kunta voi myöntää lainaa, takauksia tai muita vakuuksia toisen velasta tai muusta sitoumuksesta.

(---)

Yleisten laintulkintaoppien mukaisesti rajoituksilla ei voi olla takautuvia vaikutuksia. Siten takauksia ja antolainoja koskeva sääntely ei muuta voimassa olevia sitoumuksia. Siltä osin kuin lainan ja takauksen antaminen tulee kunnassa uudelleen harkittavaksi, tilanne on toinen. Valiokunta katsoo, ettei tässä yhteydessä voida asettaa erilaiseen asemaan kokonaan uusia ja aiemmin myönnettyjen takauksien ja lainojen pidennyksiä tarkoittavia takauksia ja lainoja, vaan rajoitukset koskevat näitä molempia."

2.2 Asiassa saatu selvitys ja johtopäätökset

X:n kunnanvaltuusto on vuonna 2011 päättänyt kunnan osallistumisesta laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnittelu- ja rakentamishankkeeseen koko kunnan alueella 560 327 euron rahoitusosuudella. Kunnanvaltuusto on vuosina 2012 - 2014 antanut hankkeen toteuttamista varten perustetun Y:n tietoverkko-osuuskunnan yhteensä 3 765 511,52 euron suuruisille pankkilainoille omavelkaiset takaukset. Kunta on vuodesta 2016 lähtien maksanut omavelkaisen takauksen antajana osuuskunnan maksamatta jättämiä lainojen lyhennys- ja korkoeriä yhteensä kaikkiaan 314 967,80 euroa. Lisäksi kunta on vuonna 2017 myöntänyt osuuskunnalle 300 000 euron lyhytaikaisen kahden vuoden bulletlainan.

Osuuskunnan maksuvaikeuksien vuoksi kunta on päättänyt ottaa vastattavakseen osan osuuskunnan lainoista maksamalla osuuskunnan kaikkien lainojen lyhennykset neljältä vuodelta yhteensä 873 916,96 euroa kerralla niin, että osuuskunta vastaa lainojen koroista.

Kunnanvaltuusto on 26.2.2018 (§ 12) myöntänyt Y:n tietoverkko-osuuskunnalle 1 488 884,76 euron lainan, jolla on ollut tarkoitus kattaa edellä mainitut ennenaikaiset osuuskunnan lainojen lyhennykset yhteensä 873 916,96 euroa sekä jo maksetut 314 967,80 euron suuruiset lyhennys- ja korkoerät ja 300 000 euron bulletlaina.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että osuuskunnan taloudellinen tilanne on kunnanvaltuuston päätöstä 26.2.2018 (§ 12) tehtäessä ollut erittäin heikko. Kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle toimittamasta lisälausunnosta käy ilmi, että osuuskunnan oma pääoma on menetetty ja sen omaisuus, joka käytännössä koostuu rakennetusta valokuituverkosta, on vaikeasti realisoitavissa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että edellä tarkoitetuissa olosuhteissa X:n kunnan osuuskunnalle myöntämään 1 488 884,76 euron suuruiseen lainaan sisältyy kuntalain 129 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkittävä taloudellinen riski, kun otetaan huomioon X:n kunnan vuoden 2017 tilinpäätöksen taseen loppusumma 13 820 388 euroa. Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä kunnanhallituksen esittämällä perusteella, että kunnan taseessa olisi riittävä ylijäämä taloudellisen riskin kattamiseen tai että kunnan riskit olisivat toteutetulla lainajärjestelyllä pienemmät kuin jos osuuskunnan annettaisiin joutua konkurssiin tai velkajärjestelyyn.

Lainan myöntämisen ei voida myöskään katsoa liittyvän kunnan osuuskunnalle aikaisemmin myöntämiin sitoumuksiin lain esitöissä tarkoitetulla tavalla takautuvasti niin, että 1.5.2015 voimaan tulleenkuntalain 129 §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitukset eivät koskisi nyt kysymyksessä olevaa uutena pidettävää lainaa.

Kun kunnan etuja ei voida katsoa turvatun myöskään sillä, että velallisena oleva osuuskunta on sitoutunut antamaan luoton vakuudeksi jälkipantin yrityskiinnityksestä X:n kunnalle ensisijaisen pantinhaltijan saatavien jälkeen, kunnanvaltuusto on päättäessään lainan myöntämisestä osuuskunnalle toiminut kuntalain 129 §:n 1 momentin vastaisesti. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös ja kunnanvaltuuston päätös 26.2.2018 (§ 12) on kumottava.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Jukka Vanto.

---

[SV]

Kommunfullmäktige godkände Kommunfinans Abp:s låneerbjudande om 1,5 miljoner euro. Med lånet som skulle fogas till budgeten var det meningen att betala det lokala datanätsandelslagets låneamorteringar till olika finansinstitut och andelslagets skulder till kommunen. Fullmäktige beslöt samma dag bevilja datanätsandelslaget ett lån om 1 488 884,76 euro och godkänna ett skuldebrev gällande lånet.

Kommunmedlem A besvärade sig över besluten till förvaltningsdomstolen. Enligt besvären stred de ovan nämnda besluten mot 129 § 1 mom. i kommunallagen på grund av såväl kommunens som datanätsandelslagets svaga ekonomi. Förvaltningsdomstolen avslog A:s besvär.

Högsta förvaltningsdomstolen upphävde på A:s besvär förvaltningsdomstolens beslut och kommunfullmäktiges beslut till den del det gällde beviljande av lån åt andelslaget.

Kommunen hade i flera år deltagit i ett projekt som gällde planering och byggande av ett informationsnät som lämpade sig för tillhandahållande av bredband på kommunens område. Kommunen hade för det för ändamålet grundade datanätsandelslaget gått i proprieborgen för de banklån som tagits för att förverkliga projektet. Kommunen hade blivit tvungen att betala amorteringar och ränteposter för andelslagets lån och ytterligare hade kommunen beviljat andelslaget ett bulletlån. Med det nya lån som beviljats andelslaget var det tänkt att i förväg täcka andelslagets låneamorteringar upp till 870 000 euro under fyra år, de redan betalda amorteringarna och ränteposterna om 310 000 euro och bulletlånet om 300 000 euro.

Andelslagets ekonomiska ställning var ytterst svag. Andelslaget hade förlorat sitt eget kapital och dess egendom bestod i praktiken av det byggda bredbandsnätet vilket var svårt att realisera.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att det ingick en i 129 § 1 mom. i kommunallagen avsedd betydande ekonomisk risk i det lån som kommunen beviljat andelslaget, med beaktande av slutsumman i balansräkningen i kommunens bokslut år 2017 cirka 13,8 miljoner euro.

Ärendet skulle inte bedömas annorlunda på den av kommunen framförda grunden att balansräkningen innehöll ett tillräckligt överskott för att täcka den ekonomiska risken eller att kommunens risker genom lånearrangemangen var mindre än om man tillät andelslaget att gå i konkurs eller skuldsanering. Lånet kunde inte anses ha samband med de tidigare förbindelserna kommunen beviljat andelslaget på det sättet retroaktivt som avses i kommunallagens förarbeten så att begräsningarna i 129 § 1 mom. i kommunallagen, vilken trätt i kraft 1.5.2015, inte skulle ha gällt det ifrågavarande lånet som skulle anses som ett nytt lån. Kommunens intressen kunde inte heller anses ha tillgodosetts genom att andelslaget förbundit sig att som säkerhet för lånet ge kommunen efterpant i företagsinteckningen efter primärpanthavarens fordringar. Därför hade fullmäktige handlat i strid med 129 § 1 mom. i kommunallagen då man fattade beslut om att bevilja lån åt andelslaget.

Kommunallagen 129 § 1 mom. och 135 §

Regeringens proposition (RP 268/2014 rd)

FvUB 55/2014 rd

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas och Antti Pekkala. Föredragande Jukka Vanto.

Fråga om tillämpningen av 129 § i kommunallagen då kommunen beviljat ett lån om 1,5 miljoner euro för att betala ett datanätsandelslags skulder. Årsbok HFD 2020: