Legislator Case Law & Legislation
ECLI:FI:KHO:2019:9 ECLI:FI:KHO:2019:9 AI generated

Supreme Administrative Court dismisses appeal; lower court correctly rejected claim due to final binding decision on costs.

Case Number ECLI:FI:KHO:2019:9
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Administrative Court dismissed Loimaan City's appeal against Helsingin Hallinto-oikeus's decision to reject its request. The city sought to shift child care costs to Nurmijärven City, but the lower court correctly noted that Turun Hallinto-oikeus had already issued a final, binding order requiring Loimaan City to pay these costs. Since the liability was definitively resolved by a final judgment, the lower court was legally obligated to reject the new claim without examination.

Legislator headnote

AI generated

Hallintolainkäyttölaki 69 §; Lastensuojelulaki 16 a § 3 momentti: When a final administrative decision has already determined the liability for child care costs, a subsequent request to shift that liability to a different municipality must be rejected without examination.

Keywords

AI generated
final binding decision child care costs municipal liability procedural exhaustion administrative appeal cost allocation res judicata

Cited Legislation

AI generated
Hallintolainkäyttölaki 69 §
Hallintolainkäyttölaki 69 § ja 70 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 70 § 1 momentti
Lastensuojelulaki 16 a § 3 momentti
Lastensuojelulaki 16 a § 3 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Turun hallinto-oikeus oli päätöksellään 5.9.2016 Tl. Kosken kunnan hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan kunnalle huostaan otetun lapsen sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen.

Helsingin hallinto-oikeuden oli tullut jättää tutkimatta Loimaan kaupungin 20.9.2016 saapunut hakemus, jossa oli vaadittu Nurmijärven kunnan velvoittamista korvaamaan Loimaan kaupungille edellä mainitut kustannukset.

Hallintolainkäyttölaki 69 § ja 70 § 1 momentti

Lastensuojelulaki 16 a § 3 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 16.11.2016 nro 16/1123/6

Asian taustatietoja

Turun hallinto-oikeus

oli 5.9.2016 antamallaan päätöksellä numero 16/0512/2 Tl. Kosken kunnan hallintoriita-asiassa tekemästä hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Tl. Kosken kunnalle (jäljempänä myös Kosken kunta) 3.9.1999 syntyneen A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen.

Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

Loimaan kaupunki

on Helsingin hallinto-oikeuteen 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan Loimaan kaupungille A:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset.

A on otettu huostaan Tl. Kosken kunnan sosiaaliviranomaisen päätöksellä 8.12.2014. A oli asunut Loimaalla vajaan seitsemän kuukautta ajalla 1.3. - 26.9.2014. Tätä ennen hän oli asunut Nurmijärvellä vajaan kaksi vuotta ajalla 16.4.2012 - 28.2.2014. Maaliskuussa 2014 järjestetyssä lastensuojeluasiakkuuden siirtopalaverissa oli Nurmijärven sosiaalityöntekijä todennut huostaanoton olleen veitsenterällä ja sijoituspaikkoja oli jo kartoitettu. Perheen on todettu muuttaneen Nurmijärveltä pakoon huostaanottoa. Olisi kohtuutonta, mikäli Loimaan kaupungin katsottaisiin olevan vastuussa A:n sijaishuollon kustannuksista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on jättänyt Loimaan kaupungin hakemuksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Turun hallinto-oikeus on 5.9.2016 antamallaan päätöksellä velvoittanut Loimaan kaupungin vastaamaan A:n sijaishuollon kustannuksista 8.12.2014 alkaen. Päätöksen perusteluissa on todettu A:n sijaishuollon tarpeen syntyneen Loimaalla. Kyseisellä päätöksellä on sitovasti ratkaistu sijaishuoltokustannuksista 8.12.2014 lähtien vastuussa oleva kunta. Loimaan kaupungin olisi Helsingin hallinto-oikeudelle tehdyn hakemuksen sijaan tullut esittää Nurmijärven kustannusvastuuta koskeva vaatimus jo asiaa Turun hallinto-oikeudessa käsiteltäessä tai hakea Turun hallinto-oikeuden myöhemmin antamasta päätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Loimaan kaupungin hakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 34 § 2 momentti ja 69 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Rosendahl, Sinikka Välitalo ja Marko Ahlstedt, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Loimaan kaupunki

onpyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaupunki on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja tutkii Nurmijärven kunnan vastuun A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista.

Vaatimustensa tueksi kaupunki on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallintolainkäyttölaista tai lastensuojelulaista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Loimaan kaupungin perusturvalautakunnan olisi tullut esittää Nurmijärven kuntaan kohdistamansa vaatimukset jo Turun hallinto-oikeudessa. Hallintoriitaprosessin aikana kunta ei voi olettaa, että hallinto-oikeus selvittäisi toissijaisesti, mikä vastaajana oleva kunta voidaan velvoittaa korvaamaan vaatimusten kohteena olevat kustannukset.

Nurmijärven

kunta

on antanut selityksen ja vaatinut, että Loimaan kaupungin valituslupahakemus hylätään. Mikäli valituslupa myönnetään, Loimaan kaupungin vaatimukset tulee hylätä.

Hallintoriidan käsittelyssä ensisijainen selvitysvastuu on riidan osapuolilla. Hakijan vastuulla on esittää selvitys, joka tukee hallintoriitahakemusta, ja jos vastaaja esittää asian käsittelyssä vaatimuksen, on vastaajan esitettävä selvitys sen perusteista.

Kun otetaan huomioon tasapuolisuuden vaatimus oikeudenmukaisen prosessin kulmakivenä, hallintotuomioistuin ei voi ajaa asiaa toisen viranomaisasianosaisen puolesta hankkimalla selvitystä vireillä olevan hakemusprosessin ulkopuolisen kunnan mahdollisesta kustannusvastuusta ja siihen vaikuttavista sekoista tai tutkimalla asiaa oma-aloitteisesti ilman asianosaisen esittämää nimenomaista perusteltua vaatimusta. Myös hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentista seuraa, että valitusviranomainen voi antaa ratkaisun vain asiassa esitettyihin vaatimuksiin.

Loimaan kaupunki ei ole esittänyt Turun hallinto-oikeudessa asiaa käsiteltäessä nimenomaista vaatimusta Nurmijärven kunnan velvoittamisesta korvaamaan A:n sijaishuollon kustannuksia Loimaan kaupungin sijasta, vaikka kaupunki on ollut tietoinen pojan lastensuojelun asiakkuudesta edeltävässä kunnassa. Turun hallinto-oikeuden päätöksen perusteluosasta on myös nähtävissä, että lapsen asuminen Nurmijärvellä on kyllä asiaan liittyvissä selvityksissä mainittu, mutta varsinaista kustannusten korvaamiseen liittyvää vaatimusta ei kuitenkaan ole esitetty. Näin ollen Turun hallinto-oikeus ei olisi voinut asiaa edes näiltä osin tutkia ja ratkaista.

Loimaan kaupunki

onantanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Nurmijärven kunnalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut Loimaan kaupungin valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Sovellettavat säännökset

Hallintolainkäyttölain 69 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koskevan riidan samoin kuin hallintosopimusta koskevan riidan, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus. Pykälän 2 momentin mukaan hakemus, jolla hallintoriita pannaan vireille, on toimitettava hallinto-oikeudelle. Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpide, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perusteet.

Hallintolainkäyttölain 70 §:n 1 momentin mukaan hallintoriita-asia käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asianosaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oikeushenkilöön, asian käsittelee se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oikeushenkilön puhevaltaa käyttävän viranomaisen tai toimielimen kotipaikka sijaitsee.

Lastensuojelulain 16 a §:n 3 momentin mukaan lapsen sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen sijaishuollon tarve on syntynyt.

2. Tosiseikat ja kysymyksenasettelu

Tl. Kosken kunta oli Turun hallinto-oikeudessa 17.8.2015 vireille tulleessa hakemuksessa vaatinut, että Loimaan kaupunki velvoitetaan korvaamaan Tl. Kosken kunnalle A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Turun hallinto-oikeuteen on Loimaan kaupungin puolesta annettu selitys, johon Kosken kunta on vastannut.

Turun hallinto-oikeus on 5.9.2016 antamallaan päätöksellä hyväksynyt hakemuksen ja velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Tl. Kosken kunnalle A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Hallinto-oikeus on todennut, että A:n sijaishuollon tarpeen on katsottava syntyneen Loimaalla ja Loimaan kaupunki on vastuussa A:n sijaishuollon kustannuksista. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole haettu muutosta.

Esillä olevassa asiassa Loimaan kaupunki on Helsingin hallinto-oikeuteen 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan vastaamaan A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista. Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Loimaan kaupungin valituksesta ratkaistavana, onko Helsingin hallinto-oikeuden tullut jättää hakemus tutkimatta.

3. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Turun hallinto-oikeuden 5.9.2016 antamasta päätöksestä ilmenee, että hallinto-oikeudelle osoitetun hakemuksen jälkeen Turun hallinto-oikeus oli ennen asian ratkaisemista varannut Loimaan kaupungille tilaisuuden antaa selityksensä. Loimaan kaupunki on siten voinut hallinto-oikeudessa esittää omat näkemyksensä, väitteensä ja vaatimuksensa, jotka koskevat sen vastuuta riidanalaisista lastensuojelukustannuksista.

Turun hallinto-oikeus on katsonut A:n sijaishuollon tarpeen syntyneen Loimaan kaupungissa lastensuojelulain 16 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja on tällä perusteella velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan esillä olevat sijaishuollon kustannukset Tl. Kosken kunnalle.

Turun hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakua koskevan ohjauksen mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Loimaan kaupunki ei ole hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten Turun hallinto-oikeuden 5.9.2016 antama päätös Loimaan kaupungin velvoittamisesta korvaamaan Tl. Kosken kunnalle A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen on lainvoimainen. Koska Loimaan kaupungin korvausvastuu on tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, Helsingin hallinto-oikeus ei ole voinut ottaa Loimaan kaupungin hakemusta tutkittavaksi.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ei ole perusteita muuttaa lopputulokseltaan hallinto-oikeuden päätöstä, jolla Loimaan kaupungin hakemus on jätetty tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Outi Suviranta, Anne Nenonen, Pekka Aalto ja Ari Wirén. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

---

[SV]

Åbo förvaltningsdomstol hade i sitt beslut 5.9.2016 på ansökan av Tl. Koski kommun ålagt Loimaa stad att åt kommunen ersätta kostnaderna från och med 8.12.2014 för placeringen i vård utom hemmet av ett omhändertaget barn. Beslutet är lagakraftvunnet.

Helsingfors förvaltningsdomstol borde ha avvisat Loimaa stads 20.9.2016 inkomna ansökan, i vilken det yrkats att Nurmijärvi kommun åläggs att åt Loimaa stad ersätta de ovan nämnda kostnaderna, utan att pröva den.

Förvaltningsprocesslagen 69 § och 70 § 1 mom.

Barnskyddslagen 16 a § 3 mom.

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Outi Suviranta, Anne Nenonen, Pekka Aalto och Ari Wirén. Föredragande Marja-Liisa Judström.