Supreme Administrative Court denied appeal permission for utility model validity dispute under new procedural law.

Markkinaoikeus oli hylännyt hyödyllisyysmallin rekisteröineen yhtiön valituksen Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) päätöksestä, jolla rekisteröinti oli julistettu mitättömäksi. Yhtiö oli hakenut lupaa valittaa markkinaoikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut hyödyllisyysmallin pysyttämistä voimassa joko markkinaoikeudessa esitettyjen tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyjen uusien muutettujen suojavaatimusten mukaisena.

Ennen oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013) säädetyn valituslupasäännöksen voimaantuloa 1.9.2013 vakiintuneen käytännön mukaisesti oli muutettujen suojavaatimusten esittäminen ollut mahdollista muutoksenhakuvaiheen aikana myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa siten, että korkein hallinto-oikeus oli ottanut ne ratkaisussaan huomioon. Valituslupasäännöksen voimaantulo muutti tätä lähtökohtaa. Korkein hallinto-oikeus katsoi tältä osin, ettei muutettujen suojavaatimusten esittäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa sinänsä muodostanut perustetta valitusluvan myöntämiselle.

Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa 7 luku 2 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 13 § 2 momentti (698/2005)

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 28.9.2015 nro 654/15

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus

on 26.9.2013 tekemällään päätöksellä Sähkötaso Esitystekniikka Oy:n vaatimuksesta julistanut Presson Oy:n keksintöä "Kokoustilan pöytäkaivokaluste" koskevan hyödyllisyysmallin FI 8595 mitättömäksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus

on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Presson Oy:n Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen, koska kysymyksessä olevan keksinnön ei katsottu eroavan selvästi siitä, mikä on aikaisemmin tullut tunnetuksi.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Ari Wirén, Kirsikka Etuaho ja Erkki Tiala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Presson Oy

on hakenut lupaa valittaa markkinaoikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset kumotaan ja hyödyllisyysmalli pysytetään voimassa markkinaoikeudessa esitettyjen suojavaatimusten mukaisena. Tois- ja kolmassijaisesti on vaadittu, että hyödyllisyysmalli pysytetään voimassa valituslupahakemuksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyjen, aiemmin esitettyyn nähden uusien muutettujen tois- tai kolmassijaisten suojavaatimusten mukaisena.

Yhtiö on katsonut, että hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa valitusluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät ja esittänyt tämän tueksi seuraavaa:

On ensinnäkin tärkeää, että suojavaatimusten määrittämän suojapiirin tulkinta perustuu mahdollisimman yhdenmukaisiin periaatteisiin. Näin ollen on tärkeää, että saadaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu sille, mitä periaatteita tulee noudattaa, kun tulkitaan suojavaatimuksessa esitettyjä yksittäisiä termejä.

Asian saattamiselle korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on lisäksi olemassa muu painava syy. Markkinoille on hyödyllisyysmallin hakemispäivän jälkeen tullut vastaavia tuotteita, jotka saattavat kuulua valituksen kohteena olevan hyödyllisyysmallin suojapiiriin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

Perustelut

Markkinaoikeuden päätökseen saa 1.9.2013 voimaan tulleen oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) mukaisessa asiassa lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Säännöstä sovelletaan asioihin, jotka ovat tulleet markkinaoikeudessa vireille mainitun lain voimaantulon jälkeen.

Hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin (698/2005) mukaan, kun muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan muun lain mukaan valituslupa, lupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen sanamuodon tulkintaa koskeva kysymys ei muodosta perustetta katsoa, että asia olisi lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeätä saattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Sitä, että markkinoille on tuotu hyödyllisyysmallin suojapiiriin mahdollisesti kuuluvia kilpailevia tuotteita, ei voida pitää sellaisena muuna painavana syynä, jonka perusteella valituslupa tulisi asiassa myöntää.

Ennen edellä mainitun valituslupasäännöksen voimaantuloa vakiintuneen käytännön mukaisesti on muutettujen suojavaatimusten esittäminen ollut mahdollista muutoksenhakuvaiheen aikana myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa siten, että korkein hallinto-oikeus on ottanut ne ratkaisussaan huomioon. Valituslupasäännöksen voimaantulo muuttaa tätä lähtökohtaa. Korkein hallinto-oikeus katsoo tältä osin, ettei muutettujen suojavaatimusten esittäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa sinänsä muodosta perustetta valitusluvan myöntämiselle.

Näin ollen sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen sekä yli-insinöörineuvokset Kenneth Holmberg ja Raimo Sepponen. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

---

[SV]

Marknadsdomstolen hade avslagit ett bolags besvär över Patent- och registerstyrelsens beslut att förklara registreringen av bolagets nyttighetsmodellrätt ogiltig. Bolaget hade ansökt om tillstånd att besvära sig över marknadsdomstolens beslut och i sina besvär yrkat att nyttighetsmodellrätten hålls i kraft antingen i enlighet med de skyddskrav som bolaget lagt fram i marknadsdomstolen eller de nya ändrade skyddskrav som bolaget lagt fram i högsta förvaltningsdomstolen.

Enligt den praxis som utvecklats innan bestämmelsen om besvärstillstånd i lagen om rättegång i marknadsdomstolen (100/2013) trädde i kraft 1.9.2013 hade det varit möjligt att i samband med ändringssökande lägga fram nya skyddskrav så att högsta förvaltningsdomstolen beaktade dem i sitt avgörande. Denna premiss ändrades i och med att bestämmelsen om besvärstillstånd trädde i kraft. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg härvid, att framläggande av nya skyddskrav i högsta förvaltningsdomstolen inte i sig utgör grund för att bevilja besvärstillstånd.

Lagen om rättegång i marknadsdomstolen 7 kap. 2 § 1 mom.

Förvaltningsprocesslagen 13 § 2 mom. (698/2005)