Supreme Administrative Court dismisses appeal extension claim for lawyer's delay in filing permission appeal.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the applicant's request to restore the expired deadline for filing a permission appeal. The applicant argued that his lawyer's negligence caused the delay, but the court held that such errors do not constitute a valid ground for extension. Consequently, the court ruled that the applicant failed to demonstrate a legal obstacle or other extremely weighty reason warranting the restoration of the time limit.
Legislator headnote
AI generatedAdministrative Procedure Act 61 § 2 point; The Supreme Administrative Court established that a lawyer's error or negligence is not a valid ground for restoring an expired deadline when filing a permission appeal, as the applicant bears the primary responsibility for timely submission.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Irakilainen turvapaikanhakija haki menetetyn määräajan palauttamista voidakseen tehdä valituslupahakemuksen hallinto-oikeuden kielteisestä turvapaikkapäätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Asiassa oli ratkaistavana, oliko hänen tässä asiassa esittämänsä asiamiehen laiminlyönti sellainen erityisen painava syy, jota tarkoitettiin hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdassa.
Asiamiehen unohdusta tai erehdystä, joka on aiheuttanut valituksen myöhästymisen, ei oikeuskäytännössä ole pidetty riittävänä perusteena menetetyn määräajan palauttamiselle. Pääsääntöisesti vastuu valituksen toimittamisesta valitusviranomaiselle asetetussa määräajassa on puhevallan menettämisen uhalla valittajalla itsellään. Turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen on olennainen, minkä vuoksi menetetyn määräajan palauttamista asiamiehen virheen vuoksi on arvioitu päätöksissä KHO 2016:205 ja 206 toisin. Vastaavat oikeusturvasyyt eivät sen sijaan puolla menetetyn määräajan palauttamista asiamiehen tai avustajan virheen vuoksi, kun on kyse valituslupahakemuksen tekemisestä.
Tässä tapauksessa hallinto-oikeus oli tutkinut hakijan valituksen. Edellä mainituin perustein korkein hallinto-oikeus totesi, että hakija ei ollut hakemuksessaan esittänyt laillista estettä tai muuta erittäin painavaa syytä, jonka perusteella hänelle tulisi palauttaa menetetty määräaika valituslupahakemuksen tekemistä varten.
Hallintolainkäyttölaki 61 § 2 kohta
Vrt. KHO 2016:205 ja 206
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 14.11.2016 nro 16/1227/71
Asian vaiheet
Maahanmuuttovirasto
on 13.4.2016 hylännyt Irakin kansalaisen A:n (jatkossa myös hakija) kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Lisäksi virasto on päättänyt käännyttää hänet Irakiin.
Hallinto-oikeus
on hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
Hakija
on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta, että hänelle palautetaan menetetty määräaika valituslupahakemuksen tekemiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä mainitusta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on lisäksi vaatinut, että maasta poistamisen täytäntöönpano kielletään. Valituslupahakemusta ei ole tehty ajoissa postinkulussa ilmenneiden viiveiden vuoksi. Avustaja on vastaanottanut päätöksen ja lähettänyt sen hakijalle vastaanottokeskukseen, josta hakija oli kuitenkin jo muuttanut toiseen vastaanottokeskukseen. Siinä vaiheessa, kun kirje on tavoittanut hakijan, muutoksenhakuaika oli jo umpeutunut.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus hylkää hakemuksen.
Perustelut
Hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdan mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa hakea muutosta päätökseen.
Tässä tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus on tutkinut hakijan valituksen. Edellä mainituin perustein korkein hallinto-oikeus toteaa, että hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt laillista estettä tai muuta erittäin painavaa syytä, jonka perusteella hänelle tulisi palauttaa menetetty määräaika valituslupahakemuksen tekemistä varten.
Hakemuksen tultua hylätyksi ei ole tarpeen lausua täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Janne Aer ja Tuomas Kuokkanen. Asian esittelijä Liisa Leiniö.
---
[SV]
En irakisk asylsökande ansökte om återställande av försutten fatalietid för att kunna ansöka om besvärstillstånd hos högsta förvaltningsdomstolen efter förvaltningsdomstolens nekande asylbeslut. Frågan gällde huruvida biträdets försummelse i ärendet var ett sådant synnerligen vägande skäl som avses i 61 § 2 punkten i förvaltningsprocesslagen.
Biträdets glömska eller misstag som lett till att besvären inte gjorts i tid, har i rättspraxis inte ansetts utgöra en tillräcklig grund för återställande av fatalietid. Enligt huvudregeln ligger ansvaret för att besvären inlämnas inom utsatt fatalietid, vid hot om förverkande av talerätten, på ändringssökanden. Möjligheten att besvära sig till förvaltningsdomstolen är väsentlig för en asylsökandes rättsskydd. Därför har högsta förvaltningsdomstolen bedömt frågan om återställande av försutten fatalietid på grund av biträdets försummelse annorlunda i besluten HFD 2016:205 och HFD 2016:206. Motsvarande rättskyddsgrund förespråkar inte återställande av fatalietiden på grund av biträdets försummelse då det är frågan om en ansökan om besvärstillstånd till högsta förvaltningsdomstolen.
Förvaltningsdomstolen hade prövat ärendet. På ovan nämnda grunder ansåg högsta förvaltningsdomstolen att sökanden inte anfört sådant laga förfall eller synnerligen vägande skäl att fatalietiden för ansökan om besvärstillstånd hade kunnat återställas.
Förvaltningsprocesslagen 61 § 2 punkten
Jfr. HFD 2016:205 och HFD 2016:206