Supreme Administrative Court dismisses appeal; small nature reserve creation does not hinder planning due to ongoing zoning and specific habitat constraints.

ELY-keskus oli maanomistajan hakemuksesta perustanut noin 2,7 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen.

Kunnanhallituksen valituksen johdosta arvioitavana oli, oliko ELY-keskus luonnonsuojelualueen perustamisesta päättäessään ottanut huomioon luonnonsuojelulain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetut muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat.

Kun otettiin huomioon suojelualueen pienialaisuus, alueen asema- ja yleiskaavoituksen keskeneräisyys sekä alueella sijaitsevien liito-oravan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen aiheuttama rajoitus kaavalliselle suunnittelulle, suojelualueen perustamisen ei katsottu vaarantavan mahdollisuuksia alueen tarkoituksenmukaiseen kaavoittamiseen siten, että suojelualueen perustamista koskeva hakemus olisi tullut yleiseen etuun liittyvien näkökohtien vuoksi hylätä.

Luonnonsuojelulaki 10 §:n 2 momentti, 24 § 1 momentti ja 49 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 8.4.2014 nro 14/0242/5

ELY-keskuksen päätös

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

(ELY-keskus) on päätöksellään 24.5.2012 (UUDELY/387/07.01/2012) A:n hakemuksesta perustanut noin 2,7 hehtaarin suuruisen Alhonpään luonnonsuojelualueen YSA206978 Vihdin kunnan Ritalan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Alhonpää RN:o 1:188.

Valitus hallinto-oikeudessa

Vihdin kunnanhallitus

on vaatinut, että ELY-keskuksen päätös kumotaan. Vaatimuksen perusteluna on esitetty muun ohella seuraavaa:

Liito-oravien esiintyminen alueella on kiistaton, mutta liito-oravan elinympäristön säilyttämiseksi ei tarvita erillisen suojelualueen perustamista. Liito-oravien elinympäristöä on seurattu ja tietoja päivitetty usean vuoden ajan Vihdin kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Tarkat ja ajantasaiset tiedot ovat mahdollistaneet liito-oravan huomioimisen alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

Alueen asemakaavoitus on käynnistetty. Kaavatyössä liito-oravien elinalueet voidaan huomioida paljon laajemmalta alueelta edellä mainittujen selvitysten perusteella. Nyt suojeltu alue sisältää vain osan liito-oravan käyttämistä puista, mutta myös alueita, jotka eivät selvitysten perusteella ole liito-oravan käytössä. Suojelupäätöksessä ei myöskään ole otettu minkäänlaista kantaa siihen, miten samalla kiinteistöllä oleva toinen metsikkö tulisi huomioida liito-oravan elinalueena.

Alueen kuvauksessa viitataan runsaslahopuustoiseen kangasmetsään ja METSO-ohjelman luonnontieteellisiin kriteereihin. Vihdin kunnan teettämissä luontoselvityksissä, jotka ELY-keskus on hyväksynyt kaavoituksen pohjaksi, alueelta ei ole inventoitu runsasta lahopuustoa tai muitakaan metsään liittyviä luontoarvoja. Valituksenalaisesta päätöksestä puuttuvat tiedot siitä, miten suojeltavaksi aiottu kohde täyttää METSO-ohjelman runsaslahopuustoisen kangasmetsän kriteerit, jossa edellytetään yli 140-vuotiasta puustoa kuusivaltaiselta tuoreelta kangasmetsältä. Vihdin kunnan käsityksen mukaan alueen puusto on ollut metsätalouskäytössä eikä se täytä kriteereitä suojeltavana metsätyyppinä.

Kaavoitusselvityksissä Nummelan eteläosien parhaaksi vanhan metsän kohteeksi inventoitiin 25 hehtaarin suuruinen Torholan metsä, mutta ELY-keskuksen tekemän maastokatselmuksen mukaan kohde oli tavanomaista talousmetsää, joka ei kelvannut suojeltavaksi ja kohde on sittemmin hakattu. Tätä taustaa vasten Alhonpään 2,7 hehtaarin kohteen suojeleminen METSO-kriteereihin perustuen on virheellistä ja loukkaa maanomistajien tasa-arvoisuutta.

ELY-keskus ei ole päätöstä tehdessään ottanut huomioon yleiseen etuun liittyviä näkökohtia. Luonnonsuojelualueeksi esitetty alue sijaitsee valtateiden 1 ja 2 sekä seututien 110 risteyksessä. Sijaintinsa ja liikenteellisten edellytystensä takia alue on Vihdin merkittävin kehittämiskohde. Valtateille on tehty suuria investointeja ja Alhonpään tilalle on 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 23.4.2012 esitetty seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja työpaikka-alue. Maanhankinta ja kaavasuunnittelu on jo nyt hyvin haasteellista ja luonnonsuojelualueen perustaminen on rakentamiseen verrattava kaavoitusta haittaava toimenpide. Alueella on Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavoituksen laatimista varten.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Vihdin kunnanhallituksen valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Luonnonsuojelulain 10 §:n 2 momentin mukaan luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;

2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;

3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;

4) alue on erityisen luonnonkaunis;

5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;

6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai

7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.

Luonnonsuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun muun luonnonsuojelualueen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava (

Pteromys volans

) kuuluu liitteessä lueteltuihin lajeihin.

Selvitys

Valituksenalaisella päätöksellä perustettu noin 2,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 3 kilometriä Nummelan kaakkoispuolella. Suojelualue sijaitsee valtateiden 1 (Tarvontie) ja 2 (Porintie) sekä maantien 110 (Vanha Turuntie) välisellä alueella, osalla Vihdin kunnan Ritalan kylässä sijaitsevaa kiinteistöä Alhonpää 1:188.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa 28.4.2011 suojelualueen länsipuolella sijaitsevalla kiinteistöllä Alhonmäki 1:187 21.4.2011 tehdystä maastokäynnistä todetaan muun ohella, että liito-oravan reviirin ydinalue sijaitsee pääosin itäpuoleisella kiinteistöllä 1:188.

Ympäristöministeriön julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) todetaan muun ohella, että elinympäristöt on jaoteltu valintaperusteissa kolmeen luokkaan (I - III). Luokittelussa on hyödynnetty muun muassa kohteissa olevia monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. Toisessa luokassa (II) ovat muut monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet, joissa on jo monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuston rakennepiirteitä tai monipuolista lajistoa. II luokan kohteet ovat yleensä puustoltaan I luokan kohteita nuorempia tai niukkalahopuustoisempia, mutta ne ovat selvästi monimuotoisuuden kannalta merkittäviä.

Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on päätöksellään 20.3.2013 § 8 hyväksynyt Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavassa suojelualue ja sen lähiympäristö on varattu työpaikka-alueeksi ja alueeksi, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Suojelualueen kohdalle on kaavaan merkitty merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.

Oikeudellinen arvio

Keiron Oy:n vuonna 2008 tekemässä luontoselvityksessä yli puolet kiinteistöllä RN:o 1:188 sijaitsevan suojelualueen pinta-alasta on suositeltu säilytettäväksi liito-oravan asuttuna esiintymänä tai elinpiirinä. Vuonna 2011 tehdyn maastokatselmuksen perusteella liito-oravan reviirin ydinalue sijaitsee kyseisellä kiinteistöllä. Kun lisäksi otetaan huomioon luontoselvityksen kuvaus eri kohteiden kolopuista, suojelualueen on ainakin osittain katsottava muodostavan liito-oravan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitetun lisääntymis- ja levähdyspaikan. Näin ollen suojelualue täyttää lain 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun luonnonsuojelualueen yleisen perustamisedellytyksen. Asiassa METSO-ohjelmasta esitettyjen perusteiden sekä alueen puustosta esitetyn selvityksen perusteella alueen voidaan myös katsoa täyttävän saman momentin 6 ja 7 kohdan mukaiset yleiset perustamisedellytykset.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Marja Viima ja Jaana Moilanen. Esittelijä Patrik Stenbäck.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vihdin kunnanhallitus

on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä samoin perustein, jotka on esitetty hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa.

Uudenmaan ELY-keskus

on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut valituksen hylkäämistä sekä esittänyt seuraavaa:

Alueella ohjaava maakuntakaava on tällä hetkellä nykyinen voimassa oleva maakuntakaava, jossa alueella on merkintä maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa. Ympäristöministeriön vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa valituksenalainen luonnonsuojelualue on alueella, jonne on esitetty seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja työpaikka-alue.

Ottaen huomioon edellä mainittujen maakuntakaavojen mittakaava ja mainittujen aluevarausten laajuus ja toisaalta valituksenalaisen luonnonsuojelualueen vähäinen koko, luonnonsuojelualue ei ole esteenä mainituille aluevarauksille. Sekä voimassa olevassa että vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa kyseistä aluetta koskevat suunnittelutavoitteet ovat luonnonsuojelualueen perustamisesta huolimatta edelleen sovitettavissa yhteen.

A

on valituksen ja lausunnon johdosta antamassaan selityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vihdin kunnan lausuntojen mukaan Alhonpään 2,7 hehtaarin suuruista aluetta koskevat samat maankäyttörajoitukset siitä riippumatta, onko alue luonnonsuojelualue vai ei. Vihdin kunta on kuitenkin viime vuosien aikana tietoisesti ja pitkäjänteisesti toiminut vastoin luonnonsuojelulakia ja ELY-keskuksen päätöksiä.

Nummelan eteläosien osayleiskaavan valmistelu on käynnistetty vuonna 2005. Alusta lähtien kunnalle on toimitettu tietoa alueella olevista liito-oravista ja muista luontoarvoista. Luontoarvoja ei ole huomioitu kaavasuunnitelmissa. Vuonna 2008 Luontotieto Keiron Oy on tehnyt kaavaan liittyen liito-oravaselvityksen alueella. Selvityksen mukaan alueella on useita asuttuja liito-oravametsiköitä.

Vuonna 2010 Vihdin kunta on hakenut maisematyölupaa puuston poistamiseksi liito-orava-alueilta. Uudenmaan ELY-keskus on päätöksillään 27.1.2011 ja 28.4.2011 rajannut hakkuiden ulkopuolelle liito-oravien kulkuyhteyden ja liito-oravametsikön. Rajauspäätöksistä huolimatta Vihdin kunta on vuosina 2011 ja 2013 hakannut metsää ELY-keskuksen rajaamilla liito-orava-alueilla. Näiden tapahtumien perusteella voidaan todeta, että Vihdin kunnan esittämä kaavallinen suojelu ei toteudu.

Alhonpään luonnonsuojelualue on edelleen luonnontilainen eikä Vihdin kunta tai muu taho ole tehnyt siellä hakkuita.

Alhonpään luonnonsuojelualueen perustaminen ei haittaa kaavoitusta eikä ole esteenä Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelulle. Maakuntakaavassa olevalla 500 hehtaarin työpaikka-alueella, joka sijoittuu Turun moottoritien ja Vanhan Turuntien väliselle alueelle, sijaitsee muitakin suojeltuja luontokohteita, esimerkiksi 17,6 hehtaarin Kauhussuo-Kauhukallion alue, joka on maakunnallisesti merkittävä luontokohde.

Vihdin kunnanhallitus

on lausunnon ja selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Sijaintinsa ja liikenteellisten edellytystensä takia alue on Vihdin merkittävin elinkeinoelämän kehittämiskohde. Maanhankinta ja kaavasuunnittelu on erittäin haasteellista ja luonnonsuojelualueen perustaminen on rakentamiseen verrattava kaavoitusta haittaava toimenpide.

Luonnonsuojelualuevaraus vaikeuttaisi myös lunastusluvan saamista alueelle. Lupaharkinnassa arvioidaan lunastustarvetta muun muassa kohdealueelle suunnitellun käyttötarkoituksen mukaan. Jos käyttötarkoitus on jo päätetty luonnonsuojelualueeksi, osayleiskaavaan ei voida merkitä yhtenäistä työpaikka-aluemerkintää, mikä vaikeuttaa myös yhtenäisen maa-alueen lunastamista. Vihdin kunnalla on jo näyttöä siitä miten liito-oravien suojelu on otettu huomioon asemakaavoituksessa. Liito-oravan suojelu tulisi hoitaa kaavatyön yhteydessä. Luonnonsuojelualueen perustamispäätös haittaisi sekä kaavan laatimista että vaikeuttaisi lunastusluvan saamista alueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Vihdin kunnan suunnitelmat alueen kehittämisestä perustuvat kaavoihin, jotka ovat olleet valmisteluvaiheessa, kun ELY-keskus on päättänyt suojelualueen perustamisesta. Huhmarin alueen asemakaavoituksen valmistelu on käynnistetty vuonna 2008. Asemakaavoitus ei ole edennyt. Nummelan eteläosien osayleiskaava ei ole lainvoimainen. Alueen kaavoituksessa ei ole tehty sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat ristiriidassa suojelualueen perustamisen kanssa.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella suojelualueella ja sen läheisyydessä on liito-oravan luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka rajoittavat kaavallista suunnittelua. Siten pienialaisen suojelualueen perustaminen ei aiheuta merkittäviä lisärajoituksia alueen kaavoitukselle.

Kun otetaan huomioon alueen kaavoitustilanne ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti alueella, suojelualueen perustaminen ei vaaranna mahdollisuuksia alueen tarkoituksenmukaiseen kaavoitukseen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

---

[SV]

NTM-centralen hade på ansökan av en markägare inrättat ett cirka 2,7 hektar stort naturskyddsområde.

På besvär av kommunstyrelsen gällde det att bedöma om NTM-centralen när den inrättade naturskyddsområdet hade beaktat andra synpunkter som gällde det allmänna bästa så som avses i 24 § 1 mom. i naturvårdslagen.

Med hänsyn till att det var fråga om ett till arealen litet skyddsområde, att detalj- och generalplaneringen av området ännu pågick och att det på området fanns i 49 § 1 mom. i naturvårdslagen avsedda föröknings- och rastplatser för flygekorre, vilka begränsade planeringen av området genom planläggning, ansågs inrättandet av skyddsområdet inte riskera möjligheterna till ändamålsenlig planläggning av området så att ansökan om att inrätta skyddsområdet borde ha avslagits med hänsyn till det allmänna bästa.

Naturvårdslagen 10 § 2 mom., 24 § 1 mom. och 49 § 1 mom.