Supreme Administrative Court allows Sami voter registration based on self-identification and mother's prior registration.

Valittaja, joka oli ilmoittanut pitävänsä itseään saamelaisena ja jonka äiti oli merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa, oli saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 3 kohdan perusteella merkittävä äänioikeutettuna saamelaisena vaaliluetteloon.

Laki saamelaiskäräjistä 3 §, 23 § 1 momentti, 23 a § 1 momentti, 26 b § 3 momentti

Oikeusministeriön asetus saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä 2 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Saamelaiskäräjien hallitus 2.8.2015 nro 8.14 §

Asian aikaisempi käsittely

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

on 24.2.2015 tekemällään päätöksellä (7.159 §) hylännyt valittajan pyynnön, että hänet merkitään vuoden 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

on kokouksessaan 7. - 8.6.2015 tekemällään päätöksellä (5.19 §) hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen.

Saamelaiskäräjien hallituksen ratkaisu

Saamelaiskäräjien hallitus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan vaalilautakunnan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

Saamelaiskäräjien hallitus on samalla päättänyt hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölain 63 §:n perusteella purkua valittajan äitiä koskevaan vuoden 2011 päätökseensä, jonka perusteella äiti on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien hallitus on päätöksestään ilmenevillä perusteilla katsonut, ettei valittajan äidin merkitseminen vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon ole ollut perusteltua sekä perustellut päätöstään lisäksi muun ohella seuraavasti:

Hallintolain 31 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimustensa perusteista. Tätä perusteluvelvollisuutta on tarkemmin täsmennetty oikeusministeriön asetuksella saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä (965/2006).

Saamelaiskäräjälain hallituksen esityksessä (HE 248/1994 vp) säädetään perusteista tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 momentin kohdan 3 perusteella. On pidettävä kohtuullisena, että saamelaiseksi katsotun henkilön lapsella on oikeus samaistua vanhempiensa identiteettiin.

Tilanteessa, jossa vanhempaa koskeva kirjallinen näyttö on ristiriidassa tunnettujen tosiasioiden kanssa tai silloin, kun vanhempi on merkitty kuuluvaksi alkuperäiskansaan, vaaliluettelomerkinnästä huolimatta, niin lapsella ei voi olla vanhempaansa parempaa oikeutta.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on kokouksessaan 24.2.2015 yksimielisellä päätöksellään todennut, ettei tunnista A:ta saamelaisen alkuperäiskansan jäseneksi, jolloin saamelaisten itsemääräämisoikeuteen kansainvälisen oikeuden mukaan sisältyvä ryhmähyväksyntä jää puuttumaan (ks. saamelaiskäräjien vaalilautakunnan yleisperustelut 2015 vaaliluetteloon hakeutumiseen liittyen kohta 9 ja 16).

Hakija ei ole edellä käsiteltyjen seikkojen perusteella esittänyt luotettavaa selvitystä, jonka perusteella hänet voitaisiin merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella (ks. saamelaiskäräjien hallituksen yleisperustelut kohta 1 ja 10).

Saamelaiskäräjien hallitus yhtyy saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksen lopputulokseen olla merkitsemättä hakija vaaliluetteloon edellä esitetyin perustein.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että saamelaiskäräjien hallituksen päätös kumotaan ja hänet merkitään saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon.

Valittaja on valituksensa perusteluina uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valittaja kokee itsensä saamelaiseksi samaistumalla aidosti äitinsä identiteettiin. Hän on esittänyt hakemuksensa perusteena saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä annetun oikeusministeriön asetuksen (965/2006) 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisena yksilöitynä tietona äitinsä vaaliluettelomerkinnän.

Saamen kieli ensiksi opittuna kielenä on vain yksi saamelaismääritelmän vaihtoehtoisista objektiivisista kriteereistä. Saamelaiskäräjien hallituksen yleisperusteluiden kohdan 10 maininta siitä, että saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan tulkinnassa tulisi arvioida hakijan vanhemman tai isovanhemman identifioituminen saamelaiseksi, on vastoin saamelaiskäräjälain sanamuotoa ja tarkoitusta. Lainkohta ei edellytä, että henkilön hakiessa vanhempansa tai isovanhempansa vaaliluettelomerkinnän perusteella merkitsemistään vaaliluetteloon hänen tulisi osoittaa uudestaan vanhempansa tai isovanhempansa identifioituminen saamelaiseksi.

Valittajalla on oikeus tulla merkityksi saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan perusteella.

Saamelaiskäräjien hallitus

on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa antamaansa ratkaisuun perusteluineen ja katsonut, ettei sen ratkaisua tule muuttaa.

Valittaja

on antanut vastaselityksen.

Merkitään

Korkein hallinto-oikeus

on eri päätöksellä hylännyt saamelaiskäräjien hallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemän purkuhakemuksen (dnro 2904‒2913/3/15), joka kohdistuu saamelaiskäräjien hallituksen vuonna 2011 tekemään päätökseen merkitä valittajan äiti vuoden 2011 vaaliluetteloon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen ja määrää, että A on merkittävä saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta velvoitetaan ryhtymään tämän päätöksen johdosta saamelaiskäräjistä annetun lain 26 b §:n 3 momentin mukaisiin toimenpiteisiin.

Perustelut

Asiassa ratkaistava kysymys

Valittaja on hakeutunut vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon sillä perusteella, että hänen äitinsä on saamelaiskäräjien hallituksen vuonna 2011 tekemällä päätöksellä merkitty mainitun vuoden vaaliluetteloon. Ratkaistavaksi tulee, onko tämä riittävä peruste valittajan hyväksymiselle vaaliluetteloon merkittäväksi vai onko saamelaiskäräjien hallitus voinut päätöksensä perusteluista ilmenevällä tavalla arvioida valittajan äidin saamelaisuuden nyt uudelleen ja toisin kuin vuonna 2011 tekemässään ratkaisussa.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden perustelut

Saamelaiskäräjistä annetun lain

3 §:n mukaan saamelaisella tarkoitetaan mainitussa laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Lain 23 §:n 1 momentin mukaan vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista vaaliluettelon edellisten vaalien vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmän tietojen pohjalta.

Saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä annetun oikeusministeriön asetuksen

(965/2006) 2 §:n 1 momentin mukaan vaaliluetteloon hakeutuvan henkilön on liitettävä hakemukseen:

1) luotettava selvitys saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta saamen kielen oppimisesta ensimmäisenä kielenä;

2) arkistoviranomaisen todistus siitä, että tietty henkilö on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaisena todistuksessa mainittuun maa-, veronkanto- tai henkikirjaan, sekä lisäksi viranomaisen antama todistus siitä, että hän on kyseisen henkilön jälkeläinen; tai

3) yksilöity tieto, jonka perusteella vaalilautakunta voi todeta, että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiskäräjistä annetun lain saamelaismääritelmää koskevan 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 248/1994 vp) lausuttiin muun ohella seuraavaa:

"Pykälässä määriteltäisiin, kenellä on lakiehdotuksen mukaiset saamelaisen oikeudet. Saamelaisen määritelmä olisi ehdotetussa muodossaan aikaisempaa väljempi, joten saamelaisiksi katsottavien henkilöiden määrä saattaisi jonkin verran lisääntyä. Ehdotettu saamelaisen määritelmä on sisällöltään samankaltainen kuin saamelaisten kielilaissa oleva määritelmä siten, että henkilön on itse pidettävä itseään saamelaisena. Tämän subjektiivisen kriteerin lisäksi määritelmään sisältyisi kuten aikaisemminkin myös objektiivinen peruste. Sen pääsisältönä olisi periaate, että henkilön tulee olla saamelaista syntyperää: saamelaiseksi synnytään, ei tulla tai päästä. Poikkeuksena tästä säännöstä olisi ottolapsi, joka muuallakin lainsäädännössä rinnastetaan biologisesti omaan lapseen. Nämä objektiiviset perusteet on lueteltu kohdissa 1 - 3."

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi seuraavaa:

"Ruotsin saamelaiskäräjiä koskevasta laista on otettu ehdotuksen 3 kohdan peruste. On pidettävä kohtuullisena, että saamelaiseksi katsotun henkilön lapsella on oikeus samaistua vanhempiensa identiteettiin. Tämä ei ole voimassa olevan lain mukaan mahdollista niiden henkilöiden osalta, joiden suvussa saamenkielinen syntyperä jää isovanhempia kauemmaksi. Nykyisen lain mukaan tällainen henkilö ei ole enää saamelainen, vaikka hänen molemmat vanhempansa olisi saamelaisina merkitty äänioikeutetuiksi saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa. Mainituista syistä ehdotetaan, että saamelaisella tarkoitettaisiin myös henkilöä, jonka vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa."

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 1 - 3 kohtaan sisältyvät perusteet ovat pykälän rakenne ja saamelaismääritelmää koskevat yksityiskohtaiset perustelut (HE 248/1994 vp) huomioon ottaen keskenään vaihtoehtoisia edellytyksiä, joiden mukaan saamelaisena itseään pitävä henkilö voidaan todeta saamelaiseksi.

Valittajan äiti on saamelaiskäräjien hallituksen vuonna 2011 tekemän lainvoimaisen päätöksen perusteella merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 3 kohdasta tai sitä koskevista perusteluista ei ole löydettävissä tukea saamelaiskäräjien hallituksen soveltamalle tulkinnalle, jonka mukaan valittajan äidin vaaliluetteloon merkitsemiseen edellytettävää saamelaisuutta voitaisiin arvioida tyttären vaaliluetteloon hakeutumisen yhteydessä toisin.

Valittaja on ilmoittanut pitävänsä itseään saamelaisena ja hänen äitinsä on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Valittajaa on näillä perusteilla pidettävä saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuna saamelaisena.

Tämän vuoksi saamelaiskäräjien hallituksen valituksenalainen päätös on kumottava ja A on määrättävä lisättäväksi saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Eila Rother, Eija Siitari ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

---

[SV]

Ändringssökanden, som hade meddelat att hon betraktade sig som same och vars mor hade upptagits med rösträtt i vallängden vid val till sametinget, skulle med stöd av 3 § 3 punkten i sametingslagen upptas i vallängden som same med rösträtt i valet.

Sametingslagen 3 §, 23 § 1 mom., 23 a § 1 mom., 26 § 3 mom.

Justitieministeriet förordning om förfarandet vid val till sametinget 2 §