Supreme Administrative Court dismisses appeal as late due to missing receipt confirmation on client's copy.

Muutoksenhakijalle oli lähetetty postitse hallinto-oikeuden päätös saantitodistusta vastaan. Valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 20.1.2014. Muutoksenhakijaa pyydettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimittamaan oma saantitodistuskappaleensa. Muutoksenhakijan toimittamassa saantitodistuskappaleessa ei ollut vastaanottajan kuittausta eikä päiväystä. Hallinto-oikeudelle palautuneen lähettäjän saantitodistuskappaleen mukaan muutoksenhakija oli kuitannut lähetyksen vastaanotetuksi 18.12.2013.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että aikaisemmassa oikeuskäytännössä myöhästynyttä valitusta ei ollut jätetty tutkimatta siinä tilanteessa, jossa muutoksenhakijan omaan saantitodistuskappaleeseen ei ollut tehty merkintöjä päätöksen antamisajankohdasta muutoksenhakijalle, vaikka valitusviranomaiselle palautuneen saantitodistuksen merkintöjen mukaan valitus olisi ollut myöhässä. Hallintolainkäyttölain ja sitä aikaisemman lainsäädännön mukaan muutoksenhakija vastaa sinänsä itse siitä, että hän toimittaa valituskirjelmänsä valitusajassa tuomioistuimeen. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus edellyttää, että muutoksenhakija toimii osaltaan huolellisesti ja säilyttää saamansa saantitodistuskappaleen. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus edellyttää myös sitä, että valituksenalaisen päätöksen lainvoimaisuuden alkamisajankohdasta voidaan varmistua. Tämä ei toteudu, jos muutoksenhakuaika jää avoimeksi.

Muutoksenhakijan on nykyisin mahdollista tarkistaa Itella Oyj:n sähköisestä lähetysten seurantajärjestelmästä saantitodistusta vastaan lähetetyn kirjeen vastaanottotiedot. Käytännössä tarkistaminen edellyttää, että muutoksenhakijalla on saamansa saantitodistuskappale tallessa. Vastaanottajan kappaleen puutteelliset tiedot lähetyksen vastaanottoajankohdasta eivät siten enää merkitse samanlaista oikeudellista epätietoisuutta kuin aikaisemmassa oikeuskäytännössä. Muutoksenhakija voi lisäksi arvioida saamansa päätöksen päiväyksen ja valitusosoituksen perusteella, missä ajassa valitus tulisi toimittaa perille. Valitusaika 30 päivää on myös varsin pitkä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeudelle palautunutta saantitodistusta oli pidettävä hallintolainkäyttölain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna todistuksena tai selvityksenä siitä, milloin päätös oli annettu tiedoksi muutoksenhakijalle. Valituslupahakemuksen sisältävä valituskirjelmä olisi siten tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään perjantaina 17.1.2014. Valituslupahakemus jätettiin myöhästyneenä tutkimatta.

Hallintolainkäyttölaki 22 - 24 §, 25 § 1 momentti, 28 § 1 momentti, 51 § 2 momentti, 55 § 2 momentti

Hallintolaki 60 §

Vrt. aikaisemmasta oikeuskäytännöstä KHO 1977 B I 51 ja KHO 1986 A II 132

Ks. myös KHO 2014:101 ja KHO 2014:100

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeus 17.12.2013 nro 13/0827/7

Hallinto-oikeus on hylännyt P:n valituksen S:n kaupungin pysäköinninvalvojan päätöksestä 15.2.2013 (Nro 20130016), jolla pysäköinninvalvoja on hylännyt P:n tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden päätös on lähetetty P:lle postitse saantitodistusta vastaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsen Jukka Hartikainen ja Tuula Neuvonen, joka on myös esitellyt asian.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

P

on vaatinut, että hänelle myönnetään valituslupa ja hallinto-oikeuden päätös ja pysäköinninvalvonnassa tehdyt päätökset kumotaan.

Korkein hallinto-oikeus

on pyytänyt P:tä toimittamaan saantitodistuksen hallinto-oikeuden päätöksen vastaanottamisesta.

P

on toimittanut saantitodistuksen 5.3.2014 korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus jättää valituslupahakemuksen tutkimatta.

Perustelut

Tosiseikat ja ratkaistava oikeuskysymys

P on hakenut muutosta pyytämällä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen maanantaina 20.1.2014 sähköpostitse saapuneella muutoksenhakukirjelmällä.

Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan valitus on tullut tehdä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoituksen mukaan tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Hallinto-oikeuden päätöksessä ja valitusosoituksessa todetun mukaisesti valituskirjelmä on tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot (postiosoite, käyntiosoite, faksinumero ja sähköpostiosoite) on ilmoitettu valitusosoituksessa oikein.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt P:tä toimittamaan oman saantitodistuksensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. P on toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen oman saantitodistuskappaleensa, jossa ei ole mitään merkintöjä vastaanottajasta eikä myöskään päiväystä.

Hallinto-oikeuteen palautetun lähettäjän saantitodistuksen mukaan P on kuitannut lähetyksen vastaanotetuksi 18.12.2013. Lähettäjän saantitodistukseen on myös merkitty lähetyksen luovuttaneen henkilön nimi sekä päiväys 18.12.2013.

Asiassa on ratkaistavana muutoksenhakijan saantitodistuksen jäätyä täyttämättä, voidaanko valitusaika katsoa alkaneeksi hallinto-oikeuteen palautuneen lähettäjän saantitodistuksen perusteella. Jos vastaus tähän kysymykseen on myönteinen, P:n valituskirjelmä on saapunut myöhässä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja valituslupahakemus on jätettävä tutkimatta.

Sovellettavat säännökset

Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Hallintolainkäyttölain 23 ja 24 §:ssä säädetään valituskirjelmään sisällytettävistä seikoista. Hallintolainkäyttölain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valituskirjelmään on liitettävä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus jätetään tutkimatta.

Hallintolainkäyttölain 55 §:n 1 momentin mukaan päätös, jonka tiedoksiannosta alkaa kulua valitusaika tai muu asianosaisen oikeuteen vaikuttava määräaika, annetaan tiedoksi todisteellisesti siten kuin hallintolain 60 §:ssä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirjojen tiedoksiantoon sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään.

Hallintolain 60 §:n 1 momentissa säädetään tiedoksiannon toimittamisesta postitse saantitodistusta vastaan. Momentin viimeisen virkkeen mukaan saantitodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta.

Hallituksen esityksessä hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että saantitodistusmenettelyssä lähettäjä saa todistuksen siitä, että lähetys on luovutettu vastaanottajalle ja että ehdotetun säännöksen mukaan saantitodistuksesta tulee käydä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta.

Hallintolaki ja edellä mainittu hallintolainkäyttölain 55 § ovat tulleet voimaan 1.1.2004.

Aikaisemmasta korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännöstä

Korkeimman hallinto-oikeuden julkaistussa aiemmassa oikeuskäytännössä on katsottu, että valituksenalaisen päätöksen tehneelle tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle palautuneen täytetyn saantitodistuksen merkintöjen perusteella ei ole voinut jättää myöhästyneenä tutkimatta valitusta, jos muutoksenhakijan omaan saantitodistuskappaleeseen ei ole ollut merkitty tiedoksisaannin ajankohtaa (KHO 1977 B I 51 ja KHO 1986 A II 132).

Mainituissa ratkaisuissa sovelletut oikeussäännöt erityistiedoksiannon toimittamisesta vastaavat nyt voimassa olevia säännöksiä todisteellisen tiedoksiannon toimittamisesta.

Saantitodistuksen osat ja Itella Oyj:n ohjeet saantitodistuskirjeen osoitekortin täyttämisestä

Saantitodistus koostuu seuraavista osista:

- kuitti lähettäjälle;

- saapumisilmoitus vastaanottajalle, tosite Itellalle;

- valtakirja ja henkilöllisyyden tarkistus;

- lähettäjälle palautettava saantitodistus ja

- kuitti vastaanottajalle.

Saantitodistuksen muissa osissa paitsi valtakirjan ja henkilöllisyyden tarkistusta koskevassa on kohta, jossa ilmoitetaan lisätietojen antamista varten puhelinnumero sekä ilmoitettu internet-osoite (www.posti.fi). Edellä tarkoitettuihin saantitodistuksen osiin sisältyy myös lähetyksen yksilöivä lähetystunnus (viivakoodi ja numero-kirjainyhdistelmä).

Itella Oyj:n ohjeiden mukaan edellä tarkoitetun lähetystunnuksen avulla lähetyksen kulkua voi seurata verkossa (http://itella.fi/online-palvelut/työkalutjalaskurit/lähetystenseuranta.html).

Mainitun ohjeen mukaan lähetyksessä kiinni oleva kappale jää kuitiksi vastaanottajalle/valtuutetulle. Ohjeen mukaan kuitista ilmenee, milloin lähetys on luovutettu vastaanottajalle.

Lähettäjälle palautettavan saantitodistuksen ohjeessa todetaan, että lähetyksen luovutuksen tapahduttua saantitodistus luovutustietoineen palautetaan lähettäjälle. Saantitodistuksesta käy ohjeen mukaan ilmi, milloin ja kenelle lähetys on luovutettu ja mistä henkilöllisyys on varmistettu.

Johtopäätös

Aikaisemmassa julkaistussa oikeuskäytännössä on painotettu muutoksenhakijan oikeussuojan tarvetta tilanteissa, joissa tiedoksisaannin ajankohta ja siten valitusajan alkamisen ajankohta on saattanut jäädä muutoksenhakijalle epäselväksi saantitodistuksen puutteellisten merkintöjen vuoksi. Hallintolainkäyttölain ja sitä edeltäneen lainsäädännön mukaisesti muutoksenhakija vastaa sinänsä itse siitä, että hän toimittaa valituskirjelmänsä valitusajassa tuomioistuimeen. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus edellyttää, että muutoksenhakija toimii osaltaan huolellisesti ja säilyttää saamansa saantitodistuskappaleen. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus edellyttää myös sitä, että päätöksen lainvoimaisuuden alkamisajankohdasta voidaan varmistua. Tämä ei ole mahdollista, jos muutoksenhakuaika jää avoimeksi.

Muutoksenhakijan on nykyisin mahdollista tarkistaa vastaanottamansa lähetyksen tiedot Itella Oyj:n sähköisestä lähetysten seurantajärjestelmästä. Tämä tarkistaminen edellyttää käytännössä, että muutoksenhakijalla on tallessa oma kappaleensa saantitodistuksesta siihen merkittyine lähetyskoodeineen. Vastaanottajan kappaleen puutteelliset merkinnät eivät siten enää merkitse samanlaista oikeudellista epätietoisuutta kuin edellä mainittujen julkaistujen ratkaisujen antamisajankohtana. Valitusaika 30 päivää on varsin pitkä, ja muutoksenhakija voi myös arvioida valitusajan saamansa valituksenalaisen päätöksen päiväyksen ja valitusosoituksen perusteella. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijan epätietoisuudelle ei ole myöskään aihetta antaa enää samanlaista tulkinnallista merkitystä kuin aikaisemmin.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa muutoksenhakija on säilyttänyt oman kappaleensa saantitodistuksesta, johon lähetystä vastaanotettaessa ei ole merkitty päiväystä. Muutoksenhakijan olisi kuitenkin ollut mahdollista tarkistaa saantitodistuskappaleen koodin perusteella, milloin hän on vastaanottanut hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Hannele Ranta-Lassila, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

---

[SV]

Förvaltningsdomstolens beslut hade sänts till ändringssökanden mot mottagningsbevis. Ansökan om besvärstillstånd hade anlänt till högsta förvaltningsdomstolen 20.1.2014. Högsta förvaltningsdomstolen uppmanade ändringssökanden att till domstolen lämna sitt exemplar av mottagningsbeviset. Ändringssökanden gav in ett exemplar som saknade datering och kvittering av mottagaren. Enligt avsändarens exemplar av mottagningsbeviset, som posten returnerat till förvaltningsdomstolen, hade ändringssökanden kvitterat försändelsen mottagen 18.12.2013.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att i tidigare rättspraxis hade man inte avvisat en ändringssökandes besvär utan prövning i en situation där ändringssökandens eget exemplar av mottagningsbeviset saknat anteckningar om när beslutet överlämnats till ändringssökanden, även om uppgifterna i det exemplar av mottagningsbeviset som posten returnerat till besvärsmyndigheten tydde på att besvären hade anförts för sent. Enligt förvaltningsprocesslagen och tidigare lagstiftning svarar ändringssökanden i och för sig själv för att besvärsskriften anländer till domstolen inom föreskriven besvärstid. Ett fungerande rättsskyddssystem förutsätter att ändringssökanden går omsorgsfullt till väga och sparar sitt exemplar av mottagningsbeviset. Samtidigt förutsätter ett fungerande rättsskyddssystem även att man kan förvissa sig om tidpunkten när ett överklagat beslut vinner laga kraft. Detta är inte möjligt om besvärstiden förblir öppen.

Det är numera möjligt för en ändringssökande att med hjälp av Itella Abp:s elektroniska system för uppföljning av försändelser kontrollera mottagningsuppgifterna för ett brev som avsänts mot mottagningsbevis. I praktiken förutsätter en sådan kontroll att ändringssökanden har sparat sitt exemplar av mottagningsbeviset. Den omständigheten att mottagarens exemplar av mottagningsbeviset innehåller bristfälliga uppgifter om tidpunkten när försändelsen mottogs innebär således inte längre att det på samma sätt som i tidigare rättspraxis är juridiskt ovisst när försändelsen har mottagits. Även dateringen av det beslut som ändringssökanden har fått och den till beslutet fogade besvärsanvisningen ger ändringssökanden möjlighet att bedöma inom vilken tid besvären ska vara inlämnade. Besvärstiden, 30 dagar, är också ganska lång.

Under ovan nämnda förhållanden skulle det exemplar av mottagningsbeviset som returnerats till förvaltningsdomstolen betraktas som ett sådant intyg eller sådan annan utredning om när beslutet hade delgivits ändringssökanden som avses i 25 § 1 mom. 2 punkten i förvaltningsprocesslagen. Ansökan om besvärstillstånd borde således ha lämnats till högsta förvaltningsdomstolen senast måndagen 17.1.2014. Ansökan om besvärstillstånd avvisades utan prövning på den grunden att de hade anförts för sent.

Förvaltningsprocesslagen 22 - 24 §, 25 § 1 mom., 28 § 1 mom., 51 § 2 mom. och 55 § 2 mom.

Förvaltningslagen 60 §

Jfr ur tidigare rättspraxis HFD 1977 B I 51 och HFD 1986 A II 132

Se även HFD 2014:101 och HFD 2014:100