Supreme Administrative Court dismissed building permit for care home on mixed-use zone due to zoning violation.

Rakennuslupa oli myönnetty asuntolarakennukselle, johon oli tarkoitus sijoittaa 30 pinta-alaltaan 25 neliömetrin suuruista huonetta, joiden yhteenlaskettu huoneistoala oli 750 neliömetriä. Piirustusten mukaan huoneissa oli jääkaappi ja vesipiste sekä erilliset WC- ja pesutilat. Asuntolarakennuksessa oli lisäksi yhteisinä tiloina oleskelu-, toimisto-, varasto-, vaatehuolto- ja sosiaalitiloja, sauna, pesuhuone ja pukuhuone sekä keittiö ruokailutiloineen. Yhteisten tilojen yhteenlaskettu huoneistoala oli 658 neliömetriä. Asuntolarakennus oli tarkoitettu hoivakodiksi, jonka toiminta edellytti ympärivuorokautista henkilökuntaa.

Rakennuspaikka sijaitsi vuonna 1988 vahvistetun asemakaavan korttelialueella, joka oli osoitettu yhdistetyksi liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan yleisten määräysten mukaan korttelialueen tontille sai rakentaa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten yhden asunnon. Rakennuspaikka käsitti osan mainitusta korttelialueesta.

Rakennushanketta ei voitu rinnastaa ympäristöministeriön oikeudellisesti ei-sitovassa oppaassa mainittuun hotelli-, motelli- tai majoitustoimintaan. Rakennushankkeen kaavanmukaisuutta ei siten voitu perustella sillä, että tällainen toiminta voisi olla sallittua taajama-alueella sijaitsevilla liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla. Aluevarausta koskevaan kaavamääräykseen ei ollut myöskään liitetty nimenomaista määräystä, jonka mukaan julkisten palvelujen osoittaminen alueelle olisi mahdollista. Tähän nähden sillä seikalla, että oikeuskäytännön mukaan julkisiin palveluihin osoitetuilla korttelialueilla voidaan hoivapalveluita tarjota myös yksityisen tahon toimesta, ei ollut oikeudellista merkitystä asiassa. Rakennushankkeen asemakaavanmukaisuutta arvioitaessa oli niin ikään otettava huomioon puheena olevalle asuntolatoiminnalle samalle KTY-tontille sijoitettavissa olevasta liike-, toimisto- tai teollisuustoiminnasta mahdollisesti aiheutuva häiriö.

Rakennushanke ei ollut käyttötarkoituksensa osalta asemakaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 momentti 1 kohta, 171 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeus 26.2.2013 nro 13/0068/3

Asian aikaisempi käsittely

Joensuun kaupungin rakennustarkastaja

on 19.4.2012 tekemällään päätöksellä (§ 209) myöntänyt Kiinteistö Oy Joensuun Rantakylän Palvelukodille rakennusluvan 1 605 kerrosneliömetrin suuruisen asuntolarakennuksen ja 48 kerrosneliömetrin suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi sekä rakennuspaikan aitaamiseksi Joensuun kaupungin Rantakylän kaupunginosan korttelin 167 tontille n:o 7.

Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunta

on 16.5.2012 tekemällään päätöksellä (§ 55) hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan päätöksestä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt vaatimuksen katselmuksen ja suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa valituksen hylkäämisen osalta lausunut muun ohella seuraavaa:

Rakennusluvan edellytykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Rakennuslupaan liittyvä harkinta on oikeusharkintaa eli lupa tulee myöntää, jos maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä säädetyt rakennus­luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Rakennushankkeessa on rakennuslupa-asiakirjojen mukaan kysymys asuntolasta, jossa on tarkoitus järjestää palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Piirustuksista ilmenee, että rakennuksessa on 30 pinta-alaltaan 25 neliömetrin huonetta, joiden yhteydessä on ainakin WC- ja kylpytilat, jääkaappi ja vesipiste. Rakennuksessa on lisäksi kaksi yhteistä oleskelutilaa, sauna, pesuhuone ja pukuhuone sekä keittiö ja siihen liittyvä ruokailu- ja oleskelutila. Lisäksi rakennuksessa on lääke- ja vastaanottohuone, kaksi toimistohuonetta, kaksi vaatehuoltoon tarkoitettua tilaa sekä sosiaalitiloja. Asiakirjoista ilmenee, että asuntojen huoneala on yhteensä 750 kerrosneliömetriä ja yhteisten tilojen huoneala on yhteensä 658 kerrosneliömetriä.

Valittajat ovat katsoneet, ettei rakennushanke ole voimassa olevan asemakaavan mukainen, koska kysymyksessä on käyttötarkoitukseltaan asuinrakennukseen rinnastettava rakennushanke.

Joensuun kaupungin Rantakylän kaupunginosan korttelia 11167 koskeva asemakaavan muutos on vahvistettu 12.5.1988. Asemakaavassa kortteli 11167 on osoitettu yhdistetyksi liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY).

Rakennuslupa-asiakirjoissa ei ole yksityiskohtaista kuvausta siitä, minkälaista toimintaa tai kuntoutusta suunnitellussa rakennuksessa on tarkoitus harjoittaa. Asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että kysymyksessä on palveluasuminen mielenterveyskuntoutujille, mikä hakemusasiakirjoissa olevan vastineen mukaan edellyttää ympärivuorokautista henkilökuntaa. Kuntoutujille tarkoitetut asuinhuoneet ovat piirustusten perusteella hyvin varusteltuja. Huomioon ottaen yhteisten tilojen suuri pinta-ala verrattuna yksityisiin tiloihin sekä yhteisten tilojen laatu, ei kysymyksessä olevaa hanketta voida rinnastaa käyttötarkoitukseltaan asuinrakennukseen siitäkään huolimatta, että osa kuntoutujista viettäisi asuntolassa pitkiäkin aikoja.

Asemakaavan vahvistamisen aikana on ollut voimassa sisäasiainministeriön päätös asema-, rakennus-, yleis- ja seutukaavoissa käytettävistä merkinnöistä (15.1.1980). Ympäristöministeriön asema- ja rakennuskaavamerkinnöistä ja -määräyksistä laatiman oppaan (2/1992) mukaan taajama-alueella sijaitsevalle liike- ja toimistorakennusten alueelle voidaan sijoittaa muun muassa hotelleja, motelleja tai vastaavia majoitusrakennuksia. Myös julkisten palvelujen osoittaminen kaavamääräyksellä liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle on ollut oppaan mukaan mahdollista. Liiketilojen korttelialueelle on siten lähtökohtaisesti mahdollista rakentaa käyttötarkoitukseltaan varsin monenlaisia tiloja. Kun kaavamääräyksellä ei ole tarkemmin säännelty tai rajoitettu korttelin alueelle sallittua liike- ja toimistorakennusten käyttötarkoitusta, on kysymyksessä olevaa asuntolarakennusta koskevaa hanketta pidettävä voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

= = =

Lopputulos

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 212 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Riikka Tiainen ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat pyytäneet korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden, rakennus- ja ympäristölautakunnan ja rakennustarkastajan päätökset kumotaan ja rakennuslupahakemus hylätään. Joka tapauksessa lupapäätöstä on muutettava. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet, että päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Rakennuslupa on asemakaavan vastainen. Hallinto-oikeus on perustellut hankkeen asemakaavanmukaisuutta ympäristöministeriön asema- ja rakennuskaavamerkinnöistä laatimalla oppaalla (2/1992). Kysymyksessä olevaa vanhaa opasta ei ole enää saatavissa. Se ei myöskään ole kestävä ja velvoittava peruste päätökselle. Päätöksen tulee nojautua voimassa olevaan ajantasaiseen oppaaseen ja lakiin.

Hanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kortteli on osoitettu KTY-merkinnällä yhdistetyksi liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Rakennuslupahakemuksen mukainen asuntolahanke käsittää asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Piirustuksista ilmenee, että rakennukseen tulee 30 asuinhuonetta, joissa on kaikissa omat keittiö- ja kylpyhuonetilat.

Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunta

on selityksessään vaatinut, että valituslupahakemus ja valitus jätetään tutkimatta, koska asia on ratkaistu voimassa olevassa asemakaavassa. Toissijaisesti rakennus- ja ympäristölautakunta on katsonut, että asiassa ei tule myöntää valituslupaa. Mikäli valittajille myönnetään valituslupa, valitus ja vaatimus päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä tulee hylätä.

Rakennuslupahakemus täyttää rakennusluvan myöntämiselle asetetut vaatimukset eikä perusteita luvan kumoamiselle tai muuttamiselle ole. Sillä valituksessa mainitulla seikalla, että hallinto-oikeuden päätöksessä mainittua ympäristöministeriön laatimaa opasta asema- ja rakennuskaavamerkinnöistä ei ole myytävänä, ei ole merkitystä asiassa. Asemakaavaa vahvistettaessa vuonna 1988 on ollut voimassa sisäasiainministeriön päätös asema-, rakennus-, yleis- ja seutukaavoissa käytettävistä merkinnöistä ja hanke on hallinto-oikeuden päätöksessään mainitsemalla tavalla rakennuspaikkaa koskevan kaavamerkinnän mukainen.

Kiinteistö Oy Joensuun Rantakylän Palvelukodille

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat vastaselityksessään esittäneet muun ohella, että uudisrakentamisessa tulisi noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta. Vuonna 1988 asemakaavaa vahvistettaessa kyseiselle tontille ei ole voitu ajatella rakennettavan lupahakemuksessa tarkoitettua rakennusta. Rakennusluvan mukainen 30 asuinhuonetta käsittävä rakennus ei ole asemakaavan KTY-käyttötarkoituksen mukainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan väite siitä, että valituslupahakemus ja valitus tulisi jättää valituskiellon vuoksi tutkimatta, hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle ja hänen asiakumppaneilleen valitusluvan siltä osin kuin asiassa on kysymys siitä, onko rakennushanke asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen.

Korkein hallinto-oikeus on mainituilta osin tutkinut asian. Hallinto-oikeuden, ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja rakennustarkastajan päätökset kumotaan. Rakennuslupahakemus hylätään.

Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää muilta osin A:n ja hänen asiakumppaniensa valituslupahakemuksen.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakir­jois­ta muutoin ilmenee, asian saattamiseen muilta kuin kohdassa 2 tar­koitetulta osin korkeimman hal­lin­to-oikeuden rat­kaistavaksi ei ole maan­käyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentissa (1129/2008) ja hal­linto­lain­käyttölain 13 §:n 2 momentissa (698/2005) säädettyä valitus­luvan myöntämisen perustetta.

Perustelut kohtien 1 ja 2 osalta

1. Väitteen hylkääminen

Asiassa on kysymys sen tulkinnanvaraisen kysymyksen ratkaisemisesta, onko rakennusluvalla sallittu hanke voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tähän nähden kysymys ei ole sellaisesta jo asemakaavassa ratkaistusta asiasta, jota maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 4 momentissa tarkoitetaan. Tämän vuoksi rakennus- ja ympäristölautakunnan väite on hylättävä.

2. Päätösten kumoaminen ja hakemuksen hylkääminen

Sovellettava säännös

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Rakennushanke ja alueelle kaavassa osoitettu maankäyttö

Hakemusasiakirjojen mukaan rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 605 neliömetrin suuruisen asuntolarakennuksen ja siihen liittyvän kerrosalaltaan 48 neliömetrin suuruisen talousrakennuksen rakentamisesta.

Asuntolarakennukseen on tarkoitus sijoittaa 30 pinta-alaltaan 25 neliömetrin suuruista huonetta, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on 750 neliömetriä. Huoneet sijaitsevat rakennuksen siipiosissa. Piirustusten mukaan huoneissa on jääkaappi ja vesipiste sekä erilliset WC- ja pesutilat. Asuntolarakennuksessa on lisäksi yhteisinä tiloina oleskelu-, toimisto-, varasto-, vaatehuolto- ja sosiaalitiloja, sauna, pesuhuone ja pukuhuone sekä keittiö ruokailutiloineen. Mainitut tilat muodostavat rakennuksen siipiosia yhdistävän vyöhykkeen. Niiden huoneistoala on yhteensä 658 neliömetriä.

Hakemusasiakirjoissa ei ole mainintaa siitä, että asuntolarakennusta olisi tarkoitus käyttää muuhun tarkoitukseen kuin varsinaiseen asuntolatoimintaan. Rakennusluvan hakija on kuitenkin huomautusten johdosta antamassaan vastineessa tarkentanut rakennuksen tulevaa käyttöä ja ilmoittanut, että kysymys on hoivakodista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.

Rakennuspaikka sijaitsee vuonna 1988 vahvistetun asemakaavan korttelialueella 11167. Korttelialue 11167 on asemakaavassa osoitettu yhdistetyksi liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan yleisten määräysten mukaan KTY-korttelialueen tontille saa rakentaa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten yhden asunnon. Nyt kysymyksessä oleva rakennuspaikka käsittää KTY-kortteli­alueelle asemakaavan vahvistamisen jälkeen hyväksytyn tonttijaon mukaisen tontin 7.

Korttelialue 11167 rajoittuu katu- ja liikennealueisiin. Niihin nähden korttelialueen 11167 vastakkaisilla puolilla olevat korttelialueet on eri aikoina voimaan tulleissa asemakaavoissa osoitettu asumistarkoituksiin (AO, AK, AKR).

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta otettava kantaa siihen, onko rakennushanke käyttötarkoituksensa osalta asemakaavan mukainen.

Rakennuslupa on myönnetty asuntolarakennukselle ja siihen liittyvälle talousrakennukselle. Hakemusasiakirjoista ja niihin sisältyvistä piirustuksista ei myöskään ole pääteltävissä, että asuntolarakennusta olisi tarkoitus käyttää muuhun kuin asuntolatoimintaan. Vaikka luvan hakija on ilmoittanut, että toiminta edellyttää ympärivuorokautista henkilökuntaa, rakennuksen käyttötarkoitus on piirustusten mukaan pääasiassa suhteellisen itsenäisessä asumisessa.

Edellä lausuttu huomioon ottaen rakennushanke ei ole ollut käyttötarkoituksensa osalta maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asemakaavan mukainen. Rakennusluvan myöntämiseen ilman maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentissa tarkoitettua poikkeamista ei näin ollen ole ollut edellytyksiä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden, rakennus- ja ympäristölautakunnan ja rakennustarkastajan päätökset on kumottava ja hakemus on hylättävä.

Tähän lopputulokseen nähden täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen enemmälti lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

---

[SV]

Bygglov hade beviljats för en byggnad där boendetjänster skulle tillhandahållas. I byggnaden skulle finnas 30 rum, vart och ett 25 kvadratmeter stort, varför den sammanlagda våningsytan skulle bli 750 kvadratmeter. Enligt ritningarna skulle i rummen dessutom finnas kylskåp och vattenpunkt samt separata WC- och tvättrum. Dessutom skulle man ha gemensamma lokaler, såsom allrum, kontors-, lager- och klädvårdsrum samt sociala utrymmen, bastu, tvättrum och omklädningsrum samt kök med matrum. De gemensamma lokalernas sammanlagda våningsyta skulle vara 658 kvadratmeter. Byggnaden var avsedd att användas som ett vårdhem där verksamheten förutsatte att personal fanns på plats dygnet om.

Enligt en detaljplan som fastställts år 1988 hörde byggplatsen till ett för affärs- och kontorsbyggnader samt ickemiljöförstörande industribyggnader gemensamt kvartersområde (KTY). Enligt de allmänna bestämmelserna i denna detaljplan fick på en tomt på kvartersområdet byggas en bostad för sådan personal som var nödvändig för underhållet av fastigheten. Byggplatsen upptog en del av kvartersområdet.

Byggprojektet motsvarade till sitt användningsändamål inte detaljplanen.

Markanvändnings- och bygglagen 135 § 1 mom. 1 punkten och 171 § 1 mom.