Supreme Administrative Court allows revocation of asylum status and deportation based on false origin claims proven by language analysis.

Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut Somalian kansalaiselle myönnetyn toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan sekä määrännyt hänet karkotettavaksi Somaliaan (Somalimaahan), koska suoritetun kielianalyysin perusteella hän oli tosiasiassa kotoisin Somalimaasta eikä Etelä-Somaliasta, kuten oli kertonut, eikä siten ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon kielianalyysin tulos, muutoksenhakijan väittämänsä asuinpaikan yleisluonteinen ja vähäinen tuntemus ja asiassa ilmenneet eri henkilöiden osin ristiriitaiset kertomukset muutoksenhakijan asuinpaikasta, voitiin perustellusti katsoa, että hän ei ollut kotoisin Etelä-Somaliasta vaan Somalimaasta. Muutoksenhakijan katsottiin siten antaneen tietoisesti vääriä tietoja, jotka olivat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen, ja kun asiassa ei ollut ilmennyt perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiselle suhteessa Somalimaahan, hänelle myönnetty toissijainen suojeluasema oli tullut ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin nojalla peruuttaa. Syyttämättäjättämispäätöksellä ei ollut välitöntä yhteyttä tämän asian oikeudelliseen arviointiin. Asiassa ei ollut edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Koska muutoksenhakija siten oleskeli Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, hänet oli voitu ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla määrätä karkotettavaksi kotimaahansa. Karkottamisen puolesta puhuvat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavammat.

Suullisen käsittelyn toimittaminen ei ollut asiassa hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarpeen, koska muutoksenhakijan ei katsottu kykenevän enää antamaan asiaan vaikuttavaa uutta selvitystä eikä hänen aikomuksenaan ollut esittää itsensä kuulemisen lisäksi mitään muuta todistelua. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohta soveltui asiaan, mutta siitä ei aiheutunut velvollisuutta suullisen käsittelyn pitämiseen, koska suullisella käsittelyllä ei olisi ollut saatavissa tosiasioita koskevaa ratkaisevaa lisäselvitystä ja koska muutoksenhakijaa oli kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuinkäsittelyä edeltävässä hallintomenettelyssä.

Ulkomaalaislaki 108 § 1 momentti, 52 §, 149 § 1 momentti 1 kohta, 146 § 1 momentti, 147 §

Hallintolainkäyttölaki 38 § 1 momentti

Euroopan unionin perusoikeuskirja 47 artikla 1 kohta, 51 artikla 1 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 31.1.2013 nro 13/0113/3

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto

on 13.6.2012 peruuttanut A:n (asiakasnumero ---) toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa hänet Somaliaan (Somalimaahan).

Maahanmuuttovirasto on, selostettuaan sovellettavat säännökset, perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Perustelut kansainvälisen suojelun osalta

Maahanmuuttovirasto on 2.7.2009 myöntänyt asianosaiselle toissijaisen suojeluaseman ja jatkuvan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi. Perusteena toissijaisen suojeluaseman myöntämiselle on ollut hänen ilmoittamansa kotialueen heikko tilanne yleisen turvallisuuden ja humanitaaristen olosuhteiden osalta. Alueen aseellisen selkkauksen senhetkisen luonteen perusteella on katsottu, että jo pelkkä läsnäolo kaupungissa voisi aiheuttaa henkilölle todellista vaaraa.

Kymenlaakson poliisilaitos on suorittanut asian osaiselle kielianalyysin, jonka mukaan hänen kielitaustakseen arvioidaan kielianalyysin perusteella erittäin suurella varmuudella Luoteis-Somalian Hargeysan alue ja Etiopian tai Djiboutin vastainen raja-alue. Djiboutia ei voida sulkea pois. Asianosaisen ilmoittaman kielitaustan todennäköisyysaste arvioidaan erittäin pieneksi.

Kielianalyysin tulosta asianosainen on selittänyt sillä, että hänen äitinsä on kotoisin pohjoisesta. Hän on kertonut äitinsä tulevan Buhulwarabe-nimisestä kylästä, joka sijaitsee Lascanodin ja Garawen välillä maaseudulla. Asianosaisen kuvauksen perusteella hänen äitinsä ei ole kotoisin kielianalyysin osoittamalta alueelta Hargeysan alueelta.

Kielianalyysin osalta Maahanmuuttovirasto on huomauttanut, että olisi erittäin epätodennäköistä että hakijan käyttämä puhe olisi erittäin suurella varmuusasteella Luoteis-Somaliasta, jos hakija olisi asunut Balanbalssa ja Mogadishussa koko elämänsä eikä hänellä kertomansa mukaisesti olisi muita siteitä Luoteis-Somaliaan, kuin hänen äitinsä kotipaikka, joka on eri alueella Pohjois-Somaliassa, kuin mihin kielianalyysi viittaa. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Somalian pohjoisosien murrealueella puhutaan pääasiassa Pohjois-Somalian murretta (Somalimaan alue) ja Daroodin murretta (Puntmaan alue), kun taas osia Keski- ja Etelä- Somaliasta kuuluu Benadir-murrealueeseen. Lähteiden mukaan somalin kielessä etelän ja pohjoisen murteissa on selvät ja tunnistettavat erot. (Landinfo, November 2006)

Asianosaisen tiedot kotipaikoistaan ovat olleet erittäin vähäiset. Maahanmuuttovirasto ei pidä uskottavana, että asianosainen olisi kotoisin Mogadishusta ja Bulanbaleysta. Selvityksenä kotipaikkatietojensa vähäisyydestä hän on kertonut oleskelleensa vain sisätiloissa Mogadishussa isänsä työkaverin aiheuttaman pelon, sekä lasten hoitamisen vuoksi. Asianosainen on aikuisiässä asunut kaksi ja puoli vuotta Mogadishussa. Hänen kertomansa ongelmat miehen kanssa alkoivat muutama kuukausi sen jälkeen kun asianosainen saapui Mogadishuun. Hänellä on ollut sinä aikana mahdollisuus liikkua kotialueeIlaan ilman miehen aiheuttamaa pelkoa. Maahanmuuttovirasto ei pidä asianosaisen selvitystä kotipaikkatietonsa vähäisyydestä uskottavana. Bulanbaleyn osalta Maahanmuuttovirasto katsoo, että asianosaisen tiedot eivät ole olleet tarkkoja ja omakohtaisia.

Kielianalyysin tulos, sekä asianosaisen vähäiset tiedot kotipaikastaan huomioon ottaen, Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosainen ei ole kotoisin ilmoittamaltaan alueelta Etelä- ja Keski-Somaliasta, vaan Somalimaasta.

Somalimaa sijaitsee entisen Somalian alueen luoteis- ja pohjoisosassa. Maan alue vastaa entisen Brittiläisen Somalimaan aluetta käsittäen seuraavat maakunnat: Awdal, Woqooyi Galbeed, Togdheer, Sanaag ja Sool. Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole onnistunut saamaan muilta valtiolta tunnustusta itsenäisyydelleen.

Yleiset olosuhteet Somalimaassa ovat olleet viime vuosien aikana yksittäisiä levottomuuksia ja terrori-iskuja lukuun ottamatta rauhalliset ja vakaat. Somalimaa on luonut demokraattisen hallinnon toimielinten perustukset ja pystynyt pitämään asukkaat suojassa mielivallalta, jota esiintyy Etelä-Somaliassa. Presidentinvaalit kesäkuussa 2010 sujuivat tarkkailijoiden mukaan asianmukaisesti ja yksittäisiä välikohtauksia lukuun ottamatta rauhallisesti. Somalimaan uudeksi presidentiksi valittu Ahmed Mohamed Silanyo astui virkaansa 27.7.2010. Vallanvaihdos on tapahtunut rauhanomaisesti (BBC 2010; The International Republican Institute 2010).

Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosaisella ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hän joutuisi kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §;n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo edelleen, ettei asianosaisen voida katsoa olevan ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa.

Asianosainen on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. Tämän vuoksi asianomaisen toissijaisen suojelun asema peruutetaan.

Perustelut oleskeluluvan osalta

Asianosainen on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut vääriä tietoja kotipaikastaan. Asianosaisen oleskelulupa on perustunut toissijaisen suojelun asemaan, joka on edellä peruutettu. Perusteita joilla oleskelulupa on myönnetty, ei enää ole olemassa. Maahanmuuttovirasto peruuttaa asianosaiselle myönnetyn määräaikaisen oleskeluluvan.

Perustelut karkottamisen osalta

Asianosainen oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 149 §:n mukaiset karkottamisperuste on siten olemassa.

Asianosainen on kertonut opiskelevansa peruskouluopintoja. Asianosaisella ei ole ulkomaalaislain mukaisia perheenjäseniä Suomessa. Hän ei työskentele Suomessa tällä hetkellä. Hän on oleskellut Suomessa 8.8.2008 alkaen.

Asianosainen on ilmoittanut klaanikseen Madhiban. Maatiedon mukaan perinteisesti Madhibanit/Midganit ovat asuneet Pohjois- ja Keski-Somaliassa samoilla asuinalueilla kuin neljä paimentolaissomalien pääklaania Darod, Isaaq, Dir ja Hawiye. Nykyään monet Midganit ovat muuttaneet kaupunkeihin kuten Mogadishuun ja nykyään Midganeita asuu kaikkialla Somaliassa, vaikkakin enimmäkseen Pohjois-Somaliassa. (Danish Immigration Service 2000, s. 51 - 52)

Kun asian ratkaisussa ei voida ottaa huomioon sitä että hän olisi ylipäätään asunut Mogadishussa tai Balanbalessa, Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt luotettavana myöskään hakijan esittämää tietoa hänen perhesuhteistaan. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosaiselle on mahdollisuus saada tukea myös klaaninsa keskuudesta, jonka edustajia asuu erityisesti Somalian pohjoisilla alueilla. Asianosaista ei näin ollen voida pitää yksinäisenä naisena. Maahanmuuttovirasto ei katso, että asianosainen on kotimaassaan haavoittuvassa asemassa tai ilman turvaverkkoa.

Arvioitaessa asianosaisen kulttuurisia ja sosiaalisia siteitä, edellä mainitut seikat huomioon ottaen, niiden voidaan katsoa painottuvat hänen kotimaahansa, jossa hän on koko ikänsä asunut lukuun ottamatta Suomessa oleskeluaan 8.8.2008 alkaen.

Maahanmuuttovirasto on karkottamisesta ja maahantulokiellosta päättäessään ottanut huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan, kuten asianosaisen oleskelun pituuden, tarkoituksen ja asianosaisen siteet Suomeen ja kotimaahansa ja katsonut, että asianosainen voidaan karkottaa maasta.

Asianosainen voidaan karkottaa Somaliaan (Somalimaahan) ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun tai perustuslain 9 §:n 4 momentissa, ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa, 88 §:n 1 momentissa tai 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen ja hakenut kansainvälistä suojelua 8.8.2008. Valittaja on häntä eri vaiheissa kuultaessa kertonut syntyneensä vuonna 1983 Mogadishussa. Perhe asui siellä Wardhiingleyn kaupunginosassa. Vuonna 1991 perhe pakeni maaseudulle Balanbaleen ja muutti takaisin Mogadishuun vuonna 2006. Valittaja erosi maaliskuussa 2006 ensimmäisestä aviomiehestään ja avioitui uudelleen kesäkuussa 2006. Valittajan isä on surmattu vuonna 2007. Valittaja on lähtenyt Somaliasta 6.8.2008. Valittajan perhe on asunut Eelasha Biyahan pakolaisleirillä ja valittajan lapset ja kasvattilapset ovat olleet valittajan äidin huollossa. Valittajan äiti on kadonnut 25.3.2009, jonka jälkeen lapset ovat asuneet valittajan puolison kanssa.

Valittajan turvapaikkaperusteena on ollut Somalian tilanne ja hänen henkilökohtainen ongelmansa siitä, että valittajan isä oli pakottanut valittajan avioitumaan isän työkaverin kanssa. Valittaja kuitenkin avioitui toisen miehen kanssa, mistä lähtien isän työkaveri aiheutti valittajalle ja hänen aviomiehelleen ongelmia uhkaillen heitä. Maahanmuuttovirasto on 2.7.2009 myöntänyt valittajalle jatkuvan (A) oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella ajalle 2.7.2009 - 2.7.2013 Mogadishun huonon yleisen turvallisuustilanteen vuoksi.

Valittaja on hakenut puolisolleen, sisarelleen, lapsilleen, kasvattilapsilleen ja puolisonsa veljelle oleskelulupaa perhesiteen perusteella Kymenlaakson poliisilaitokselle 18.8.2009 ja 13.10.2010 jätetyillä hakemuksilla. Valittajaa on kuultu asiassa 29.5.2010. Valittajan tytärtä ja poikaa lukuunottamatta hakijoita on kuultu Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa 27. - 28.9.2010.

Valittaja on perheenyhdistämistä koskevassa haastattelussa 29.5.2010 kertonut asuneensa puolisonsa kanssa 6.6.2006 lähtien Mogadishussa Wardhiigleyn kaupunginosassa. Valittaja kertoi, että hänen nykyinen puolisonsa on asunut heidän naapurissaan valittajan nuoruudesta lähtien, joten valittaja on tuntenut hänet pienestä pitäen ja nähnyt hänet päivittäin. Valittaja ei ole haastattelussaan kertonut, että perhe olisi asunut Balanbalessa. Valittajan puoliso on häntä 27.9.2010 kuultaessa kertonut asuneensa Mogadishussa valittajan naapurissa ja leikkineensä valittajan kanssa lapsena. Valittajan puoliso ei ole maininnut asuneensa Balanbaalessa. Valittajan puolison vuonna 1995 syntynyt veli on kertonut asuneensa tätinsä kanssa Mogadishussa ja veljensä kanssa Nazretissa. Hän ei ole kertonut asuneensa veljensä kanssa Balanbaalessa. Toisaalta valittajan toinen, vuonna 1994 syntynyt veli ja vuonna 1995 syntynyt sisar ovat kertoneet perheen asuneen Balanbalessa ja muuttaneen sieltä Mogadishuun.

Valittajalle on tehty kielitesti. Skandinavisk Språkanalys Ab:n 11.11.2011 päivätyn kielianalyysilausunnon mukaan valittaja puhuu somalia äidinkielen veroisesti. Hänen kielitaustakseen on erittäin suurella varmuudella arvioitu Luoteis-Somalian Hargeisan alue ja Etiopian tai Djiboutin vastainen raja-alue. Valittajan ilmoittaman kielitaustan, Etelä-Somalian Mogadishun, todennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on vahvin mahdollinen viidestä testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta. Lausunnon mukaan valittajan kielenkäytössä on tiettyjä fonologisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä Pohjois-Somaliassa puhutulle somalille ja hän lausuu tietyt sanat tavalla, jota ei käytetä Etelä-Somalian murteessa. Hän muodostaa sanoja ja lauseita tavalla, joka on tyypillistä Pohjois-Somalian somalin murteelle sekä käyttää tiettyjä sanoja ja ilmauksia, jotka ovat tyypillisiä tuolla alueella puhutulle somalin murteelle.

Valittajaa on kuultu Kymenlaakson poliisilaitoksella 29.9.2011. Valittaja on kertonut olevansa Mogadishusta. Hän on kertonut puhuvansa Pohjois-Somalian murretta, koska hänen äitinsä on kotoisin sieltä.

Maahanmuuttovirasto on ottanut harkittavakseen valittajan toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisen/peruuttamisen. Maahanmuuttovirasto on kuullut valittajaa asiassa 3.5.2012. Valittaja on kuulemisessaan aiemmin kertomansa lisäksi kertonut, että hänen äitinsä on kotoisin Buhulwaresta Pohjois-Somaliasta. Äiti oli muuttanut pois kotiseudultaan ollessaan pieni. Valittajan isä on asunut Balanbalessa. Valittajan mukaan hän ei ole osannut kertoa Mogadishusta paljoa, koska hän on joutunut pysyttelemään kotona häntä uhanneen miehen takia. Mies halusi mennä naimisiin valittajan kanssa. Lisäksi valittajalla oli kotona pieniä lapsia. Näiden syiden vuoksi valittaja poistui kahden vuoden aikana kotoaan 4 - 5 kertaa. Valittaja lähti pois Somaliasta vuonna 2008 häntä uhanneen miehen takia.

Kymenlaakson poliisilaitos on oman esitutkintansa perusteella käynnistänyt tutkinnan epäillen valittajaa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, kun valittaja on kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta Etelä-Somaliasta. Salpausselän syyttäjänvirasto on 15.5.2012 antamallaan päätöksellä jättänyt syytteen asiassa nostamatta, koska asiassa ei ole ollut todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Selvityksen arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

1. Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

Ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin mukaan toissijainen suojeluasema peruutetaan muun ohella, jos hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen tai hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen lopputulokseen. Pykälän 2 momentin mukaan toissijaisen suojeluaseman peruuttamista harkittaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.

Valittajalle tehdystä kielianalyysistä 11.11.2011 annetun lausunnon mukaan valittaja kielitaustaksi on arvioitu erittäin suurella varmuudella Luoteis-Somalian Hargeisan alue ja Etiopian tai Djiboutin raja-alue. Valittajan ilmoittaman kielitaustan, Etelä-Somalian Mogadishu, todennäköisyys arvioidaan erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on vahvin mahdollinen viidestä testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta.

Valittaja ei ole ollut poliittisesti, uskonnollisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivinen eikä häntä ole pidätetty, rangaistu tai tuomittu viranomaisten toimesta kotimaassaan. Valittaja on esittänyt turvapaikkahakemuksensa perusteeksi kotimaansa turvattomuuden ja erään hänen kanssaan naimisiin halunneen miehen uhkailun. Yksityisten henkilöiden taholta tapahtuneet oikeudenloukkaukset, vaino tai sen uhka eivät sellaisenaan ole peruste saada kansainvälistä suojelua. Lisäksi tällaista uhkaa vastaan valittajan on ensisijaisesti käännyttävä kotimaansa viranomaisten puoleen suojelua saadakseen. Somalimaassa tämän on katsottu olevan mahdollista. Myöskään vähemmistöklaaniin kuulumista ei voida yksinään pitää perusteena kansainväliselle suojelulle.

2. Muu oleskelulupa

Ulkomaalaislain 52 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Valittaja on täysi-ikäinen terve nuori nainen. Hän on asunut Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Hänelle ei ole syntynyt ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuja siteitä Suomeen. Valittaja on kertonut kuuluvansa Madhiban-klaaniin, jonka asuinaluetta on myös Somalimaa. Valittajan sukulaisia asuu Somaliassa. Hallinto-oikeus katsoo, ettei valittaja ole haavoittuvassa asemassa palatessaan Somalimaahan ja hänen palaamisensa sinne on mahdollista. Perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin tarkoittamasta yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai muustakaan syystä ei ole ilmennyt.

3. Maasta karkottaminen

Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Valittajan toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan tultua valituksenalaisella päätöksellä peruutetuksi valittaja oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa. Näin ollen hänen karkottamiselleen on ulkomaalaislaissa tarkoitettu peruste. Kun otetaan huomioon valittajan edellä kuvattu menettely maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi, hallinto-oikeus katsoo, että valittajan menettelyn tuomittavuus on karkottamista vastaan puhuvia seikkoja painavampi. Kun valittajan ei voida katsoa olevan haavoittuvassa asemassa hänen palatessaan Somalimaahan, hänet on voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa.

Maahanmuuttoviraston päätöstä ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Markku Lambert ja Vesa Heikkilä. Esittelijä Susanna Aspelund.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on pyytänyt, että hänelle myönnetään lupa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja että hänelle myönnetään toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen tai muun syyn perusteella. Lisäksi hän on vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely ja että karkottamispäätöksen täytäntöönpano kielletään.

Maahanmuuttoviraston päätöksessä ei ole arvioitu mahdollisuutta myöntää hakijalle oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Hän on yksinäinen nainen ja yksinhuoltaja, ja hän kuuluu vähemmistöklaaniin. Hän olisi kotimaahansa palautettuna haavoittuvassa asemassa.

Maahanmuuttovirasto ei päätöksessään ole myöskään ottanut huomioon Salpausselän syyttäjänviraston 15.5.2012 tekemää syyttämättä jättämispäätöstä perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Syyttäjän mukaan on mahdollista, että hakijan murre poikkeaa Mogadishun murteesta hänen ilmoittamastaan syystä. Hakija on selittänyt hänelle tehdyn kielianalyysin tulosta sillä, että hänen äitinsä on kotoisin Pohjois-Somaliasta, ei kovin kaukaa Hargeisasta, johon kielianalyysin tulos viittaa. Hakijan esittämissä kotipaikkatiedoissa ei ole epätäsmällisyyksiä tai ristiriitoja. Hänen elinpiirinsä on ollut hyvin rajoittunut ja hän on oleskellut lähinnä kotona. Hakijan kertomuksen uskottavuutta Mogadishussa tapahtuneiden oikeudenloukkausten osalta ei ole kyseenalaistettu.

Koska asiassa on kysymys muutoksenhakijan lausumien uskottavuuden arvioinnista, tulisi hänen asiassaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan, perustuslain 21 §:n 2 momentin ja hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin nojalla järjestää suullinen käsittely.

Maahanmuuttovirasto

on valituksen johdosta antanut lausunnon, jonka mukaan valitus tulisi hylätä.

Syytteen hylkäämisellä perättömästä lausumasta ei ole asiassa merkitystä, koska viranomaisen harkintavaltaa ulkomaalaislain mukaisessa hallintoasiassa ei rajoita rikosprosessiin sisältyvä näytön arviointi. Karkottamisen kokonaisharkinnassa on arvioitu hakijan viittaamia seikkoja hänen henkilökohtaisista olosuhteistaan.

A

on antanut vastaselityksen, jossa hän on viitannut asiassa aiemmin esitettyyn. Erikseen kysyttäessä on ilmoitettu, että suullinen käsittely on toimitettava muutoksenhakijan itsensä kuulemiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta lausuminen raukeaa.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 6 (1) artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

Sopimusmääräystä sovellettaessa on otettava huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät periaatteet. Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut muun ohella ratkaisussaan

Maaouia v. Ranska

, suuri jaosto 5.10.2000 (kohdat 33 - 38), joka koski rikoksista tuomitun Tunisian kansalaisen karkottamista kotimaahansa, että ulkomaalaisen maassa oleskelussa tai maasta poistamisessa ei ole kysymys ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista tai velvollisuuksista (näin myös esim.

Naumov v. Albania

, 10513/03, päätös 3.12.2002). Näin ollen mainittu ihmisoikeussopimuksen artikla ei tule tässä tapauksessa sovellettavaksi.

Kysymystä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on kuitenkin tarkasteltava myös Euroopan unionin oikeuden kannalta. Unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Artiklan 2 kohdan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvistettu, että tällä artiklalla taataan unionin oikeudessa ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklassa vahvistettu suoja, näin esimerkiksi tapaus C-199/11, Otis (kohta 47).

Perusoikeuskirjan soveltamisalaa koskevan 51 artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Soveltamisalan laajuudesta on annettu muun ohella unionin tuomioistuimen tuomio C-617/10, Fransson (kohdat 17-27), missä tätä soveltamisalaa on arvioitu arvonlisäverotuksen yhteydessä.

Nyt puheena olevassa asiassa pääkysymys on toissijaisen suojelun peruuttaminen, jonka edellytyksistä säädetään muun muassa Euroopan unionin neuvoston niin kutsutun määritelmädirektiivin (2011/95/EU, aikaisemmin 2004/83/EY) 19 artiklassa. Myös unionin tuomioistuin on katsonut esimerkiksi ratkaisussaan C-175/11 H.I.D ja B.A. (kohta 58), että pakolaisaseman myöntämistä ja poistamista koskeva menettely perustuu erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustettujen perusoikeuksien ja -periaatteiden kunnioittamiseen. Näin ollen puheena olevassa tapauksessa sovelletaan sillä tavoin unionin oikeutta, että perusoikeuskirjan 47 artiklan vaatimukset oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä tulee ottaa siinä huomioon.

Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan perusoikeuksien suojan merkitys ja ulottuvuus Euroopan unionissa on vastaava kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Itävallan perustuslakituomioistuin on tulkinnut tätä niin, että perusoikeuskirjan soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, vaikka se ei kuuluisikaan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan soveltamisalaan, on lähtökohtaisesti pidettävä suullinen käsittely samoin edellytyksin kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on suullinen käsittely pidettävä mainitun 6 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa rinnasteisissa asioissa (Verfassungsgerichtshof U 466/11-18, U 1836/11-13, 14. März 2012). Viitatun käytännön mukaan ei suullisen käsittelyn pitämisvelvollisuus ole monissa hallintoprosessuaalisissa asioissa ehdoton.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Käsitellessään valitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalla hallinto-oikeudella ei siten ole ehdotonta velvollisuutta muutoksenhakijan pyynnöstäkään järjestää suullista käsittelyä. Suullinen käsittely tulee kuitenkin ulkomaalaisasiassa järjestää, mikäli EU:n perusoikeuskirja 47 artiklan 2 kohta sitä edellyttää. Edellä mainitun Itävallan perustuslakituomioistuimen ratkaisun mukaan ei perusoikeuskirja vaatinut suullista käsittelyä tuomioistuimessa soveltamisalaansa kuuluvassa ulkomaalaisasiassa, mikäli suullisella käsittelyllä ei olisi saatavissa asian ratkaisemisen kannalta merkittävää lisäselvitystä ja edellyttäen, että valittajaa on kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuinkäsittelyä edeltävässä hallintomenettelyssä. Se, että Itävallan turvapaikkatuomioistuin (Asylgericht) ei ollut pitänyt suullista käsittelyä, ei perustuslakituomioistuimen mielestä ollut vastoin perusoikeuskirjaa.

Muutoksenhakijan asiamies on ilmoittanut, että todisteluna on tarkoitus muutoksenhakijan kuuleminen henkilökohtaisesti ja todistusteemana on hänen uskottavuutensa arviointi.

Muutoksenhakijaa on kuultu hänen turvapaikkaperusteistaan turvapaikkakuulustelussa 7.3.2009 ja turvapaikkapuhuttelussa 4.5.2009. Lisäksi häntä on kuultu perheenyhdistämistä koskevien hakemusten johdosta 29.5.2010. Edelleen häntä on kuultu perättömän lausuman antamisesta epäiltynä Kymenlaakson poliisilaitoksella 29.9.2011. Maahanmuuttovirasto on kuullut häntä toissijaisen suojeluaseman peruuttamisen harkinnan yhteydessä 3.5.2012.

Muutoksenhakijan toissijaisen suojeluaseman peruuttamisharkinnassa on huomattava merkitys ollut sillä seikalla, että hänen tietonsa väittämästään kotiseudusta ovat olleet heikot. Mahdollisimman varhain dokumentoitu aineisto tällaisista seikoista antaa niistä luotettavimman kuvan. Tähän nähden ei ole todennäköistä, että muutoksenhakija kykenisi enää tässä vaiheessa, useita vuosia Suomessa oltuaan, esittämään suullisessa käsittelyssä näistä seikoista tai muutoinkaan toissijaisen suojeluaseman peruuttamisratkaisuun vaikuttavaa uutta selvitystä. Koska muutoksenhakijan tarkoituksena ei myöskään ole ollut esittää minkäänlaista muuta todistelua itsensä kuulemisen lisäksi, suullisen käsittelyn toimittamista ei voida, vaikka otetaan huomioon edellä kuvatut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja perusoikeuksia koskevat säännöksetkin, pitää tässä asiassa hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarpeellisena.

2.Pääasia

Asiassa saatu selvitys

Muutoksenhakijan oleskelu Suomessa ja sen perusteet sekä hänen toissijaisen suojeluasemansa peruuttamisen, oleskeluluvan epäämisen sekä hänen karkottamisensa perusteet käyvät ilmi edellä selostetusta hallinto-oikeuden päätöksestä.

Oikeudellinen arviointi

Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on kysymys siitä, onko hakijalle myönnetty toissijainen suojeluasema voitu peruuttaa ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Mikäli peruuttamisedellytysten katsotaan olevan olemassa, on harkittava, voidaanko hakijalle myöntää oleskelulupa muulla perusteella. Mikäli näin ei ole, on lopuksi harkittava, onko hänet voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa.

Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

Ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin mukaan toissijainen suojeluasema peruutetaan muun ohella, jos hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen tai hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen lopputulokseen. Pykälän 2 momentin mukaan toissijaisen suojeluaseman peruuttamista harkittaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.

Hakijalle on suoritettu kielianalyysi, jonka perusteella hänen kielitaustakseen on erittäin suurella varmuudella arvioitu Luoteis-Somalian Hargeisan alue ja Etiopian tai Djiboutin raja-alue. Hänen itse ilmoittamansa kielitaustan, Etelä-Somalian Mogadishun, todennäköisyys arvioidaan erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on vahvin mahdollinen testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta.

Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään (KHO:2013:23) käsitellyt kielianalyysien asemaa ja huomioon ottamista kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Korkein hallinto-oikeus on todennut, että kielianalyysi antaa luotettavan tuloksen hakijan käyttämästä kielimurteesta ja sen esiintymisestä Somaliassa. Sen perusteella ei voida kuitenkaan vielä täydellä varmuudella päätellä hänen kotipaikkaansa. Hakijan omasta kertomuksesta poikkeavaa käsitystä hänen kotipaikastaan ei voida näin ollen perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa on arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

Iso-Britannian Upper Tribunal on vastaavasti ratkaisussaan

RB v. Secretary of State for the Home Department

([2010] UKUT 329 (IAC)] katsonut, että nyt kysymyksessä olevassa asiassakin kielianalyysin suorittaneen Sprakab Ab:n tuottama materiaali on korkealuokkaista ja sen esittämille näkemyksille on perusteltua antaa huomattava painoarvo määriteltäessä siellä haastatellun henkilön kotipaikkaa (kohdat 159 ja 168).

Muutoksenhakija on itse selittänyt käyttämäänsä murretta sillä, että hänen äitinsä on kotoisin Pohjois-Somaliasta. Hänen äidistään kertomansa ei kuitenkaan viittaa Hargeisan alueeseen, johon hakijan kielianalyysin tulos osoittaa. On myös epäuskottavaa, että hakijan puheessa ei olisi mitään jälkiä Mogadishun murteesta, jos hän on asunut siellä useiden vuosien ajan, kuten hän on kertonut.

Muutoksenhakija on selittänyt heikkoa Mogadishun ja muun kertomansa asuinalueen tuntemustaan muun muassa sillä, ettei hänellä ollut tapana käydä ulkona osin sen vuoksi, että hän pelkäsi häntä uhannutta miestä. Hän on kertonut ongelmiensa miehen kanssa alkaneen muutama kuukausi sen jälkeen kun hän oli vuonna 2006 palannut Mogadishuun Balanbalesta. Hän on asunut siellä kahden ja puolen vuoden ajan ennen Suomeen tuloaan. On epäuskottavaa, että hän ei olisi koko tänä aikana liikkunut kotinsa ulkopuolella. Lisäksi jos hänen ongelmansa alkoivat vasta muutama kuukausi Mogadishuun paluun jälkeen, kuten hän on kertonut, ei ole mitään syytä, miksi hän ei olisi ainakin tänä aikana liikkunut kodin ulkopuolella. Myös hänen tietonsa Balanbalesta ovat olleet heikot, mitä mainitun miehen pelkääminen ei voi selittää, kun miehen aiheuttama uhka on ilmennyt vasta Mogadishussa.

Kun otetaan huomioon kielianalyysin tulos, muutoksenhakijan väittämänsä asuinpaikan yleisluonteinen ja vähäinen tuntemus ja asiassa esiin tulleet eri henkilöiden osin ristiriitaiset kertomukset muutoksenhakijan asuinpaikasta, voidaan perustellusti katsoa, että muutoksenhakija ei ole kotoisin Mogadishun alueelta vaan Somalimaasta.

Rikosasian esitutkinnalla tai sen jälkeen tehdyllä paljolti syyttömyysolettamaan perustuvalla syyttämättä jättämispäätöksellä ei ole välitöntä yhteyttä tämän kansainvälisen suojeluaseman peruuttamista koskevan asian oikeudelliseen arviointiin, vaikka niidenkin yhteydessä saatu selvitys voidaan osaltaan ottaa tässä asiassa huomioon. Kysymystä toissijaisen suojeluaseman peruuttamisesta lähestytään ulkomaalaislaissa säädettyjen kriteerien pohjalta, eivätkä oikeudellisen harkinnan perusteet ja painotukset ole yhteydessä rikosoikeudellisiin harkintaperusteisiin ja laintulkintaan.

Muutoksenhakijan kansainvälisen suojelun tarvetta suhteessa Somalimaahan korkein hallinto-oikeus arvioi samoin kuin hallinto-oikeus on päätöksessään tehnyt.

Koska hakijan voidaan perustellusti katsoa kansainvälistä suojelua hakiessaan antaneen tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen, ja kun asiassa ei ole ilmennyt perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiseen hakijalle tämän suhteessa Somalimaahan, hänelle myönnetty toissijainen suojeluasema on tullut ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin nojalla peruuttaa.

Oleskelulupa Suomeen syntyneiden siteiden perusteella tai yksilöllisistä inhimillisistä syistä

Ulkomaalaislain 52 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Karkottaminen

Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Koska hakijalle myönnetty toissijainen suojeluasema on voitu peruuttaa eikä asiassa ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiselle muulla perusteella, hän oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Asiassa on siten olemassa ulkomaalaislaissa säädetty karkottamisperuste. Kun otetaan huomioon hakijan syyllistyminen edellä kuvatulla tavalla maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseen, kiinteiden siteiden puuttuminen Suomeen, hänen kotimaansa (Somalimaan) turvallisuustilanne sekä se seikka, että hänen ei voida katsoa olevan haavoittuvassa asemassa, hakijan karkottamisen puolesta puhuvat seikat ovat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavammat. Näin ollen hänet on voitu määrätä karkotettavaksi Somaliaan (Somalimaahan).

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Täytäntöönpanokielto

Täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua, koska valitus on hylätty.

Oikeusapu

Hakijalle on myönnetty oikeusapua 28.8.2012 lukien ilman omavastuuta. Hänen avustajakseen on määrätty oikeustieteen maisteri Husein Muhamed, jonka vapauttamista avustajan tehtävästä ja oikeustieteen maisteri Sara Granlundin määräämistä hänen uudeksi avustajakseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa on pyydetty. Granlund on vaatinut palkkiona 1 676,48 euroa.

Korkein hallinto-oikeus vapauttaa oikeusapulain 9 §:n nojalla Muhamedin muutoksenhakijan oikeudenkäyntiavustajan tehtävästä 1.8.2013 lukien ja määrää mainitusta päivästä lukien hänen avustajakseen Sara Granlundin.

Granlundille maksetaan valtion varoista oikeusapulain 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n, 4 §:n 1 momentin ja 6 §:n mukaisena kymmenen työtunnin perusteella laskettuna, asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävänä palkkiona tarpeellisista toimenpiteistä 1 000 euroa. Kokonaispalkkioksi, joka sisältää arvonlisäveron 240, muodostuu siten 1 240 euroa. Tämän lisäksi maksetaan tulkkauksesta aiheutuneina kuluina 126,48 euroa, mihin määrään sisältyy arvonlisäveroa 24,48 euroa. Mainitut määrät jäävät valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Lea Alén.

---

[SV]

Migrationsverket hade återkallat en somalisk medborgares status som alternativt skyddsbehövande och hans uppehållstillstånd och bestämt att han skulle utvisas till Somalia (Somaliland), eftersom en språkanalys visade att han, i motsats till vad han hade påstått, hade sin hemort i Somaliland och inte i södra Somalia, och således inte var i behov av internationellt skydd.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att man med skäl kunde anse att ändringssökanden inte hade sin hemort i södra Somalia, utan i Somaliland. Bedömningen grundade sig på resultatet av språkanalysen, den omständigheten att ändringssökanden endast förmått ge få och allmänna uppgifter om den ort där han påstod sig ha bott och att olika personer lämnat delvis motstridiga upplysningar om ändringssökandens boningsort. Ändringssökanden ansågs således uppsåtligen ha gett falska uppgifter, som hade påverkat beslutet, och när det inte hade yppats grunder för att bevilja honom internationellt skydd i förhållande till Somaliland, skulle hans status som alternativt skyddssökande återkallas med stöd av 108 § 1 mom. i utlänningslagen. Det rådde inte något direkt juridiskt samband mellan den juridiska bedömningen i denna fråga och den omständigheten att ändringssökanden beviljats åtalseftergift. Det fanns inte förutsättningar att bevilja ändringssökanden uppehållstillstånd av individuella mänskliga orsaker.

Eftersom ändringssökanden således uppehöll sig i Finland utan erforderligt uppehållstillstånd, kunde han med stöd av 149 § 1 mom. 1 punkten i utlänningslagen utvisas till sitt hemland. De omständigheter som talade för utvisning vägde tyngre än de som talade mot en sådan.

Muntlig förrättning var inte behövlig på det sätt som avses i 37 § 1 mom. i förvaltningsprocesslagen, då ändringssökanden inte längre ansågs kunna lämna betydelsefull ny utredning i saken och han inte hade för avsikt att framföra annan bevisning än att han själv skulle höras i ärendet. Bestämmelsen i artikel 47.2 i Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna var visserligen tillämplig, men medförde inte skyldighet att hålla muntlig förhandling, eftersom man inte genom en sådan kunde få avgörande ytterligare utredning och ändringssökanden personligen hade blivit hörd under det förvaltningsförfarande som hade föregått domstolshandläggningen.

Utlänningslagen 108 § 1 mom., 52 §, 149 § 1 mom. 1 punkten, 146 § 1 mom., 147 §

Förvaltningsprocesslagen 38 § 1 mom.

Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna artiklarna 47.1 och 51.1