Supreme Administrative Court allows VAT refund for pharmaceutical promotional events where meals were provided to healthcare professionals.

Lääkemääräyksellä toimitettavien lääkkeiden valmistusta, maahantuontia ja markkinointia harjoittava yhtiö järjesti lääke-esittelyjä ja tuotekoulutustilaisuuksia lääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Tilaisuuksissa esiteltiin yhtiön tuotteita ja markkinoitiin sekä koulutettiin käyttämään yhtiön valmistamia lääkkeitä. Yhtiö tarjoili lääke-esittelytilaisuuksien yhteydessä osallistujille kahvia ja kahvileipää sekä koulutustilaisuuksissa myös buffet-tyyppisiä lounaita. A Oy:llä oli oikeus vähentää tilaisuuksien järjestämistä ja niihin liittyvää tavanomaista tarjoilua varten hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvät arvonlisäverot. Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta 1.1. - 31.12.2007 ja 1.1. - 31.12.2008.

Arvonlisäverolaki 102 § 1 momentti 1 kohta (940/1999) ja 114 § 1 momentti 3 kohta

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 176 artikla

Unionin tuomioistuimen tuomio asioissa C-371/07, Danfoss ja AstraZeneca sekä C-177/99 ja C-181/99, Ampafrance ym.

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 25.8.2011 nro 11/1042/4

Asian aikaisempi käsittely

A Oy

on tilikausina 1.1. - 31.12.2007 ja 1.1. - 31.12.2008 käsitellyt lääke-esittely- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneet menot vähennyskelvottomina edustusmenoina.

Uudenmaan yritysverotoimisto

on 20.9.2010 tekemillään päätöksillä hyväksynyt yhtiön palautushakemuksen. Yhtiö on järjestänyt lääkäreille, terveyden- ja sairaanhoitajille sekä muulle terveydenhoitoalan henkilökunnalle kahdenkeskisiä tai ryhmille järjestettyjä lääke-esittely- ja koulutustilaisuuksia, joissa on ollut tavanomaista tarjoilua. Tilaisuuksien kuluihin sisältynyttä arvonlisäveroa on palautettu 29 998,31 euroa kohdekuukaudelta 12/2007 ja 39 180,99 euroa kohdekuukaudelta 12/2008.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että yritysverotoimiston päätökset kumotaan ja palautushakemus hylätään. Lääke-esittelytilaisuuksien kulut ovat arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja edustuskuluja, joista ei saa tehdä vähennystä. Yhtiö ei ole esittänyt, että nämä kulut olisivat kohdistuneet vain lääkehankinnoista vastaaviin henkilöihin. Kestitys on kohdistunut laitosten koko henkilökuntaan tai vain yhteen tiettyyn lääkäriin. Palautuspäätökset ovat perustuneet Verohallituksen 24.4.2009 Lääketeollisuus ry:lle antaman lausunnon virheelliseen tulkintaan. Lausunnossa ei ole esitetty vallitsevan verotuskäytännön muuttamista. Oikeuskäytäntö on pysynyt ennallaan, eikä tiedossa ole päätöstä, jossa lääke-esittelyissä tapahtuneesta tavanomaisesta tarjoilusta aiheutuneet menot olisi katsottu muiksi menoiksi kuin edustusmenoiksi.

Uudenmaan yritysverotoimisto

on antanut lausunnon.

A Oy:lle

on varattu tilaisuus antaa vastine.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on katsonut, että A Oy:llä ei ole oikeutta vähentää palautushakemuksissa tarkoitettujen edustustilaisuuksiksi katsottavien tilaisuuksien kustannuksiin sisältyneitä arvonlisäveroja. Hallinto-oikeus on hyväksynyt veroasiamiehen valituksen ja kumonnut valituksenalaiset palautuspäätökset.

Perustelut

Arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Saman lain 114 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee edustustarkoitukseen käytettäviä tavaroita ja palveluja.

Edustusmenon käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa eikä myöskään sen esitöissä. Oikeus- ja verotuskäytännön mukaan edustusmenoina pidetään asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrityksen elinkeinotoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustusmenot kohdistuvat yrityksestä ulospäin suuntautuvaan toimintaan. Edustustilaisuus on yleensä suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietty ennalta rajattu henkilöpiiri.

Palautushakemuksen mukaan A Oy on erikoistunut ja keskittynyt valmistamaan lääkkeitä diabeteksen, veren hyytymishäiriöiden, kasvuhäiriöiden ja naisten vaihdevuosien hormonihoitoon. Yhtiö on lääkemyyntiään edistääkseen järjestänyt lääkäreille ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöille erilaisia tuote- ja lääke-esittelytilaisuuksia sekä koulutustilaisuuksia. Ne ovat olleet joko kahdenkeskisiä tuote- eli lääke-esittelytilaisuuksia, ryhmäesittelyjä tai alueellisia ja valtakunnallisia koulutustilaisuuksia.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tapio Kortelainen, Pertti Risu ja Olli Kurkela, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja yritysverotoimiston päätökset saatetaan voimaan. Lisäksi yhtiö on pyytänyt hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perusteluinaan yhtiö on lausunut muun ohella seuraavaa:

Kyseessä ei ole yhtiön virheellinen tulkinta Verohallituksen vuonna 2009 antamasta lausunnosta. Verohallitus katsoi lausunnossaan arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa vähennyskelpoisiksi muun muassa lääke-esittelytilaisuuden järjestämisestä aiheutuvat mahdolliset tilavuokrat ja materiaalikulut sekä lääke-esittelytilaisuudessa tarjottavat tavanomaiset tarjoilukulut (kahvi ja kahvileipä tai niin sanottu linjalounas).

Kaikki yhtiön maahantuomat ja markkinoimat lääkkeet ovat reseptilääkkeitä eikä niitä ole mahdollista markkinoida suoraan kuluttajille tai muutenkaan rajoituksetta suurelle yleisölle. Voimassa olevien määräysten mukaan reseptilääkkeiden ainoa laillinen markkinointikeino on suoraan sen kohderyhmään eli lääkäreihin suunnattu kohderyhmämarkkinointi. Käytännössä reseptilääkkeitä voidaan markkinoida ainoastaan lähettämällä kohderyhmän edustajille markkinoitavia lääkkeitä koskevaa kirjallista materiaalia tai jakamalla tietoa henkilökohtaisesti kohderyhmän edustajille sekä kohderyhmälle järjestetyissä tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa, mistä mainos- ja markkinointikulut muodostuvat.

Arvioitaessa edustuskuluja ja markkinointikuluja olennaista on tilaisuuden pääasiallinen luonne. Kun tilaisuuden pääasiallinen luonne on tuotetietouden lisääminen ja pyrkimys vaikuttaa siihen, että reseptejä määräävät lääkärit mahdollisimman paljon määräisivät potilailleen yhtiön tuotteita, on kyseessä yhtiön tuotteiden markkinointi eikä edustaminen. Tilaisuudet, joihin liittyvien kulujen vähentämistä yhtiön palautushakemus koski, ovat olleet pääasialliselta luonteeltaan tuotetietouden lisäämistä, koulutusta ja tuotteiden markkinointia. Ilta- ja viikonlopputilaisuuksien osalta ravintolakulut on kirjattu edustuskuluiksi eri tilille eivätkä nämä kulut ole sisältyneet palautushakemukseen.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon sitä, että kyse on reseptilääkkeistä, joiden markkinointi on hyvin säänneltyä ja rajoitettua, eikä sitä, mikä on ollut tilaisuuksien pääasiallinen sisältö ja tarkoitus. Hallinto-oikeus on jättänyt vaille huomiota myös Verohallituksen sekä vuonna 2003 että vuonna 2009 Lääketeollisuus ry:lle antamat lausunnot, jotka koskivat rajanvetoa edustuskulujen ja mainos- ja markkinointikulujen välillä. Verohallitus on vuonna 2003 antamassaan lausunnossa todennut, että ”lääkeyrityksen järjestämä esittelytilaisuus, johon osallistuvat pääasiassa vain ne henkilöt, jotka voivat vaikuttaa ostopäätösten tekemiseen ja joiden kanssa käydään liikeneuvotteluja, voivat olla lääkeyrityksen vähennyskelpoisia kaupantekotilaisuuksia”. Osa hakemuksen kohteena olleista tilaisuuksista on nimenomaan ollut tällaisia tilaisuuksia.

Yhtiö on täydentänyt valitustaan toimittamalla tositteita valituksenalaisista kuluista vuosilta 2007 ja 2008 todeten, että lääke-esittelytilaisuuksista ei ole julkaistu erikseen ohjelmaa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastineen.

A Oy

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt yhtiölle valitusluvan ja tutkinut asian.

1. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja Uudenmaan yritysverotoimiston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Lausuminen hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavat arvonlisäverolain säännökset

Arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.

Arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan (940/1999) mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Pykälän 2 momentin mukaan verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tämän lain mukaan aiheuttaa tavaran tai palvelun myyjälle verovelvollisuuden.

Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee edustustarkoitukseen käytettäviä tavaroita ja palveluja.

Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 88/1993 vp) mukaan kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan vähennystä ei saa tehdä sellaisten hyödykkeiden hankinnasta, jotka eivät ahtaasti tulkiten ole liiketoimintaa varten hankittuja. Myös lakiehdotuksen mukaisessa arvonlisäverojärjestelmässä vähennysoikeuteen tehtäisiin eräitä tällaisia rajoituksia. Vähennyskelvottomiksi säädettäisiin kulutusneutraalisuuteen liittyvistä ja hallinnollisista syistä hyödykkeitä, joita usein käytetään yksityiskulutukseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen.

Unionin oikeuden merkitykselliset säännökset ja oikeuskäytäntö

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 176 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta, mitkä kustannukset eivät oikeuta arvonlisäveron vähentämiseen. Sellaiset kustannukset, jotka eivät luonteeltaan ole liiketoimintaan liittyviä, kuten ylellisyys-, huvi- tai edustuskustannukset, jäävät joka tapauksessa vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Artiklan toisen kohdan mukaan, kunnes ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut säännökset tulevat voimaan, jäsenvaltiot saavat edelleen soveltaa kaikkia kansallisen lainsäädäntönsä vähennysoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä tietyin edellytyksin.

Säännökset vastaavat aikaisemmin voimassa olleen kuudennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 6 kohtaa.

Asioissa C-177/99 ja C-181/99, Ampafrance ym., joissa oli kysymys edustuskuluista, EUT on todennut, että saattaa olla hankalaa eritellä esimerkiksi ravintolakulujen kaltaisten kustannusten yksityisiä ja liiketoimintaan liittyviä osia toisistaan myös silloin, kun ne liittyvät tavanomaiseen yritystoimintaan. Veropetoksen tai veron kiertämisen riskiä ei ole, jos objektiivisista tiedoista käy ilmi, että kulut ovat aiheutuneet yksinomaan liiketoiminnasta.

Tosiseikat ja niistä saatu selvitys

A Oy on osa kansainvälistä terveydenhuoltoalan konsernia, joka on erikoistunut diabeteksen sekä veren hyytymishäiriöiden, kasvuhäiriöiden ja naisten vaihdevuosien hormonihoitoon tarvittaviin lääkkeisiin. Kaikki yhtiön maahantuomat ja markkinoimat lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.

Arvonlisäveron palautushakemuksen mukaan kahdenkeskisten tuote-esittelytilaisuuksien, ryhmäesittelyiden sekä alueellisten ja valtakunnallisten koulutuksien tarjoilukuluja on kirjattu tilille 48901002 Sales Entertaining - Non Inc. Tax Deductible. Mikäli tilavuokra on sisältynyt samaan laskuun tarjoilukulujen kanssa, myös koulutustilaisuuden tilavuokra on kirjattu tälle tilille. Ilta- ja viikonlopputilaisuuksien osalta ravintolakulut on kirjattu edustukseksi eri tilille kuin päiväaikaan tarjotut linjastolounaat ja kahvitukset, eikä palautushakemus ole koskenut sanotulle tilille kuluksi kirjattua arvonlisäveroa.

Kahdenkeskiset tuote-esittelytilaisuudet lääkäreiden kanssa ja ryhmäesittelyt esimerkiksi koko terveyskeskuksen tai sairaalan terveydenhuoltohenkilöstölle on järjestetty päiväaikaan etukäteen sovittuna ajankohtana. Kahdenkeskisissä tapaamisissa terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa keskitytään antamaan yksityiskohtaista informaatiota yrityksen tuotevalikoimasta sekä tuotteiden tarjoamista eduista. Tilaisuudet sisältävät ensisijaisesti koulutusta ja konsultointia. Ryhmäesittelyissä keskitytään yleisluontoisempaan tuote-esittelyyn suuremmalle terveydenhuollon ammattilaisryhmälle samalla kertaa. Tilaisuuksissa on tarjottu esimerkiksi kahvia ja kahvileipää.

Yhtiö järjestää toimipaikkakohtaista ja alueellista sekä niin sanottua intensiivikoulutusta. Toimipaikkakohtaiset koulutukset ovat yksittäisen terveydenhuollon toimipisteen diabeetikoita hoitaville lääkäreille tarkoitettuja lounasluentoja tai iltapäivätilaisuuksia, joissa luennoitsijana on yleensä yksi diabeteksen hoitoon erikoistunut lääkäri. Näihin koulutuksiin liittyy yleensä linjastolounastyyppinen ateria ja/tai kahvi- ja kahvileipätarjoilu. Alueelliset koulutustilaisuudet ovat terveyskeskuslääkäreille avoimia tilaisuuksia, jotka pidetään yleensä iltapäivällä tai illalla. Luennoitsijana toimii 1 - 2 diabeteksen hoitoon erikoistunutta lääkäriä. Tarjoiluna on yleensä kahvi ja kahvileipä sekä buffet-ateria. Intensiivikoulutukset on tarkoitettu nimetyille lääkäreille, jotka tulevat eri puolilta Suomea, ja ne pidetään yleensä viikonloppuisin (pe - la tai pe - su). Näissä tarjotaan yleensä päivällä linjastolounas.

Yhtiö on korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt lisää selvitystä valituksenalaisena aikana järjestämistään diabeteskoulutuksista ja diabetespäivistä. Selvityksistä ilmenee muun ohella tilaisuuden kutsu, järjestämisajankohta ja -paikka, ohjelma, osallistujaluettelo sekä tositteita tilaisuuteen liittyvistä tarjoiluhankinnoista.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys vain tilille 48901002 kirjatuista tarjoilukuluista ja samoihin tilaisuuksiin liittyvistä tilavuokrista.

Arvonlisäverolain 102 § sisältää säännöksen liiketoimintaa varten suoritettujen hankintojen yleisestä vähennysoikeudesta. Mainos- ja markkinointikulut sekä koulutuskulut ovat tämän yleissäännöksen nojalla lähtökohtaisesti verolliseen liiketoimintaan liittyvinä vähennykseen oikeuttavia kuluja. Lain 114 §:ssä vähennysoikeutta on rajoitettu siten, että edustustarkoitukseen käytettävistä tavaroista ja palveluista ei saa tehdä vähennystä. Hallituksen esityksessä (HE 88/1993 vp) lähtökohtana on, että vähennysoikeutta ei ole hankinnoista, jotka ahtaasti tulkiten eivät ole liiketoimintaa varten hankittuja eli lähinnä hankinnoista, joita usein käytetään yksityiskulutukseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen. Veropohjan laajentuessa vähennyskielto ulotettiin koskemaan kaikkia edustusmenoja ja siten myös edustusaterioita.

Edustusmenon käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa eikä sen esitöissä. Oikeus- ja verotuskäytännössä edustusmenoina on pidetty sellaisia asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla liikkeenharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen taikka muutoin toiminnan edistämiseen.

Arvioitaessa nyt kyseessä olevien kulujen vähennyskelpoisuutta ensin on tarkasteltava järjestetyn tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta. Jos kyseessä on markkinointitilaisuus tai muu vastaavanlainen tilaisuus, on lisäksi tarkasteltava vähennyskelpoisiksi vaadittujen kulujen luonnetta joko tähän tilaisuuteen välittömästi liittyvinä vähennyskelpoisina kuluina tai edustuskuluina.

Mainostilaisuuden ja edustustilaisuuden erona on yleensä pidetty sitä, että ensiksi mainittu on luonteeltaan avoin tilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy ja joka on yleensä tarkoitettu valikoimattomalle asiakasjoukolle, kun taas edustustilaisuus on usein suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietty ennalta rajattu henkilöpiiri. Mainostilaisuuksien tarkoituksena on yritysten ja sen tuotteiden tekeminen laajalti tunnetuksi, mutta niihin voi liittyä myös vähäistä tarjoilua. Edustilaisuudet ovat usein vapaamuotoista seurustelua, mutta niihin voi liittyä myös yritysten tuotteiden esittelyä tai muuta ohjelmaa.

Markkinointitilaisuudet eivät lähtökohtaisesti eroa mainostilaisuuksista. Markkinointia voidaan kuitenkin hoitaa myös tuotteiden kohdemarkkinointina siten, että järjestettävään tilaisuuteen kutsutaan asiakkaita tietyllä tavalla valikoitu kohderyhmä.

Se, onko tilaisuus edustustilaisuus vai muu tilaisuus, on ratkaistava tilaisuuden tarkoituksen ja luonteen perusteella ottaen huomioon tilaisuuden erityispiirteet. Erityisesti tilaisuuden ohjelma ja sen tosiasiallisesti toteutettu sisältö kokonaisuudessaan määrittävät tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta. Jos tilaisuudessa on tarjoilua, tilaisuuden ohjelman pituudella, tarjoilun ajankohdalla ja toiminnallisella liittymisellä tilaisuuden ohjelmaan sekä tarjoilun sisällöllä on merkitystä harkittaessa tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta. Edustustilaisuuksina on pidetty tilaisuuksia, joihin sisältyy edustusateria ja alkoholijuomia. Tilaisuus voi olla myös osaksi edustustilaisuus.

Muuna kuin edustuksena pidettävän tarjoilun sisällön tulee olla tavanomaista ja myös toissijaista tilaisuuden liiketoiminnalliseen tarkoitukseen nähden ottaen huomioon tilaisuuden luonne ja ohjelma. Näin on silloin, kun tarjoilu sisältyy ajallisesti ja toiminnallisesti tilaisuuden liiketoimintaan kuuluvaan ohjelmaan ja palvelee tilaisuuden järjestäjän tavanomaista huomaavaisuutta osallistujia kohtaan tai tilaisuuden tehokasta toteuttamista. Jos tarjoilua on tilaisuuden tarkoitukseen ja ohjelmaan nähden pidettävä epätavallisena tai tarjoilu liittyy esimerkiksi ohjelman jälkeiseen vapaamuotoiseen illanviettoon, kysymys on tältä osin edustuskuluista. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitetaan kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Tasoltaan tavanomaisesta poikkeavasta tarjoilusta aiheutuneet hankinnat ovat edustuskuluja.

Koska tarjoilu tilaisuuksissa voi luonteeltaan olla liiketoimintaan liittyvää tai osallistujien yksityisiin tarpeisiin ja edustustarkoitukseen liittyvää, verovelvollisen on objektiivisesti selvitettävä, että tarjoilu tapahtuu vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Lääkkeiden valmistustoimintaa harjoittavan A Oy:n lääkäreille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille järjestämissä erilaisissa lääke-esittely- ja koulutustilaisuuksissa esitellään yhtiön tuotteita ja markkinoidaan sekä koulutetaan käyttämään yhtiön valmistamia lääkkeitä. Tilaisuuksissa on niiden ajankohdasta riippuen erilaista tarjoilua.

Erityisesti lääkäreillä, jotka määräävät lääkkeitä hoitamilleen potilaille, mutta myös muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla tietoa lääkkeistä sekä niiden käytöstä ja vaikutuksista. Vaikka lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät muodollisesti itse päättäisikään lääkkeiden hankinnoista, käytännössä erityisesti lääkärit voivat vaikuttaa lääkkeiden hankintapäätöksiin. Sillä perusteella, että yhtiö on kohdistanut kohdemarkkinoinnin liiketoiminnallisin perustein lääkäreihin ja muihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin, yhtiön järjestämiä tilaisuuksia ei voida pitää edustustilaisuuksina.

Yhtiöllä on oikeus pitää lääkkeiden esittely- ja markkinointitilaisuuksia haluamanaan ajankohtana ja silloin, kun yhtiön markkinoinnin kohteena olevat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat tilaisuuksiin osallistua. Näin ollen se, milloin tilaisuudet järjestetään, ei ole peruste katsoa tilaisuuksia edustustilaisuuksiksi.

Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon, että yhtiö on esittänyt myös uutta selvitystä yhtiön järjestämistä tilaisuuksista ja niistä aiheutuneista hankinnoista, hallinto-oikeuden ja Uudenmaan yritysverotoimiston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother, Timo Viherkenttä ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Juhana Niemi.

---

[SV]

Ett bolag som framställde, importerade och marknadsförde receptbelagda läkemedel ordnade läkemedelsdemonstrationer och produktutbildning för läkare och annan hälso- och sjukvårdspersonal. Vid dessa tillfällen presenterade och marknadsförde bolaget sina produkter och utbildade deltagarna i användningen av de läkemedel som bolaget framställde. I samband med läkemedelsdemonstrationerna bjöd bolaget deltagarna på kaffe och kaffebröd. Vid utbildningstillfällena bjöd man också på lunch av buffétyp. A Ab hade rätt att dra av den mervärdesskatt som ingick i de varor och tjänster som bolaget hade anskaffat för att ordna nämnda tillfällen och sedvanlig servering i samband med dem. Ansökningar om återbäring av mervärdesskatt för räkenskapsperioderna 1.1. - 31.12.2007 och 1.1. - 31.12.2008.

Mervärdesskattelagen 102 § 1 mom. 1 punkten (940/1999) och 114 § 1 mom. 3 punkten

Rådets direktiv 2006/112/EG om ett gemensamt system för mervärdesskatt artikel 176

Unionens domstols dom i målen C-371/07, Danfoss och AstraZeneca samt C-177/99 och C-181/99, Ampafrance m.fl.