Supreme Administrative Court dismissed tax exemption for investment company's fund-of-funds acquisition as not qualifying for capital asset status.

A Oyj oli A-konsernin hallinnollinen emoyhtiö, jonka tytär- ja osakkuusyhtiöt hallinnoivat henkilöyhtiömuotoisia pääoma- ja kiinteistösijoitusrahastoja muun ohella toimimalla niiden vastuunalaisina yhtiömiehinä. A Oyj huolehti tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista.

A-konsernille kertyi tuloja pääasiallisesti kolmesta eri lähteestä: rahastojen maksamista hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuuksista sekä konsernin yhtiöiden suoraan omasta taseesta rahastoihin tekemien sijoitusten tuotoista. A Oyj oli äänettömän yhtiömiehen ominaisuudessa sijoittanut myös itse omasta taseestaan varoja lähes kaikkiin tytäryhtiöidensä hallinnoimiin vuoden 2001 jälkeen perustettuihin pääomarahastoihin.

A Oyj ja B-yhtiön tuleva johto perustivat vuonna 1999 B-yhtiön, joka on niin sanottu fund of funds -toimija eli rahastojen rahasto. B-yhtiöryhmään kuului kaksi hallinnointiyhtiötä eli B S.A. -yhtiö ja B Ltd sekä niiden hallinnoimat rahastot. A Oyj oli saanut B:ltä osinkotuloja ja lisäksi A Oyj oli laskuttanut B:tä antamistaan palveluista sijoitushankintoihin liittyen. A Oyj myi vuonna 2006 12,5 prosentin omistusosuuden B S.A:n osakkeista B S.A:n toimivalle johdolle ja ilmoitti osakeluovutuksesta saadun voiton verovapaana käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittona.

Kun otettiin huomioon A Oyj:n asema pääomasijoitustoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiönä ja A Oyj:n tehtävät konsernissa, yhtiön oli katsottava harjoittaneen EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pääomasijoitustoimintaa. EVL 6 b §:n säännös käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta ei koskenut pelkästään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön omistamien osakkeiden luovutuksia.

B S.A:n perustamisessa ei ollut kysymys tavanomaisesta yrityshankinnasta, jonka tavoitteena olisi ollut laajentuminen uudelle toimialalle, vaan A-konsernin ennestään harjoittaman pääomasijoitustoiminnan laajentamisesta uudelle markkina-alueelle. B S.A:n osakkeita ei voitu pitää A Oyj:n muuhun kuin pääomasijoitustoimintaan kuuluvina käyttöomaisuusosakkeina. Verovuosi 2006.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 § 1 momentti 1 kohta

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 8.10.2010 nro 10/1509/3

Asian aikaisempi käsittely

A Oyj on ilmoittanut verolomakkeella 71 verovapaana käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittona 306 346,22 euroa ranskalaisen B S.A:n osakkeiden luovutuksesta. Yhtiön verotus verovuodelta 2006 on toimitettu siten, että luovutushinta on katsottu veronalaiseksi tuloksi.

Verotuksen oikaisulautakunta

on hylännyt A Oyj:n vaatimuksen yhtiön tuloon lisätyn B S.A:n osakkeiden myynnin 306 346,22 euron luovutusvoiton katsomisesta verovapaaksi tuloksi.

Yhtiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle

vaatinut, että verotuksen oikaisulautakunnan päätös kumotaan ja yhtiön elinkeinotoiminnan tulosta poistetaan siihen lisätty B S.A. -nimisen yhtiön osakkeiden myynnistä saatu 306 346,22 euron luovutusvoitto.

A Oyj:n toiminta muodostuu pääasiassa konserniyhtiöille tarjotuista hallintopalveluista, joita varten yhtiöllä on ollut vuonna 2006 keskimäärin 26 työntekijää. Yhtiö on myös passiivisena sijoittajana lähes kaikissa edellä mainituissa vuoden 2001 jälkeen perustetuissa rahastoissa. Yhtiön omat tuotot vuonna 2006 ovat tilinpäätöksen 31.12.2006 perusteella koostuneet pääasiallisesti tytär- ja osakkuusyhtiöiltä saaduista osingoista ja korkotuloista (noin 3,1 miljoonaa euroa) ja konserniavustuksesta (9,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto (0,7 miljoonaa euroa) on koostunut konserni- ja osakkuusyhtiöille annetuista palveluista ja vähäisistä rahastosijoitustuotoista, joiden määrä on ollut vain noin 36 000 euroa.

Toissijaisesti yhtiön B S.A:n osakkeisiin tekemää sijoitusta ei voida pitää myyntivoittoon tähtäävänä pääomasijoituksena, koska kyse on konsernin laajenemisstrategian mukaisesta yhteisyritystyyppisestä osakkuudesta lähes samalla alalla toimivassa yrityksessä. Yhtiö on tälläkin hetkellä omistajana B-yhtiöissä ja tämä omistus on tarkoitettu pysyväksi tai vähintäänkin pitkäaikaiseksi. Tällaisessa muussa kuin pääomasijoitustoiminnassa syntynyttä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoa tulee käsitellä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n pääsäännön mukaisesti verovapaana luovutusvoittona etenkin, kun käyttöomaisuusosakkeiden verovapaussäännöksen tarkoituksena on ensi sijassa helpottaa yritysrakenteiden muutoksia.

Veroasiamies

on antanut vastineen ja

yhtiö

vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen.

Perustelut

Keskeiset säännökset

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan (717/2004) mukaan edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veronalaisia elinkeinotuloja ovat vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan (717/2004) mukaan veronalaista tuloa eivät ole muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään.

Tosiseikat

A Oyj:n toimialana on kaupparekisterin mukaan pääomarahastojen hallinnointi, omaisuudenhallinta ja näihin liittyvä neuvonta- ja konsultointitoiminta, arvopapereiden omistaminen, ostaminen ja myyminen, kiinteistöjen omistaminen, rahoitustoiminta ja muu sijoitustoiminta, teollinen toiminta sekä yrityskauppavälitys. Edellä mainittua toimintaa yhtiö voi toimialakuvauksensa mukaan harjoittaa joko suoraan tai tytär- ja osakkuusyhtiöitä käyttäen. Yhtiö toimii samalla konsernin hallintoyksikkönä ja huolehtii tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista.

Verotusta toimitettaessa A Oyj:n veronalaiseen elinkeinotoiminnan tuloon on lisätty B S.A:n osakkeiden myynnistä saatu 306 346,22 euron luovutusvoitto.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja laki elinkeinotulon verottamisesta 6 b § 1 momentti ja 12 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sirkka Heikkilä, Seppo Rinne ja Markku Lambert. Esittelijä Jyri Vesanto.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan perusteettomana, koska yhtiön ei voida katsoa verovuonna 2006 harjoittaneen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (jäljempänä EVL) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla pääomasijoitustoimintaa. Vaikka yhtiön katsottaisiin verovuonna 2006 harjoittaneen pääomasijoitustoimintaa, myytyjen B S.A:n osakkeiden ei voida katsoa kuuluneen väitettyyn pääomasijoitustoimintaan, joten EVL 6 b §:n huojennussäännöksen on joka tapauksessa katsottava soveltuvan tähän osakemyyntiin.

Yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa. Yhtiö on lisäksi todennut, että yritysverotus on Suomessa yhtiökohtaista eikä konserniverotusta, joten jokaisen verovelvollisyhtiön verotus on toimitettava lähtökohtaisesti sen oman tosiasiallisen toiminnan perusteella riippumatta siitä, mitä sen mahdolliset tytär- tai osakkuusyhtiöt (puhumattakaan rahastoista, joiden toimintaa nämä tytär- tai osakkuusyhtiöt hallinnoivat) harjoittavat. Näin ollen yhtiön mahdollista EVL 6 §:n tarkoittamaa pääomasijoitustoiminnan harjoittamista on tarkasteltava sen perusteella, mitä toimintaa yhtiö itse harjoittaa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden mainitsemat perusteet yhtiön väitetylle pääomasijoitustoiminnan harjoittamiselle jäävät varsin heikoiksi.

Eri yhtiöiden ja rahastoyksiköiden välisen rajan huomiotta jättäminen tässä yhteydessä edellyttäisi väitettä veronkiertotarkoituksesta konsernin juridisen rakenteen toteutuksessa. Tätä väitettä hallinto-oikeus ei ole esittänyt, eikä sellaisella olisi myöskään menestymisen mahdollisuuksia, koska rahastojen juridiselle erillisyydelle niiden hallinnointiyhtiöistä on olemassa verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia syitä.

Erilaisia palveluita rahastoille toimittavat myös monet muut tahot, kuten investointipankit, asianajotoimistot, tilintarkastustoimistot, paikallisia hallinnointipalveluja tarjoavat palveluntarjoajat ja kirjanpitotoimistot. Tällaistenkaan palveluntarjoajien ei katsota harjoittavan pääomasijoitustoimintaa. Kullakin rahastolla on mahdollisuus itsenäisesti valita, mistä se hallinnointi- ja muut palvelunsa hankkii. Tietyllä määräenemmistöllä sijoittajat voivat myös kokonaan erottaa ja vaihtaa rahaston hallinnointiyhtiön / vastuunalaisen yhtiömiehen, jolloin rahasto käytännössä lakkaa olemasta A-rahasto.

Verovuoden 2006 tilinpäätöksen perusteella tuotot ovat kertyneet ensisijaisesti ja etupäässä hallinnointipalveluiden tarjoamisen tuotoista eivätkä pääomasijoittamisen tuotoista. Hallinto-oikeuden perusteet väitetylle pääomasijoitustoiminnan harjoittamiselle ovat siten perustuneet virheelliseen johtopäätökseen.

Pääomarahastoihin sijoittaminen äänettömänä yhtiömiehenä ei sinänsä ole EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamaa pääomasijoitustoiminnan harjoittamista. Esimerkiksi eläkeyhtiöitä, jotka ovat merkittävin ryhmä suomalaisista pääomarahastoihin sijoittavista tahoista, ei vakiintuneen verotuskäytännön mukaan pidetä EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamina pääomasijoittajina. Kun yhtiö ei itse sijoita kohdeyhtiöihin, vaan ainoastaan tarjoaa hallintopalveluja tytär- ja osakkuusyhtiöilleen, omistaa osakkeita pääomarahastoja neuvovissa ja hallinnoivissa yhtiöissä ja tekee sijoituksia kohdeyhtiöihin sijoittaviin pääomarahastoihin, se ei harjoita EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamaa pääomasijoitustoimintaa.

Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 12/2004 vp lausunut seuraavaa: Pääomasijoitustoiminta ei koskisi tavanomaisia yritysostoja, joita yritys tekee esimerkiksi laajentaakseen toimintaansa uusille aloille. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt perustetaan tyypillisesti harjoittamaan ainoastaan tätä erityistä toimintaa. Lienee harvinaista, että niillä olisi myös muuta elinkeinotoimintaa. Jos yhtiö kuitenkin harjoittaisi myös muuta elinkeinotoimintaa kuin pääomasijoitustoimintaa, muussa toiminnassa syntyneitä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoja ja -tappioita käsiteltäisiin EVL 6 b §:n pääsäännön mukaisesti.

Verohallitus on ohjeessaan 2.11.2005 (Dnro 1292/345/2005) todennut samansuuntaisesti kuin edellä olevassa kappaleessa on lausuttu. Ratkaisussa KHO 23.6.2009 taltionumero 1619 on hyväksytty keskusverolautakunnan asiassa aiemmin antama ratkaisu, jonka perusteluissa todetaan, että EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavaan yhtiöön ei voida soveltaa EVL 6 b §:n huojennussäännöstä. Viimeksi mainitun tapauksen olosuhteet ovat olleet sellaiset, että ennakkoratkaisun hakijan osakeomistuksen on katsottu kuuluvan sen pääomasijoitustoimintaan. A Oyj ei harjoita samanlaista toimintaa kuin kyseisen ratkaisun C Oy. C Oy hallinnoi rahastoja, joissa se oli vastuunalaisena yhtiömiehenä. A Oyj puolestaan tarjoaa konsernipalveluja tytäryhtiöilleen, jotka hallinnoivat ja neuvovat rahastoja, joissa osa tytäryhtiöistä on vastuunalaisena yhtiömiehenä.

Yhtiön sijoitus B S.A:han ei ole ollut pääomasijoitus vaan konsernin uudelle toimialalle (eurooppalainen fund of funds -liiketoiminta) siirtyminen ja Keski-Eurooppaan suuntautunut maantieteellinen etabloituminen uuden yhteisyrityksen perustamisen kautta. B S.A:n osakkeiden myynnissä tavoitteena on ollut parantaa B S.A:n toimivan johdon kannustinvaikutusta lisäämällä heidän osakeomistustaan yhtiössä. Toimivan johdon on tullut verotuksellisista syistä maksaa yhtiön ranskalaisten tilintarkastajien hyväksymä käypä hinta hankkimistaan osakkeista yhtiössä. A Oyj:n osakassopimuksen mukainen asema B S.A:n päätösvallassa ei kuitenkaan ole osakekaupan tuloksena muuttunut lainkaan. Kysymys on ollut aidosti käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeista. Luovutuksen tarkoituksena on ollut toimivan johdon sitouttaminen omistajina.

Lain tarkoituksena on ollut säätää sijoittajien saama pääomasijoitustoiminnan tuotto veronalaiseksi, jotta pääomasijoitustoimiala ei saisi, kun sen tuotto muodostuu yleensä yksinomaan käyttöomaisuutena pidettävien vaihto-omaisuusluonteisten sijoitusten luovutusvoitoista, verovapauden muodossa kohtuutonta etua muihin toimialoihin nähden, joiden tuotto on normaalisti veronalaista. Tarvetta tähän sääntelyyn on ollut nimenomaan osakeyhtiömuotoisten pääomasijoittajien/rahastojen osalta.

A Oyj:n tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallinnoimien kommandiittiyhtiö / limited partnership / FCPR-muotoisten pääomarahastojen harjoittaman pääomasijoitustoiminnan tuotto, siltä osin kuin se on kertynyt A Oyj:n hyväksi, on vuonna 2006 tullut kaikissa muodoissaan verotettua vähintään yhteen kertaan: Siltä osin kuin yhtiö on saanut pääomarahastosijoittajana tuottoa, on tämä ollut sille Suomessa veronalaista. Siltä osin kuin yhtiön tytär- tai osakkuusyhtiö on saanut hallinnoimiltaan pääomarahastoilta vastuunalaisena yhtiömiehenä voittopalkkiota, on se ollut joko normaalisti veronalaista tämän yhtiön kotimaassa tai tullut niin sanotun väliyhteisölain nojalla verotettavaksi yhtiön tulona Suomessa.

Myös yhtiön tytär- ja osakkuusyhtiöiden harjoittaman hallinnoimis- ja omaisuudenhoitotoiminnan tuotto, siltä osin kuin se on kertynyt A Oyj:n hyväksi, on vuonna 2006 tullut kaikissa muodoissaan verotettua vähintään yhteen kertaan: Siltä osin kuin yhtiön tytär- tai osakkuusyhtiö on saanut vastuunalaisena yhtiömiehenä hallinnoimiltaan pääomarahastoilta hallinnointipalkkiota (niin sanottu management fee) on se ollut joko normaalisti veronalaista tämän yhtiön kotimaassa tai tullut väliyhteisölain nojalla verotettavaksi yhtiön tulona Suomessa. Siltä osin kuin yhtiön tytär- tai osakkuusyhtiö on saanut neuvomansa pääomarahaston vastuunalaiselta yhtiömieheltä hallinnointipalkkiota (niin sanottu advisory fee), on tämä ollut normaalisti veronalaista tytär- tai osakkuusyhtiön kotimaassa.

Näin ollen yhtiön verottaminen B S.A:n osakkeiden luovuttamisesta saadusta luovutusvoitosta aiheuttaa tosiasiallisesti kaksinkertaista verotusta, josta seuraa yhtiölle kilpailuhaitta muihin toimialoihin nähden, koska B S.A on Ranskassa maksanut normaalisti tuloveroa (noin 33 %:n verokannalla) saamistaan hallinnointipalkkioista. Tällainen verotus on siksi lain tarkoituksen vastaista.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastineen, jossa se on esittänyt valituksen hylättäväksi. EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen tunnusmerkkien täyttyminen ratkaistaan yhteisön toiminnan kaikki olennaiset luonteenpiirteet huomioon ottavan kokonaisarvion perusteella. Tämä tulkinta on säännöksen sanamuodon ja lain esitöiden mukainen. Pääomasijoitustoiminnan harjoittamista ei ole määritelty laissa. Pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen tunnusmerkit on kuitenkin lain esitöissäkin esitetty laajan tulkinnan mahdollistavassa muodossa. Tunnusmerkkien huomattavan väljä kirjoittamistapa heijastanee käsitystä pääomasijoitustoiminnan monimuotoisuudesta ja muutosherkkyydestä. Pääomasijoitustoiminnaksi voidaan näin ollen Verohallinnon ohjeen mukaisen kokonaisarvion perusteella katsoa sellainenkin toiminta, joka saattaa poiketa hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tyypilliseksi tai yleiseksi arvioidusta toimintatavasta.

Ratkaisussa KHO 23.6.2009 taltionumero 1619 on otettu säännöksen sanamuodon mukainen tulkinta, jonka mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakeluovutuksiin ei sovelleta EVL 6 b §:n säännöstä. Toisin sanoen oikeuskäytäntö poikkeaa valtiovarainvaliokunnan kannasta. Pääomasijoittajalla ei siten voi olla EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla verovapaasti luovutettavia käyttöomaisuusosakkeita. Oikeuskirjallisuudessa edellä mainitun ratkaisun on katsottu merkitsevän sitä, että pääomasijoittajat on kokonaan suljettu käyttöomaisuusosakkeiden verovapaiden luovutusten ulkopuolelle. Pääomasijoittaja ei siis voi luovuttaa verovapaasti edes sellaisia käyttöomaisuutena pidettäviä osakkeita, jotka eivät kuulu verovelvollisen pääomasijoitustoiminnan piiriin, vaan jotka on hankittu elinkeinossa pysyvään käyttöön. Siten lain esitöissä esitetylle kannanotolle, jossa todetaan pääomasijoittajan harjoittamasta muusta elinkeinotoiminnasta, ei tule antaa merkitystä.

Tässä tapauksessa pääomasijoitustoiminnan puolesta puhuvat muun ohella seuraavat seikat: A-konsernissa pääomasijoittajat ovat aktiivisia omistajia. Rahoituksen lisäksi sijoittajat tarjoavat strategista osaamista ja tukevat yhtiön johtoa. Arvonluonti kohdeyrityksissä perustuu pääosin kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen. A Oyj sijoittaa myös itse äänettömänä yhtiömiehenä. A-konsernissa pääomasijoitusyhtiöt hallinnoivat rahastoja. Hallinnointiyhtiö etsii potentiaalisia sijoituskohteita rahastoille. Rahastot tekevät sijoituksia listaamattomiin yhtiöihin. Kun sijoitus on tehty, hallinnointiyhtiö aloittaa yhtiön kehittämisen yksityiskohtaisen arvonluontisuunnitelman mukaisesti. Irtautuminen tehdään esimerkiksi myymällä yhtiö toimivalle johdolle. Yhtiö markkinoi toimintaansa ja halukkuuttaan yritysostoihin julkisesti muun muassa omilla Internet-sivuillaan. Yhtiö on Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n varsinainen jäsen.

Pääomasijoitustoimintaa vastaan puhuvat muun ohella seuraavat seikat: Yhtiö ei ole vähemmistöosakas, vaan se omistaa tytär- tai osakkuusyhtiöitä. Yhtiö on pörssiyhtiö ja konsernin emoyhtiö, jonka tytär- ja osakkuusyhtiöt sijoittavat rahastoihin. Yhtiö saa vuosittain osinkotuottoja ja konserniavustuksia kohdeyhtiöistään. Osinkotuotot konserniyhtiöiltä vuonna 2006 olivat 2 748 743,13 euroa, konserniavustukset 9 500 000 euroa ja käyttöomaisuuden luovutus- ja purkuvoitot 653 784,73 euroa. Yhtiön henkilöstöön kuuluu sijoitusalan ammattilaisia.

Edellä esitettyjen pääomasijoitustoimintaa puoltavien seikkojen painoarvo on suurempi kuin sitä vastaan puhuvien seikkojen painoarvo. Asiassa on otettava huomioon yhtiön asema pääomarahastojen hallinnointiyhtiönä ja sen harjoittama toiminta konsernin emoyhtiönä tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallinnoimien rahastojen kautta. Yhtiön, tytär- ja osakkuusyhtiöiden suorittamien neuvonta- ja hallinnointipalvelujen täytyy valitussa konsernirakenteessa koskea hyvin läheisesti rahastojen harjoittamaa toimintaa, toiminnan vaatimaa asianomaisen alan erityisasiantuntemusta, tietoa ja taitoa. Kyse on yhtiön itsensä valitsemasta toimintatavasta.

Vaikka yhtiö ei itse sijoita kohdeyhtiöihin, vaan tarjoaa palveluja tytär- ja osakkuusyhtiöille, se kuitenkin omistaa osakkeita pääomarahastoja neuvovissa ja hallinnoivissa yhtiöissä ja tekee sijoituksia kohdeyhtiöihin sijoittaviin pääomarahastoihin. Tällainen toiminta on pääomasijoitustoimintaa.

Yhtiön sijoitus B S.A:han on ollut pääomasijoitus yhtiön mainitsemana fund of funds -liiketoimintana, kuten korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2007:11, johon yhtiö on valituksen perustelujen alaviitteessä viitannut.

Yhtiölle ei aiheudu sen esittämällä tavalla tosiasiallista kaksinkertaista verotusta. Yhtiön saamat hallinnointipalkkiot ovat niin sanottuja juoksevia tuloja ja siten erilaisia tuloja kuin nyt kyseessä oleva osakkeiden luovutuksesta syntynyt luovutusvoitto. Yhtiölle ei myöskään synny kilpailuhaittaa muihin toimialoihin nähden, eikä verotus ole siten lain tarkoituksen vastaista.

Yhtiö

on antanut vastaselityksen, jossa se on todennut muun muassa, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on tehnyt asiasta liian monimutkaisen riitauttamalla riidattomia seikkoja. Asiassa on yksinkertaisesti kysymys siitä, onko EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista pääomasijoitustoimintaa harjoittavien rahastojen hallinnointi ja/tai konsernipalveluiden myynti kyseisiä rahastoja hallinnoiville yhtiöille lainkohdan tarkoittamaa pääomasijoitustoimintaa. Useimpien Suomen pääomasijoitustoiminta-alan toimijoiden piirissä hallinnointi, hallinto- ja sijoituspalveluiden tarjoaminen sekä sijoittaminen on eriytetty eri oikeushenkilöihin, joten siinä mielessä kysymyksenasettelu on varsin yksinkertainen, periaatteellinen ja alan kannalta merkityksellinen eikä niin tapauskohtainen kuin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vastineessaan väittää.

Pääomasijoitustoiminnasta saaduiksi tuloiksi tulisi katsoa kohdeyhtiön osakkeista saadut luovutusvoitot, jotka jaetaan sijoittajien kesken heidän sijoituspanostensa mukaisessa suhteessa. A Oyj:n tulot, jotka koostuvat enimmäkseen hallinnointipalkkiosta, joita rahasto joutuu maksamaan, vaikka sillä ei olisi tuloja pääomasijoitustoiminnasta, eivät ole pääomasijoitustoiminnasta saatuja tuloja.

A-konsernin mukana oleminen perustettaessa B S.A:ta ei ole ollut sijoitus fund of funds -liiketoimintaan. B S.A ei ole fund of funds -rahasto, jonka rahoja kanavoituisi eteenpäin aina kohdeyhtiöihin asti pääomasijoitustoimintaa harjoittavien rahastojen kautta, vaan hallinnointi- ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittava yhtiö, jonka A-konsernilta osakepääomana saamat varat on käytetty yhtiön toimitiloihin, henkilöstön palkkoihin ja muihin sellaisiin yhtiön toiminnan käynnistämiseen liittyviin kuluihin. B S.A:n osakkeiden hankkiminen on liittynyt A Oyj:n toiminnan laajentamiseen uudelle toimialalle, ja kyseisten osakkeiden myynti B:n toimivalle johdolle on ollut A-konsernin ja B:n muodostaman yhtiöryhmän sisäinen yritysrakenteiden muutos.

EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu pääomasijoitustoiminnan käsite on määritelmältään suppeampi kuin alalla yleisesti käytetty käsitemääritelmä, joka kattaa sijoitustoiminnan lisäksi myös rahastojen hallinnoinnin. Näin ollen A Oyj:n jäsenyydellä Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:ssä ei ole asiassa merkitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt A Oyj:lle valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet ja lainvalmisteluaineisto

EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan (717/2004) mukaan veronalaista tuloa eivät ole muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään.

Edellä mainitun hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä (VaVM 12/2004 vp) valtiovarainvaliokunta on todennut muun ohella, että pääomasijoitustoiminnalle on tyypillistä se, että toimialalla toimivat ammattimaiset pääomasijoitusorganisaatiot sijoittavat yleensä varojaan julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin. Pääomasijoittaja etsii, rahoittaa ja edistää sellaisia korkeiden tuotto-odotusten riskihankkeita, joiden on usein vaikea saada rahoitusta muista rahoituslähteistä. Pääomasijoittajan tarkoituksena on kehittää kohdeyrityksen toimintaa ja edistää yrityksen arvonnousua. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja vaan sellainen, joka pyrkii irtautumaan yrityksestä yleensä tietyn ennalta sovitun määräajan kuluessa. Pääomasijoittajat omistavat tyypillisesti vähemmistöosuuden yrityksen pääomasta. Ne eivät saa yleensä sijoitukselleen tuottoa ennen realisointia, vaan tuotto määräytyy kokonaan yrityksen arvonnousun perusteella ja realisoituu osakkeiden luovutusvoittona.

Edellä tarkoitettuun pääomasijoitustoimintaan liittyvät osakeomistukset sopivat valtiovarainministeriön mukaan huonosti käyttöomaisuuden perinteiseen määritelmään. Koska sijoitukset on tarkoitettu luovutettaviksi ja niiden tuotto perustuu arvonnousuun, ne muistuttavat luonteeltaan vaihto-omaisuutta, joskin ovat vaihto-omaisuudesta poiketen pidempiaikaisia omistuksia. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapauden perusteet eivät sovellu tällaiseen omaisuuteen.

Pääomasijoitustoiminnalla tarkoitetaan edellä kuvatun kaltaista sijoitustoimintaa. Säännös ei koskisi tavanomaisia yritysostoja, joita yritys tekee esimerkiksi laajentaakseen toimintaansa uusille aloille. Tarkoituksena ei ole myöskään esimerkiksi, että konsernin tytäryhtiö, johon konsernin strategiset osakeomistukset on keskitetty, tulkittaisiin säännöstä sovellettaessa pääomasijoitusyhtiöksi. Myöskään konsernin emoyhtiö, joka omistaa eri aloilla toimivien tytäryhtiöiden osakkeita, ei harjoita sellaista toimintaa, jota lainkohdassa tarkoitetaan.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt perustetaan tyypillisesti harjoittamaan ainoastaan tätä erityistä toimintaa. Lienee harvinaista, että niillä olisi myös muuta elinkeinotoimintaa. Jos yhtiö kuitenkin harjoittaisi myös muuta elinkeinotoimintaa kuin pääomasijoitustoimintaa, muussa toiminnassa syntyneitä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoja ja -tappioita käsiteltäisiin EVL 6 b §:n pääsäännön mukaisesti.

Saatu selvitys

A Oyj:n kaupparekisteriin merkitty toimiala on pääomarahastojen hallinnointi, omaisuudenhallinta ja näihin liittyvä neuvonta- ja konsultointitoiminta, arvopapereiden omistaminen, ostaminen ja myyminen, kiinteistöjen omistaminen, rahoitus- ja muu sijoitustoiminta, teollinen toiminta sekä yrityskauppavälitys. Edellä mainittua toimintaa yhtiö voi harjoittaa joko suoraan tai tytär- ja osakkuusyhtiöitä käyttäen. Yhtiö toimii samalla konsernin hallintoyksikkönä ja huolehtii tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista.

A Oyj on A-konsernin hallinnollinen emoyhtiö, jonka tytär- ja osakkuusyhtiöt hallinnoivat henkilöyhtiömuotoisia pääoma- ja kiinteistösijoitusrahastoja muun ohella toimimalla niiden vastuunalaisina yhtiömiehinä. A Oyj huolehtii tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista.

A-konsernille kertyy tuloja pääasiallisesti kolmesta eri lähteestä: rahastojen maksamista hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuuksista sekä konsernin yhtiöiden suoraan omasta taseesta rahastoihin tekemien sijoitusten tuotoista. A Oyj on äänettömän yhtiömiehen ominaisuudessa sijoittanut myös itse omasta taseestaan varoja lähes kaikkiin tytäryhtiöidensä hallinnoimiin vuoden 2001 jälkeen perustettuihin pääomarahastoihin. A on Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsen.

Yhtiön tilikauden 1.1.2006 - 31.12.2006 liikevaihto oli 732 543,25 euroa. Liikevaihto on yhtiön ilmoituksen mukaan koostunut konserni- ja osakkuusyhtiöille annetuista palveluista ja noin 36 000 euron rahastosijoitustuotoista. Tilikauden voitto oli 5 242 525,94 euroa. Yhtiön tulos muodostui pääasiassa 9 500 000 euron konserniavustuksista, 2 448 743,13 euron osinkotuloista, 61 740,12 euron korkotuotoista saman konsernin yrityksiltä, 292 584,13 euron korkotuotoista omistusyhteysyrityksiltä ja 219 069,26 euron muista korkotuotoista sekä 653 784,73 euron liiketoiminnan muista tuotoista.

B on perustettu vuonna 1999 A Oyj:n ja B:n toimivan johdon toimesta. B on niin sanottu fund of funds -toimija eli rahastojen rahasto. B on koostunut kahdesta hallinnointiyhtiöstä eli Ranskassa rekisteröidystä B S.A. -yhtiöstä ja Guernseyllä rekisteröidystä B Ltd:stä sekä niiden hallinnoimista rahastoista. A Oyj on saanut B:ltä osinkotuloja ja lisäksi A Oyj on laskuttanut sitä antamistaan palveluista sijoittajahankintoihin liittyen. Nyt kyseessä olevan osakekaupan jälkeen A Oyj:n omistukseen on jäänyt 35 prosenttia B S.A:n osakkeista.

Johtopäätökset

Kun otetaan huomioon A Oyj:n asema pääomasijoitustoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiönä ja A Oyj:n edellä kuvatut tehtävät konsernissa, yhtiön on katsottava harjoittaneen EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pääomasijoitustoimintaa. EVL 6 b §:n säännös käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta ei koske pelkästään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön omistamien osakkeiden luovutuksia.

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaussäännöksen tarkoituksena ei ole vapauttaa verosta pääomasijoitustoimialan yritystoiminnan tuloa. Mikäli eri yhtiöitä verotettaisiin eri perustein sen mukaan, onko kyseessä pääomia toisiin yrityksiin sijoittava vai hallinnointi- ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittava yhtiö, voisi tällainen pääomasijoitustoimintakonserniin kuuluvien yhtiöiden verokohtelun eriyttäminen johtaa pääomasijoitustoiminnan tulon jäämiseen verotuksen ulkopuolelle ja mahdollistaa lainsäätäjän tarkoitusta vastaamattoman lopputuloksen.

A Oyj on pääomasijoitustoimintaa harjoittavan A-konsernin emoyhtiö. B S.A. on niin sanottu fund of funds -toimija eli rahastojen rahasto. B S.A:n perustamisessa ei ole ollut kysymys tavanomaisesta yrityshankinnasta, jonka tavoitteena olisi ollut laajentuminen uudelle toimialalle, vaan A-konsernin ennestään harjoittaman pääomasijoitustoiminnan laajentamisesta uudelle markkina-alueelle. B S.A:n osakkeita ei voida pitää A Oyj:n muuhun kuin pääomasijoitustoimintaan kuuluvina käyttöomaisuusosakkeina.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Eila Rother ja Timo Viherkenttä. Asian esittelijä Matti Haapaniemi.

---

[SV]

A Abp var A-koncernens administrativa moderbolag, vars dotter- och intressebolag administrerade kapital- och fastighetsplaceringsfonder bland annat genom att vara ansvariga bolagmän i dessa fonder, som var personbolag. A Abp svarade för dotterbolagens finansiering, marknadsföring, förvaltning och andra motsvarande uppgifter.

A-koncernens inkomster kom ur huvudsakligen tre olika källor: förvaltningsarvoden och utdelning från fonderna samt koncernbolagens direkta placeringar i fonderna, vilka dessa hade gjort med egna balansmedel. I egenskap av tyst bolagsman hade A Abp även själv placerat medel ur sin egen balans i så gott som samtliga de kapitalplaceringsfonder som dotterbolagen administrerade och som inrättats efter år 2001.

A Abp och bolaget B:s kommande ledare grundade år 1999 bolaget B, som var en så kallat fund of funds -aktör, det vill säga en fond för fonderna. Till B-bolagsgruppen hörde två administrativa bolag, det vill säga bolagen B S.A. och B Ltd samt de fonder som dessa administrerade. A Abp hade fått dividendintäkter av B och hade dessutom fakturerat B för de tjänster som A Abp hade tillhandahållit B i anslutning till anskaffning av placeringsobjekt. År 2006 sålde A Abp 12,5 procent av aktierna i B S.A. till den operativa ledningen i B S.A. och deklarerade vinsten från denna aktieöverlåtelse som skattefri vinst från överlåtelse av aktier som hör till anläggningstillgångarna.

Med hänsyn till A Abp: ställning som moderbolag i en koncern som bedrev kapitalplaceringsverksamhet samt A Abp:s uppgifter i koncernen skulle bolaget anses ha bedrivit sådan kapitalplacering som avses i 6 § 1 mom. 1 punkten i lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet. Bestämmelsen i 6 b § i samma lag om skattefri överlåtelse av aktier som ingår i anläggningstillgångarna gällde inte överlåtelser av aktier från ett ägarbolag som bedrev enbart kapitalplaceringsverksamhet.

När B S.A. bildades var det inte fråga om sedvanlig anskaffning av ett företag i syfte att bredda verksamheten till en ny bransch, utan om att den kapitalplaceringsverksamhet som A-koncernen redan bedrev breddades till ett nytt marknadsområde. Aktierna i B S.A. kunde inte betraktas som sådana i anläggningstillgångarna ingående aktier som hänförde sig till någon annan av A Abp bedriven verksamhet än dess kapitalplaceringsverksamhet. Skatteåret 2006.

Lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet 6 § 1 mom. 1 punkten