Supreme Administrative Court quashes municipal sewage area expansion decision due to insufficient planning and failure to consider private utility facts.

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt A:n kunnan oman viemärilaitoksen toiminta-alueen muutoksen. Toiminta-aluetta laajentava muutos koski aluetta, jota oli sinänsä kokonaisuudessaan pidettävä vesihuoltolain 7 §:ssä tarkoitettuna alueena. Kunnan viemärilaitoksen oli katsottava vesihuoltolain 8 §:n 2 momentin mukaan kykenevän huolehtimaan koko alueen sen vastuulle kuuluvasta vesihuollosta taloudellisesti ja asiallisesti vesihuoltolain 1 §:n tavoitteet huomioon ottaen.

Osalla laajentuvasta alueesta toimi jo B:n vesiosuuskunta, jolle ei kuitenkaan ollut hyväksytty toiminta-aluetta eikä osuuskunnan verkostojen piirissä olevilla kiinteistöillä siten ollut vesihuoltolain 10 §:ssä säädettyä liittämisvelvollisuutta ja -oikeutta. Kunta oli kuitenkin ollut tietoinen B:n vesiosuuskunnan suunnitelmista ja toimista viemäriverkoston rakentamiseksi. Kunta ei ollut ottanut huomioon B:n vesiosuuskunnan tosiasiallista toimintaa arvioidessaan kunnan viemärilaitoksen tarvetta alueella. Päätös ei perustunut riittäviin selvityksiin valituksenalaisen alueen osalta vesihuoltolain 8 §:n 3 momentin mukaisten perusteiden arvioimiseksi eikä muutoinkaan riittäviin vesihuoltolain 5 §:stä ilmeneviin suunnitelmallisiin näkökohtiin. Päätös oli tältä osin kumottava.

Vesihuoltolaki 1 §, 5 §, 6 § 2 momentti, 7 §, 8 § ja 32 § 3 momentti

Kuntalaki 90 §

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 19.10.2012 nro 12/0500/3

Asian aikaisempi käsittely

Lappajärven kunnanvaltuusto

on 28.12.2010 (84 §) hyväksynyt A:n viemärilaitoksen toiminta-alueen muutoksen. Päätöksen mukaan toiminta-alue kattaa muun ohella Takalan alueen.

Käsittely hallinto-oikeudessa

B:n vesiosuuskunta

on valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan siltä osin, kun toiminta-alueen laajennus tulee päällekkäin Itärannan osuuskunnan suunnitellun ja jo osaksi aloitetun linjaosuuden kanssa.

Lisäksi B:n vesiosuuskunta on vaatinut, että Lappajärven kunta velvoitetaan korvaamaan B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikulut.

B:n vesiosuuskunta on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Kunnanvaltuuston päätös loukkaa B:n vesiosuuskunnan oikeuksia. Päätös aiheuttaa merkittävää taloudellista ja toiminnallista vahinkoa B:n vesiosuuskunnalle. Päätös on tehty lainvastaisesti kuulematta vesiosuuskuntaa etukäteen. Kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole otettu huomioon Etelä-Pohjanman ELY-keskuksen lausuntoa ja vaatimusta huomioida alueella jo toimiva viemäröintiä toteuttava osuuskunta. Lappajärven kunnanvaltuuston pöytäkirjasta § 84 ei selviä, onko ELY-keskuksen lausunto ollut käytettävissä kokouksessa kokonaisuutena kaikilla valtuutetuilla.

Lappajärven kunnan teknisen lautakunnan päätöksissä mainitut liittymishinnat eivät perustu suunnitelmaan eikä kustannusarvioon. B:n vesiosuuskunta on kilpailuttanut viemärin rakentamisen ja sen esittämä liittymishinta on kiinteä ja etukäteen tiedossa. Kunnanvaltuusto ei voi mielivaltaisesti päättää liittymismaksusta. Maksun on perustuttava todellisiin kustannuksiin, verorahoilla liittymismaksujen kompensointi jollakin kunnan toiminta-alueella on lainvastaista, kun otetaan huomioon se, että alueella toimii yksityinen vesiosuuskunta.

B:n vesiosuuskunta on jo toteuttanut osan viemäröintihankkeesta. Toteutetun osan putkistot ja laitteet on mitoitettu niin, että Takalan alueen jätevedet kulkevat rakennetun putkiston kautta. Mikäli Takalan alueen jätevedet eivät tule verkostoon, siitä aiheutuu putkiston ja laitteiston ylimitoitus ja putkiston tukkeutumisriski jäteveden vähyyden takia. B:n vesiosuuskunnalle aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia ylimitoituksesta johtuen.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

(jäljempänä ELY-keskus) on myös valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan.

ELY-keskus on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Kunnanvaltuuston kunnan vesihuoltolaitokselle viemäriverkoston osalta hyväksymä toiminta-alue on osittain päällekkäinen Itärannan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liitettäväksi suunnitellun alueen kanssa. Lappajärven puolella sijaitseva B:n vesiosuuskunta on yhteistyössä Vimpelin kunnan kanssa rakennuttanut siirtoviemärin, jolla B:n vesiosuuskunnan alueelta jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Vimpelin jätevedenpuhdistamolle.

Lappajärven kunnanvaltuuston hyväksymä toiminta-aluepäätös heikentää sekä A:n vesihuoltolaitoksen että B:n vesiosuuskunnan edellytyksiä huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti kuten vesihuoltolain 8 § edellyttää. Toiminta-aluepäätös ei tue vesihuoltolain 1 §:n mukaista tavoitetta turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

B:n vesiosuuskunnan liittyjämäärän mahdollinen väheneminen vaikuttaa kiinteistöä kohti laskettaviin investointi- ja ylläpitokustannuksiin. B:n osuuskunnan viemäriverkoston jätevesimäärän väheneminen suunnitellusta mitoitusvirtaamasta aiheuttaa ongelmia verkoston ja jo rakennetun siirtoviemärin toimivuudelle ja lisää käyttökustannuksia jätevesikuutiota kohti. Valituksenalainen vesihuollon toiminta-aluepäätös ei ole vesihuoltolain mukainen.

B:n vesiosuuskunta

on lisäselvityksenä toimittanut hallinto-oikeudelle Lappajärven kunnaninsinöörin 27.10.2006 päiväämän Länsi-Suomen ympäristökeskukselle osoitetun vesihuoltoavustushakemuksen.

Lappajärven kunnanhallitus

on kunnanvaltuuston puolesta antanut valitusten johdosta hallinto-oikeudelle lausunnot, joissa on muun ohella lausuttu seuraavaa:

B:n vesiosuuskunnalla ei ole vesihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettua toiminta-aluetta, eikä se ole sellaista kunnalle esittänyt. Kunnan viemärilaitos on omaa toimintaansa varten esittänyt toiminta-alueen hyväksymistä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ollut kysymys jätevesien laskusuunnasta ja kustannuksista, vaan viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä. Vesihuollon maksuista ja kustannuksista päätetään myöhemmin. Vesihuoltolaki ei edellytä, että vesihuollon maksuista ja kustannuksista pitäisi päättää viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä tai ennen sitä.

Vesiosuuskunnalla ei suunnittelualueellaan ole sellaisia olevia oikeuksia, jotka estäisivät kuntaa vahvistamasta omalle viemärilaitokselleen toiminta-alueen. Kunta voi vesihuoltolain 8 §:n nojalla hyväksyä viemärilaitokselleen sellaisenkin toiminta-alueen, joka menee joltain osin päällekkäin vesiosuuskunnan suunnittelualueen kanssa, koska A:n viemärilaitos kykenee teknisten ja taloudellisten resurssiensa avulla vesiosuuskuntaa paremmin huolehtimaan vastuullaan olevasta jätevesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Teknisen lautakunnan päätöksissä ei ole ollut virheellisiä ja vääriä perusteita. B:n vesiosuuskunta on perustettu vasta 18.3.2010, joten sitä vanhempia päätöksiä vesiosuuskunnalla ei ole. Vesiosuuskunnan perustamisesta ei ole virallisesti ilmoitettu kunnalle. Mahdolliset asiaa koskevat epäviralliset keskustelut eivät korvaa virallista ilmoitusta. Vesiosuuskunnalla ei ole toiminta-aluetta, joten tekninen lautakunta ei ole voinut arvioida vesiosuuskunnan suunnitelmia.

Vesiosuuskunta ei ole pyytänyt kuntaa vahvistamaan sille toiminta-aluetta. ELY-keskus on lausunnossaan 9.10.2010 tällaisen lakiin perustumattoman vaatimuksen esittänyt.

Valtuustossa esitettiin vesiosuuskunnan taksat ja selvitys kunnan maksuista. Vesiosuuskunnan liittymismaksu on 7 500 euroa kiinteistöä kohti ja myöhemmin 9 000 euroa. A:n viemärilaitoksen liittymismaksut ovat noin 4 000 euroa kiinteistöä kohti. Kunta ei voinut rikkomatta vesihuoltolain 18 §:ssä mainittua kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimusta noudattaa ELY-keskuksen määräystä.

Asian kannalta ei ole olennaista, onko kunta ollut etukäteen tietoinen vesiosuuskunnasta ja sen suunnitelmista, koska nämä asiat on selvitetty vesihuoltolain 8 §:n mukaisessa kuulemisessa ja lausunnossa. Valituksenalaisessa päätöksessä valtuusto on huomioinut kaikki ne esille tulleet asiat, joihin laki kuntaa velvoittaa.

Kunnanvaltuusto on toiminut valituksenalaista päätöstä tehdessään toimivaltansa puitteissa vesihuoltolaissa säädettyä menettelyä noudattaen.

Kuulemiset on suoritettu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Ratkaisussa on pyritty kuntalaisten kannalta mahdollisimman suureen tasapuoliseen ja taloudelliseen ratkaisuun ekologinen kestävyys huomioiden.

B:n vesiosuuskunta

on lausunnon johdosta hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa vaatinut, mikäli päätös jää voimaan, että Lappajärven kunnan on korvattava päätöksen johdosta osuuskunnalle aiheutetut ylimääräiset kustannukset.

Lisäksi vesiosuuskunta on muun ohella esittänyt, että se oli muistutuksessaan 11.11.2010 esittänyt Lappajärven kunnalle, että osuuskunnalle varataan mahdollisuus esittää toiminta-alue-esitys. Lappajärven kunta ei ollut esitykseen vastannut. Se, että B:n vesiosuuskunnalla ei ole toiminta-aluetta, johtuu kunnan välinpitämättömyydestä B:n vesiosuuskuntaa kohtaan.

Liittymismaksujen vertailu kunnan ja osuuskunnan välillä on esitetty virheellisesti. Kunta tukee liittymismaksuja verovaroin, kunnan liittymismaksu olisi sama kuin B:n vesiosuuskunnalla, mikäli sitä ei tuettaisi verorahoilla.

Lappajärven kunta ei voi yksipuolisesti määrätä B:n alueen liittymistä Lappajärven kunnan verkkoon, B:n viemäri on liitetty Vimpelin viemäriverkkoon jo 2010. B:n vesiosuuskunnalla ja Vimpelin kunnalla on allekirjoitettu ja lainvoimainen sopimus jätevesien vastaanotosta Vimpelin kunnan jätevesipuhdistamolle.

B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikulujen määrä on 2 870 euroa.

ELY-keskus

on lausunnon johdosta antamassaan vastineessa muun ohella esittänyt, että Lappajärven kunnan tulee vesihuoltolain mukaisesti määritellä toiminta-alue myös B:n vesiosuuskunnalle. Vesihuoltolain 8 §:n mukaan vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajausten tulee olla sellaisia, että vesihuoltolaitosten voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueita määriteltäessä tulee kunnan huomioida myös alueellaan toimivat muut vesihuoltolaitokset, jotta vesihuoltolain 1 §:ssä esitetty tavoite saavutettaisiin. Lappajärven kunnan A:n vesihuoltolaitokselle tekemä toiminta-aluepäätös vaarantaa B:n vesiosuuskunnan taloudelliset ja asianmukaiset toimintaedellytykset.

Lappajärven kunnan tuki A:n vesihuoltolaitokselle vaikuttaa suoraan vesihuollon liittymismaksujen suuruuteen. Lappajärven kunta ei osallistu B:n vesiosuuskunnan viemäröinnin toteutuskustannuksiin. Vesihuoltolain hengen mukaisesti tulisi kustannuksia vertailtaessa huomioida vesihuollon toteutuksesta aiheutuvat todelliset investointi- ja käyttökulut.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta B:n vesiosuuskunnan vastineessa esitetyn vaatimuksen vahinkojen korvaamisesta. Hallinto-oikeus on hylännyt B:n vesiosuuskunnan valituksen muutoin. Hallinto-oikeus on hylännyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen. Hallinto-oikeus on hylännyt B:n vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Vaatimus vahinkojen korvaamisesta

Vastineessa on esitetty vahinkojen korvaamista koskeva vaatimus on yksityisoikeudellinen vaatimus, jonka tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Sovellettavat säännökset

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.

Vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Asian valmistelu

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan viemärilaitoksen toiminta-alue-ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. B:n osuuskunta on antanut toiminta-alue-ehdotuksesta muistutuksen. Lappajärven kunnalla ei ole ollut erikseen velvollisuutta tämän lisäksi kuulla vesiosuuskuntaa.

Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Puheena oleva asia on kunnanhallituksessa valmisteltu. Kunnanvaltuuston toimivaltaan on kuulunut harkita päätöksenteon perusteeksi tarvitsemiensa selvitysten laajuus. Asiassa ei ole selvitetty, että päätöksenteon perusteeksi olisi esitelty sillä tavoin puutteellisia tai virheellisiä tietoja, että valtuuston päätös niiden johdosta olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kunnanvaltuuston päätös ei ole muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Päätöksen lainmukaisuus muutoin

Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta niin, että toiminta-alue kattaa muun muassa Takalan alueen, joka sijaitsee osin B:n vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liitettäväksi suunnitellulla alueella. B:n vesiosuuskunnalla ei ole ollut omaa toiminta-aluetta valtuuston päätöstä tehtäessä. Kunnanvaltuusto on voinut vesihuoltolain nojalla harkintansa mukaan päättää kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta. Kunnanvaltuusto ei ole asiassa saadun selvityksen mukaan käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Kunnanvaltuuston päätös ei näin ollen mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä päätös ole vesihuoltolain 8 §:n vastainen tai muutoinkaan valituksissa esitetyistä syistä lainvastainen.

Tarkoituksenmukaisuusperusteella kunnallisvalitusta ei voi tehdä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että B:n vesiosuuskunta joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

Kuntalaki 90 §

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Niemistö, Kristiina Kerttula ja Kirsi Stark. Esittelijä Jan-Erik Salo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B:n vesiosuuskunta

on valituksessaan viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden ja Lappajärven kunnanvaltuuston päätökset siltä osin kuin A:n vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on päällekkäin B:n vesiosuuskunnan suunnitellun ja toteutetun linjaosuuden kanssa.

Muutoksenhakija on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

On kiistattomasti selvää, että Lappajärven kunta on ollut tietoinen Itäkylän viemärihankkeesta ja siitä, että Itäkylän kiinteistönomistajat rakentavat itse viemäröintinsä ja että he valitsivat viemäröintisuunnaksi Vimpelin, koska se tuli edullisimmaksi.

Kunnanvaltuuston päätöksessä on mainittu, että toiminta-alue esitetään hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan päätöksissä mainituin perustein. Teknisen lautakunnan päätöksissä mainitaan muun ohella, ettei Lappajärven kunnalla ole tiedossa, että alueella toimii yksityinen osuuskunta. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja on kuitenkin ollut paikalla Itäkylän kyläkokouksessa ja ollut siten tietoinen Itäkylän viemäröintisuunnitelmasta. Lappajärven kunta on muun muassa tehnyt liittymissopimuksen, jolla kunnan omistama koulu on liitetty B:n vesiosuuskunnan viemäriverkkoon. Vuonna 2009 Itäkylän viemäröintisuunnitelma on esitelty Lappajärven kunnanvaltuustolle. Suunnitelma on sisältänyt Takalan alueen.

Lappajärven kunnan ja Vimpelin kunnan Itäkylän viemäröintiä koskeneessa neuvottelussa 23.10.2009 Lappajärven kunnanjohtaja on ilmoittanut kunnan olevan mukana vain sellaisissa hankkeissa, joissa jätevedet johdetaan Lappajärvelle. Kyläläiset valitsivat jätevesiverkoston liittämisen Vimpelin jätevedenpuhdistamoon, sillä itse viemäröintinsä rakentaville Itäkylän kiinteistön omistajille suunta oli edullisin. Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee lähempänä ja A:n jätevedenpuhdistamon mitoitus on vain noin kolmannes Vimpelin jätevedenpuhdistamoon verrattuna. Jos Itäkylän jätevedet olisi johdettu A:n puhdistamolle, ei sen kapasiteetti olisi riittänyt, vaan puhdistamoa ja yhdysputkea olisi jouduttu laajentamaan.

Lappajärven kunta on käynnistänyt viemärilaitoksensa toiminta-alueen laajennuksen tavoitteenaan estää ja vaikeuttaa Itäkylän kiinteistönomistajien hanketta rakentaa kylään viemäröinti, vaikka toteuttamissuunnitelma oli laadittu Lappajärven kunnan tukemana.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut jokaista rakennusvaihetta avustuksilla. Lappajärven kunta on laiminlyönyt viemärin rakentamisen eikä sillä voida katsoa olevan riittäviä resursseja. Ei ole mitenkään perusteltua vahvistaa viemärilaitoksen toiminta-aluetta toimivan vesiosuuskunnan suunnitelmien kanssa ristiriitaisesti.

ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Muutoksenhakija on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Lappajärven kunnanvaltuuston päätös ei perustu riittäviin selvityksiin eikä johdonmukaisiin suunnittelullisiin näkökohtiin. Asiassa ei ole edellytyksiä arvioida täyttääkö kunnanvaltuuston hyväksymä toiminta-alue muun ohella sille vesihuoltolain 8 §:ssä asetetut taloudellisuuden ja asianmukaisuuden vaatimukset. Päätös on siten lainvastainen.

Lappajärven kunnan olisi tullut A:n vesihuoltolaitokselle toiminta-aluetta hyväksyessään selvittää ja ottaa huomioon muut samalla alueella jo toimivat vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely on osa kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvelvollisuutta ja huomioon on otettava vesihuoltolain tavoitteet ja kunnan alueen vesihuollon toimivuus kokonaisuudessaan.

Lappajärven kunta on määritellyt oman vesihuoltolaitoksensa toiminta-alueeksi lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä laitoksen verkostosta sijaitsevan osan Itäkylän alueesta, vaikka alueen välittömässä läheisyydessä on jo toimiva vesihuoltolaitos. B:n vesiosuuskunnan toteutetuissa vesihuoltorakenteissa ja verkostoissa on jo otettu huomioon koko Itäkylän alueen viemäröinti ja laitoksella on valmiit suunnitelmat viemäröinnin toteuttamiseksi myös nyt kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi määrätylle Itäkylän osalle. Osalla tämän alueen kiinteistöistä on kirjalliset sitoumukset B:n vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittymisestä.

Kun jonkin alueen vesihuolto päätetään järjestää määrittelemällä se jonkin toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, tulee päätöksenteon pohjaksi selvittää alueella ja sen läheisyydessä toimivat vesihuoltolaitokset ja arvioida niiden mahdollisuudet vesihuollon järjestämiseen alueellaan. Päätöstä tehtäessä tulee arvioida, minkä laitoksen toiminta-alueeseen kyseinen alue on vesihuollon tavoitteiden toteutumisen ja kunnan vesihuoltokokonaisuuden kehittämisen kannalta perusteltua liittää.

Kunnan tulee hyväksyä alueellaan toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitokset eivät tällaista esitystä ole tehneet, laitoksia kuultuaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vesihuoltolain valvontaviranomaisena Lappajärven kunnalle antamassaan toiminta-aluelausunnossa tuonut esille Itäkylän alueen osalta siellä jo toimivan vesihuoltolaitoksen. Lappajärven kunnan olisi tullut A:n laitokselle toiminta-aluepäätöstä tehdessään vähintäänkin arvioida Itäkylän jätevesien viemäröinnin muutkin vaihtoehdot. Päätös ei siten perustu riittäviin selvityksiin eikä johdonmukaisiin suunnittelunäkökohtiin.

Jätevedenpuhdistamo toimii ja suoriutuu tehtävästään hyvin. Puhdistamon toiminnan tehostamiseksi on tehty yleissuunnitelma ja tehostamiseen on varauduttu talousarvioissa. Halkosaari - Takalan viemärin jätevedet mahtuvat laitokselle eikä putken kapasiteetti ole alimitoitettu. Takalan alueen vedenkulutus on myydyn veden perusteella vain 6,5 m

/vrk.

Kunnalla on suvereeni päätösvalta viemärilaitosten toiminta-alueesta päätettäessä. Kuulemiset on suoritettu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Päätöksessä on pyritty kuntalaisten kannalta mahdollisimman tasapuoliseen ja taloudelliseen ratkaisuun.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lappajärven kunnalla on ollut tiedossa B:n vesiosuuskunnan viemäröintihanke, koska kunnalle on lähetetty ELY-keskuksen tekemät vesihuoltoavustuspäätökset. Kunta toteaa, että se olisi rajannut toiminta-alueesta B:n vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen paremmin kuuluvat alueet pois. Kunta ei ole kuitenkaan tehnyt toiminta-alue-esitystä näille alueille.

Kunnan tehtävänä on vesihuoltolain 5 §:n mukaisesti vesihuollon kehittäminen yhdyskuntarakennetta vastaavasti. Pääkeino on osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun ja kunnan kehittämissuunnitteluun.

Lappajärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vahvistettu 7.2.2005, joten siinä esitetyt toimenpiteet jätevesien johtamisen ja käsittelyn suhteen eivät ole ajan tasalla. Eri puolilla Lappajärven kunnan aluetta on viemäröimättömiä alueita, joille on tehty hankesuunnitelmia, mutta ei toiminta-alue-esityksiä, vaikka niiden alueella viemäröintitarve on suurempi kuin kiistanalaisella alueella Lappajärven itäpuolella.

Kunta on todennut, että vuonna 2009 EU-rahoituksella avustettiin Maisio - Halkosaari alueella viemäröintirakentamishanketta. Hankkeesta rakennetusta viemärilinjasta on etäisyyttä Viinamäkeen 4 kilometriä ja Itäkylään 6 kilometriä. Myöskään tälle välille ei ole vahvistettu vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta.

Kiinteistön liittäminen A:n viemärilaitokseen ei ole 3 000 euroa halvempi kuin liittäminen B:n vesiosuuskunnan viemäriin. Viemäriin liitettäviä kiinteistöjä olisi kunnan laskelman mukaan 31, jolloin rakentamiskustannukset kiinteistöä kohden olisivat noin 7 700 euroa, mikä vastaa osuuskunnan viemäriin liittämistä. Kunnan viemäri-investoinnille ei ole vesihuollollisia perusteita.

Halkosaari - Viinamäki-viemäröintialueen 25 rakennuspaikkaa/viemärikilometri ei vastaa vesihuoltolain 6 §:n tarkoittamaa suurehkoa asukasjoukkoa, jolla laki tarkoittaa olemassa olevaa asutusta. Lisäksi on huomattava, että täyttääkseen vesihuoltolain 6 §:n mukaisen suurehkon asukasjoukon tarpeen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi kunnan ei tarvitse ryhtyä oman laitoksen perustamiseen tai laajentamiseen, jos palvelujen saatavuus on turvattavissa muilla toimenpiteillä.

Lappajärven itäpuolen asemakaavat sallivat kunnan perustelujen mukaan 47 rakennuspaikkaa. Näistä on rakennettu kuitenkin vain 12. Kaavoituksen mukainen rakentuminen ei ole toteutunut suunnitellusti.

Lappajärven puhdistamon toiminnassa on ollut ongelmia. Ongelmana on hydraulisen kapasiteetin ylittyminen. Puhdistamolle ei tulisi ohjata lisää jätevesiä. Puhdistamosaneeraus toteutunee vuosina 2014 - 2015. Nämäkin kustannukset tulevat viemäriverkostoon liittyneiden maksettavaksi.

Toiminta-aluepäätös vaikeuttaa vesihuollon kehittämistä koko kunnan alueella vesihuoltolain 5 §:ssä edellytetyllä tavalla. Päätös viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamisesta on muutoinkin tarpeeton. Päätös on tehty puutteellisiin tiedoin 28.10.2010. Koko kunnan kattava viemäröinnin yleissuunnitelma valmistui vasta 8.9.2011.

B:n vesiosuuskunta

on antanut asiassa vastaselityksen, jossa se toteaa muun ohella seuraavaa:

B:n vesiosuuskunta on rakentanut viemäriliittymiä Takalan alueella kiinteistön omistajien pyynnöstä ja viemäriin liitytään vapaaehtoisesti. Kiinteistöjen liitäminen viemärilaitoksen linjaan ei voi tulla halvemmaksi kuin osuuskunnan viemäriin. Asiassa tulisi ottaa huomioon myös kiinteistökohtaiset investoinnit, kuten noin 1 500 euroa maksava pienpumppaamo. Kunta on myös myöntänyt, että jätevedenpuhdistamon saneeraus on edessä. Kunta on lisäksi sekoittanut asiassa viemärilaitoksen ja vesilaitoksen toiminta-alueet.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeuden ja Lappajärven kunnanvaltuuston päätös kumotaan siltä osin kuin vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena toimivan A:n viemärilaitoksen toiminta-alueeksi on hyväksytty Lappajärven itäpuolelta Halkosaari - Takala-alue.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Vesihuoltolain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vesihuoltolain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.

Vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin.

Vesihuoltolain 32 §:n 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Valitusoikeus on myös valvontaviranomaisella.

Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Lainvalmisteluaineisto

Samassa hallituksen esityksessä olevien 6 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 2 momentin säännös jättäisi kunnan omaan harkintaan, millä tavoin se huolehtii siitä, että pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi ryhdytään pykälän tarkoittamassa tilanteessa. Tätä harkintamahdollisuutta kuitenkin rajoittaisi 7 §:n säännös siitä, mitkä alueet kunnan tulee sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Jos kysymys ei ole tällaisesta alueesta, kunta voisi niin halutessaan vaihtoehtona vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiselle tai vesihuoltolaitoksen perustamiselle edesauttaa sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joiden avulla turvattaisiin muiden kiinteistökohtaisiin tai usean kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin perustuvien vesihuollon palvelujen saatavuus.

Samassa hallituksen esityksessä olevien vesihuoltolain 7 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toisin kuin terveydensuojelulain mukainen liittymisvelvollisuus, säännös ei siis kytkeydy alueen kaavoitustilanteeseen, vaan perustuu välittömästi vesihuollon tarpeisiin.

Hallituksen esityksessä olevien lain 8 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alue tulisi hyväksyä kaikille lain soveltamisalan piirissä oleville laitoksille. Laitoksilla olisi kuitenkin oikeus itse tehdä esitys omaksi toiminta-alueekseen. Siinä tapauksessa, että laitos ei olisi esitystä tehnyt, kunnan tulisi ennen toiminta-alueen hyväksymistä kuulla laitosta.

Laitoksilla olisi aina mahdollisuus ottaa kantaa myös siihen, millaista toiminta-alueen rajausta ne itse pitävät taloudellisena ja asianmukaisena. Tällainen vaatimus toiminta-alueelle asetettaisiin 8 §:n toisessa momentissa. Säännöksellä osaltaan estettäisiin se, että kunta voisi määrätä vesihuoltolaitokselle laajemman toiminta-alueen kuin millä laitoksella voidaan katsoa olevan edellytykset huolehtia velvoitteistaan. Tämän oikeudellisen edellytyksen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi toiminta-alueen hyväksymispäätöksen lainvastaisuutta. Tällä perusteella kunnan päätökseen voisivat hakea muutosta asianomainen laitos samoin kuin valvontaviranomainen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on B:n vesiosuuskunnan valituksesta kysymys siitä kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksytystä viemärilaitoksen toiminta-alueesta, joka on päällekkäinen vesiosuuskunnan viemäröinnin ja rakennussuunnitelmassa esitetyn alueen kanssa niin sanotulla Takalan alueella. Mainittu alue sijaitsee Lappajärven itäpuolella. B:n vesiosuuskunnalle ei ole haettu eikä hyväksytty vesihuoltolaissa tarkoitettua toiminta-aluetta. Alueen kiinteistönomistajat ovat valinneet viemäröintisuunnaksi kuntarajan toiselta puolelta Vimpelin.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valitus on valitusperusteet huomioon ottaen myös koskenut viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä Lappajärven itäpuolelle. Siten asiassa ei ole kysymys niistä viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamiseen liittyvistä alueista, jotka sisältyvät päätökseen, mutta sijaitsevat Lappajärven länsipuolella. Asiassa ei muutoinkaan ole nyt kysymys vesijohtoverkostosta.

Hyväksyessään vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta kunnan tulee noudattaa vesihuoltolain 6 ja 8 §:ää sekä muutoin lain 1 ja 7 §:stä ilmeneviä periaatteita. Päätös toiminta-alueen hyväksymisestä on keskeisiltä osin oikeusharkintainen ratkaisu, jonka tulee myös perustua riittäviin selvityksiin.

Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa lain 7 §:ssä tarkoitetut alueet. Nyt kysymyksessä olevalla kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksytty viemärilaitoksen toiminta-alueella Lappajärven itäpuolisella alueella on pääosin haja-asutusalueelle rakennettuja asuntoja sekä loma-asuntoja ranta-asemakaava-alueella. Alue noudattelee Halkosaaren alueelta Takalan alueelle tietä rajoittuen pääasiassa sen eteläpuolelle. Asutus on tiheähköä erityisesti toiminta-alueen ääripäissä Halkosaaren ja Viinamäen alueella. Saatu selvitys asuntomääristä on sinänsä sellainen, että jätevesiverkostopalveluille näillä Lappajärven itäpuolisilla alueilla voi olla vesihuoltolaissa tarkoitettu tarve.

Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille tilaisuus tulla kuulluksi. Kunnan tulee edelleen muutoinkin hankkia riittävä selvitys vesihuoltolain 5 ja 6 §:ssä sekä 8 §:n 2 momentissa ja 3 momentissa tarkoitetuista seikoista. Tätä selvitystä hankkiessaan kunnan on muun ohella osaltaan otettava riittävästi huomioon alueella jo muutoin tosiasiallisesti toimivat vesihuoltolaitokset, vaikka niille ei olisi hyväksytty toiminta-aluetta ja vaikka niiden piirissä olevilla kiinteistöillä ei ole vesihuoltolain 10 §:ssä säädettyä liittämisvelvollisuutta ja -oikeutta.

Arvioidessaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua vesihuoltolaitoksen kykyä vastata vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti kunnan ei tarvitse tehdä yksityiskohtaisia ja kiinteistökohtaisia vertailuja liittämiskustannuksista. Vesihuoltolain 1 §:n tavoitteet huomioon ottaen kunnan on kuitenkin pyrittävä toiminta-alueen määrittelyssä ottamaan riittävästi huomioon, että vesihuoltopalvelut voidaan tuottaa kohtuullisin kustannuksin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida sellaisenaan katsoa, että viemärilaitoksen toiminta-alueen laajennus ei olisi toteuttavissa vesihuoltolaissa tarkoitetuin kohtuullisin kustannuksin.

Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee määrittää vesihuoltolain 8 §:n 3 momentin perusteella vesihuollon tarpeet huomioon ottaen alueet, jotka on saatettava eri verkostojen piiriin. Lappajärven kunta on ollut tietoinen B:n vesiosuuskunnan suunnitelmista ja rakentamistoimista osalle puheena olevaa Lappajärven itäpuolista aluetta eli Viinamäki - Takalan alueelle. Sen enempää kunta kuin B:n vesihuolto-osuuskunta itsekään ei ole ryhtynyt toimiin, jotta vesiosuuskunnalle hyväksyttäisiin tosiasiallinen toiminta-alue. Kunta ei ole kuitenkaan ottanut huomioon osuuskunnan toimintaa päätöksenteossaan arvioidessaan kunnan viemärilaitoksen viemäriverkoston tarvetta alueella. Takalan alueen osalta päätös ei siten perustu riittäviin selvityksiin vesihuoltolain 8 §:n 3 momentin mukaisten perusteiden arvioimiseksi eikä muutoinkaan riittäviin vesihuoltolain 5 ja 6 §:stä ilmeneviin suunnitelmallisiin näkökohtiin.

Kun päätös olisi kumottava Viinamäki - Takalan alueen osalta, ei asiassa ole kuitenkaan mahdollisuuksia arvioida, onko viemärilaitoksen toiminta-alue muutoin enää kokonaisuutena sellainen kuin vesihuoltolain 7 ja 8 §:ssä säädetään muun muassa sen vuoksi, että viemäriverkostoon liitettävien kiinteistöjen määrä on pienempi kuin aiemmin on arvioitu ja Halkosaari - Viitalan alueen jälkeen toiminta-alue olisi suhteellisen harvaan asuttu. Päätös toiminta-alueen hyväksymisestä Lappajärven itäpuolelle on tämän vuoksi kumottava kokonaisuudessaan eli Halkosaari - Takala-alueen osalta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Kirsi Martinkauppi.

---

[SV]

Kommunfullmäktige hade godkänt en ändring av verksamhetsområdet för kommunen A:s eget avloppsverk. Ändringen utvidgade verksamhetsområdet och gällde ett område som i och för sig i sin helhet skulle anses utgöra ett sådant område som avsågs i 7 § i lagen om vattentjänster. Kommunens avloppsverk kunde anses vara kapabelt enligt 8 § 2 mom. i lagen om vattentjänster att på hela området sköta de vattentjänster som det ansvarar för på ett ekonomiskt och ändamålsenligt sätt, med beaktande av de syften som anges i 1 § i lagen om vattentjänster.

Vattenandelslaget B hade redan verksamhet på en del av det utvidgade området, men det hade inte godkänts ett verksamhetsområde för andelslaget. De fastigheter som var belägna inom andelslagets ledningsnät hade därför ingen skyldighet eller rättighet att ansluta sig enligt det som föreskrivs i 10 § i lagen om vattentjänster. Kommunen hade dock varit medveten om vattenandelslagets planer och åtgärder för att bygga ett avloppsnät. Kommunen hade inte beaktat vattenandelslaget B:s faktiska verksamhet då den bedömde om det fanns ett behov för kommunens avloppsverk på området. Beträffande det område som överklagandet gällde baserade sig beslutet inte på tillräckliga utredningar i syfte att bedöma grunderna enligt 8 § 3 mom. i lagen om vattentjänster och inte heller i övrigt på tillräcklig hänsyn till sådana planeringssynpunkter som framgår av 5 § i lagen om vattentjänster. Beslutet skulle upphävas till denna del.

Lagen om vattentjänster 1 §, 5 §, 6 § 2 mom., 7 §, 8 § och 32 § 3 mom.

Kommunallagen 90 §