Finnish Supreme Administrative Court ruled that a continuation appeal requires permission when the lower court partially dismisses the appeal.

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta, johon valitus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Asemakaava sijaitsi oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Hallinto-oikeus oli valituksen enemmälti hyläten kumonnut muutoksenhakijoiden valituksesta osan asemakaavassa osoitetuista aluevarauksista. Jatkovalitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellytti valituslupaa siltä osin kuin valitus oli hallinto-oikeudessa hylätty.

Asiassa oli kysymys myös valitusosoituksen korjaamista koskevan päätöksen valituskelpoisuudesta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 5 momentti

Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 momentti ja 16 § 2 momentti

Kort referat på svenska

Päätökset, joista valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 21.4.2011 nro 11/0252/2

Vaasan hallinto-oikeus 9.5.2011 nro 11/0269/2

Asian vaiheet

Lappajärven kunnanvaltuusto

on 19.4.2010 §:n 20 kohdalla hyväksynyt Lappajärven Nykälänniemen asemakaavan muutoksen.

Vaasan hallinto-oikeus

on 21.4.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0252/2 kumonnut muutoksenhakijoiden valituksesta kunnanvaltuuston päätöksen siltä osin kuin siinä on osoitettu ulkoilureittimerkintöjä VU-1-alueella, ohjeellisia alueen sisäiselle jalankululle varattuja alueiden osia (jk), laiturirakenteille varattu alueen osa (la) ja ajoyhteys (ajo). Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Ratkaisuun oli liitetty seuraava muutoksenhakuohjaus:

"Muilla kuin kunnalla ei maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 4 momentin mukaan ole oikeutta hakea valittamalla muutosta tähän hallinto-oikeuden päätökseen siltä osin kuin kaavan hyväksymistä koskeva päätös on kumottu.

Muilta osin tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään 23.5.2011."

Vaasan hallinto-oikeus

on 9.5.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0269/2 Lappajärven kunnanhallituksen hallintolainkäyttölain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä oikaissut 21.4.2011 antamansa päätöksen valitusosoituksen kuulumaan seuraavasti:

"Muilla kuin kunnalla ei maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 4 momentin mukaan ole oikeutta hakea valittamalla muutosta tähän hallinto-oikeuden päätökseen siltä osin kuin kaavan hyväksymistä koskeva päätös on kumottu.

Valitusosoitus on liitteenä YmpJp SM (07.07)

Muilta osin tähän päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupahakemus ja valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään 8.6.2011.

Valitusosoitus on liitteenä HallJp SM (07.07)"

Hallinto-oikeuden valitusosoituksen korjaamista koskevaan päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan korjaamispäätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Muutoksenhakijat

ovat pyytäneet korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden 21.4.2011 antamasta asemakaavaa koskevasta päätöksestä.

Muutoksenhakijat

ovat lisäksi erillisellä valituskirjelmällä valittaneet valitusosoituksen korjaamista koskevasta hallinto-oikeuden 9.5.2011 antamasta päätöksestä. Valituksessaan muutoksenhakijat ovat katsoneet, että hallinto-oikeus on menetellyt virheellisesti oikaistessaan valitusosoituksen. Alkuperäinen valitusosoitus, jonka mukaan valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei edellyttänyt valituslupaa, on oikea.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus poistaa Vaasan hallinto-oikeuden 9.5.2011 antamaan valitusosoituksen korjaamista koskevaan päätökseen liitetyn valitusosoituksen ja jättää tutkimatta muutoksenhakijoiden valituksen mainitusta päätöksestä.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut muutosvaatimukset Vaasan hallinto-oikeuden 21.4.2011 antamaan päätökseen kohdistuvana valituslupahakemuksena. Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua muutoksenhakijoiden valitukseen.

Perustelut

1. Valitus valitusosoituksen korjaamista koskevasta päätöksestä

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan valittaa saa päätöksestä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Lisäksi hallintolainkäyttölain 79 §:ssä on erikseen säädetty eräistä muista kuin käsittelyn lopettavista päätöksistä, joista pääsäännöstä poiketen saa valittaa erikseen. Hallintolainkäyttölain 16 §:n mukaista valitusosoituksen korjaamista koskevaa päätöstä ei ole erikseen mainittu hallintolainkäyttölain 79 §:ssä.

Hallintolainkäyttölain 16 §:n 3 momentin mukaan uuden valitusosoituksen antamisesta lasketaan uusi valitusaika. Uusi valitusaika koskee alkuperäistä päätöstä, jolla itse asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Kysymystä valitusluvan tarpeesta ei ole sitovasti ratkaistu valitusosoituksen korjaamista koskevalla päätöksellä. Uutta valitusaikaa noudattamalla muutoksenhakija saa alkuperäiseen päätökseen kohdistuvan muutoksenhakunsa käsiteltäväksi. Tähän nähden eivät valittajien oikeusturvalle perustuslain 21 §:ssä asetetut vaatimukset myöskään edellytä mahdollisuutta saada valittaa erikseen korjaamista koskevasta päätöksestä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden 9.5.2011 antamaan päätökseen liitetty muutoksenhakuohjaus on oikaistava siten, että valitusosoituksen korjaamista koskevaan päätökseen ei ole voitu erikseen hakea muutosta. Päätökseen kohdistuva valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

2. Valituslupahakemus

Valitusluvan tarve

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta, johon valitus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kyseisen 5 momentin muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 102/2008 vp) on muun ohella todettu, että asemakaavaan saattaa liittyä samalla kertaa useampia valituksia. Jos näistä samaan kaavaan kohdistuvista valituksista useimmat hylätään eli kaava ei muutu hallinto-oikeudessa niiltä osin kuin mihin heidän valituksensa kohdistuu, heillä on jatkovalitusmahdollisuus vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Kunnallisvalituksen luonteeseen kuuluu, että valitusperusteita ei saa enää lisätä siitä, mitä on esitetty hallinto-oikeudelle. Jos hallinto-oikeus hyväksyy yhden valituksista ja kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen siltä osin mihin tämä valitus kohdistuu, jatkovalitusoikeus tältä osin on vain kunnalla eikä se edellytä valituslupaa.

Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hyväksynyt muutoksenhakijoiden vaatimukset osittain. Tämän johdosta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, edellyttääkö jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tässä tilanteessa valituslupaa.

Edellä todettu hallituksen esityksen perustelu koskee nimenomaisesti tilannetta, jossa hallinto-oikeudessa on hyväksytty osa muutoksenhakijan esittämistä valituksista. Esitöissä kuvattu tilanne vastaa nyt ratkaistavaa tilannetta sikäli, että hallinto-oikeus on hyväksynyt osan sille esitetyistä vaatimuksista. Nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymyksessä olevalta osin kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden ratkaisut ovat yhtäpitävät. Muutoksenhaku kohdistuu tässä tilanteessa sellaiseen osaan viranomaisen päätöstä, jota hallinto-oikeus ei ole muuttanut. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentin säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että valituksen menestyminen joltakin muulta osalta poistaisi valitusluvan tarpeen siltä osin kuin valitus on hallinto-oikeudessa hylätty.

Edellä lausutuilla perusteilla jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa edellyttää valitusluvan myöntämistä. Hallinto-oikeus on siten voinut korjata valitusosoitustaan hallinto-oikeuden 9.5.2011 antamasta päätöksestä ilmenevän mukaiseksi.

Ratkaisu valituslupahakemuksesta

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentissa (1129/2008) ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa (698/2005) säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Esa Hakkola.

---

[SV]

I 188 § 5 mom. i markanvändnings- och bygglagen föreskrivs att i ett beslut av förvaltningsdomstolen som gäller en detaljplan inom området för en generalplan med rättsverkningar och genom vilket besvär har lämnats utan prövning eller det överklagade myndighetsbeslutet inte har blivit ändrat till den del som besvären gäller får ändring sökas genom besvär endast om högsta förvaltningsdomstolen beviljar besvärstillstånd.

Området för detaljplanen låg inom området för en generalplan med rättsverkningar. Förvaltningsdomstolen hade på besvär av ändringssökandena upphävt en del av områdesreserveringarna i detaljplanen och till övriga delar avslagit besvären. Fullföljd av besvären i högsta förvaltningsdomstolen förutsatt beviljande av besvärstillstånd till den del som besvären hade avslagits i förvaltningsdomstolen.

En annan fråga i målet var huruvida ett beslut om rättelse av besvärsanvisning kunde överklagas genom besvär.

Markanvändnings- och bygglagen 188 § 5 mom.

Förvaltningsprocesslagen 5 § 1 mom. och 16 § 2 mom.