Supreme Administrative Court dismissed tax exemption claim because daughter's residence time under 18 did not meet two-year requirement.

A oli yhdessä puolisonsa kanssa ostanut 3.7.1997 osakehuoneiston toiselta paikkakunnalta perheen 29.4.1981 syntyneen tyttären lukio-opiskelua varten. Tytär oli asunut tässä yksiössä 1.8.1997 - 1.8.2001. Tyttären täyttäessä 18 vuotta hän oli asunut asunnossa alle kaksi vuotta. Koska tyttären asumisaika alaikäisenä ei siten ollut tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa vaadittua vähintään kahta vuotta, korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisustaan tarkemmin ilmenevin perustein, etteivät oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyneet. Verovuosi 2007.

Tuloverolaki 48 § 1 momentti 1 kohta

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Kouvolan hallinto-oikeus 21.10.2011 nro 11/0430/1

Asian aikaisempi käsittely

Toimitettaessa verotusta

verovuodelta 2007 A:n veronalaiseen pääomatuloon on lisätty puolet hänen yhdessä puolisonsa kanssa omistamansa asunnon luovutusvoitosta eli 19 858,68 euroa.

Kaakkois-Suomen verotuksen oikaisulautakunta

on 18.3.2009 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen asunnon luovutusvoiton poistamisesta veronalaisesta pääomatulosta. Huoneisto on hankittu perheen 29.4.1981 syntyneen tyttären opiskelija-asunnoksi. A:n tytär on käyttänyt asuntoa 1.8.1997 - 1.8.2001 välisenä aikana. Tytär on täyttänyt 18 vuotta 29.4.1999. Lapsen elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. A:n tytär ei ole ollut tuloverolain säännösten mukaan alaikäinen enää vuoden 1999 alusta alkaen. Koska perheeseen katsotaan kuuluvaksi puolisot ja heidän alaikäiset lapsensa, ei A:n tyttären katsota kuuluvan lain tarkoittamalla tavalla perheeseen 31.12.1998 jälkeen. Helsingistä ostettua asuntoa on siten katsottava käytetyn perheen vakituisena asuntona 1.8.1997 - 31.12.1998 välisenä aikana eli alle kaksi vuotta.

A on valituksessaan hallinto-oikeudessa

vaatinut, että asunnon luovutuksesta saatu luovutusvoitto katsotaan verovapaaksi tuloksi. Asuntoa on käytetty perheen vakituisena asuntona yli kahden vuoden ajan. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännökset koskevat nyt kysymyksessä olevaa tilannetta, koska A:n puolisoilla on ollut elatusvelvollisuus asunnossa asuneeseen tyttäreen nähden, kunnes tytär täyttää 20 vuotta.

Veroasiamies

on antanut vastineen ja

A

vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Perustelut

Tuloverolain 45 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Tuloverolain 48 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa vähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai sen osan, jota hän on omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona.

A oli yhdessä puolisonsa kanssa hankkinut 3.7.1997 Asunto Oy V:stä huoneiston perheen 29.4.1981 syntyneen tyttären lukio-opiskelua varten. Tytär oli käyttänyt asuntoa 1.8.1997 - 1.8.2001. Tytär oli täyttänyt 18 vuotta 29.4.1999. Huoneisto oli myyty 11.7.2007 ja sen myynnistä oli syntynyt luovutusvoittoa 39 717,36 euroa.

Kun A:n puolisoiden tytär on 29.4.1999 täyttänyt 18 vuotta, hän on alaikäisenä asunut asunnossa noin vuoden ja yhdeksän kuukauden ajan. Koska asumisaikaa alaikäisenä ei ole edellä olevassa säännöksessä vaadittua vähintään kahta vuotta, verovapauden edellytykset eivät täyty. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä ei näin ollen ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan uudistanut vaatimuksensa, että asunnon luovutukseen tulee soveltaa oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä. Siten hänen veronalaisista pääomatuloistaan tulee poistaa 19 858,68 euroa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastineen ja

A

tämän jälkeen vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt A:lle valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Asiassa on ratkaistavana, voidaanko myytyä asuntoa pitää tuloverolain 48 §:ssä tarkoitettuna vakituisena asuntona, jonka luovutuksesta saatava voitto ei ole veronalaista tuloa. Arvioitavana on erityisesti, voidaanko lainkohdassa edellytetyksi verovelvollisen oman tai perheen vakituiseksi asumiskäytöksi lukea myös aika, jonka verovelvollisen ja hänen puolisonsa tytär on asunut asunnossa 18 vuotta täytettyään.

Tuloverolain 8 §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan alaikäisellä lapsella lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Tuloverolain 48 §:ssä ei kuitenkaan ole kysymys tuloverolaissa määritellystä alaikäisestä lapsesta vaan perheen käsitteestä. Tässä lainkohdassa tai muuallakaan tuloverolainsäädännössä ei perhettä ole nimenomaisesti määritelty. Yleisenä lähtökohtana voidaan erillissääntelyn puuttuessa pitää sitä, että lapset kuuluvat perheeseen täysi-ikäiseksi tulemiseensa asti.

Verovelvollinen ja hänen puolisonsa ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittäneet perustelunaan verovapaussäännöksen soveltamiselle, että heillä on ollut elatusvelvollisuus asunnossa asuneeseen tyttäreen nähden, kunnes tämä täyttää 20 vuotta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.

Pidättyvyyteen verovapauden laajentavassa tulkinnassa antaa osaltaan aihetta myös se, että vakituisten asuntojen luovutusvoittojen verovapaus on poikkeus luovutusvoittojen yleisestä veronalaisuudesta. Asianomaisen verovapauden taustalla olevat yleiset tavoitteet, jotka kytkeytyvät uuden vakituisen asunnon hankkimisen helpottamiseen, eivät myöskään anna aihetta laajentavaan tulkintaan tilanteessa, jossa ei ole kysymys perheen ensisijaisesta asunnosta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamisen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Kari Honkala.

---

[SV]

A hade tillsammans med sin make 3.7.1997 köp en aktielägenhet på en annan ort för att familjens dotter, som var född 29.4.1981, skulle bo där medan hon gick i gymnasiet. Dottern hade bott i lägenheten under tiden 1.8.1997 - 1.8.2001. När dottern fyllde 18 år, hade hon ännu inte bott två år i bostaden. Eftersom den tid som dottern som minderårig hade bott i bostaden således inte uppgick till minst två år, vilket förutsätts i 48 § 1 mom. 1 punkten i inkomstskattelagen, ansåg högsta förvaltningsdomstolen på de grunder som närmare framgår av domstolens avgörande att villkoren för skattefrihet för vinst från överlåtelse av egen bostad inte uppfylldes. Skatteåret 2007.

Inkomstskattelagen 48 § 1 mom. 1 punkten