Shareholder denied tax deduction for building repairs decided by the condominium association.

Asunto-osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous oli päättänyt kaikissa asunnoissa toteutettavasta vesijohtojen muutos- ja korjaustyöstä. Yhtiökokouksessa oli lisäksi päätetty, että jokainen osakas sitoutuu teettämään asennustyön samalla putkiasennusliikkeellä. Putkiremontin tarvikkeista asunto-osakeyhtiö tuli yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan maksamaan 2 523 euron suuruisen osan ja loppuosa työn kustannuksista tuli veloitettavaksi osakkailta osakemäärien mukaisessa suhteessa. Yhtiön hallituksen edustajien tehtävänä oli suorittaa muutostyön vastaanottotarkastus ja takuuajan tarkastus.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asunto-osakeyhtiön osakkaalla ollut oikeutta kotitalousvähennykseen asunto-osakeyhtiön päättämän ja sen vastuulle kuuluvan putkiremontin kustannusten osalta.

Verovuosi 2002

Tuloverolaki 127 a § (995/2000) 1 momentti ja 127 b §

Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) 77 § 1 momentti ja 78 § 1 ja 2 momentti

Laki verotusmenettelystä 26 § 2 momentti (477/1998)

Kort referat på svenska

Päätös, jota valitus koskee

Rovaniemen hallinto-oikeus 30.9.2010 nro 10/0483/1

Asian aikaisempi käsittely

X omistaa yhdessä puolisonsa kanssa Asunto Oy Z:ssa huoneiston numero 7 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto Oy Z:ssa on tehty putkiremontti, jonka rahoitus on asunto-osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mukaan tapahtunut siten, että yhtiö on maksanut tarvikkeista 2 523 euroa ja loppuosa on veloitettu osakkailta osakemäärien suhteessa. Jokainen osakas on sitoutunut teettämään asennustyön A Ky:llä.

Pohjois-Suomen verovirasto

on toimittaessaan verotusta verovuodelta 2002 hyväksynyt kotitalousvähennyksen muun ohella X:n puolisoiden yhdessä omistamaan huoneistoon tehdyn putkiremontin 1 986,06 euron suuruisiksi katsottujen työkustannusten osalta. X:lle on vaatimuksensa mukaisesti myönnetty vähennyksenä puolet kustannusten yhteismäärästä.

Veroasiamies

on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että hyväksytty kotitalousvähennys poistetaan, koska Asunto Oy Z:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty erikseen korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken. Putkistojen kunnossapitovastuu on näin ollen kuulunut asunto-osakeyhtiölle.

Verotuksen oikaisulautakunta

on hyväksynyt veroasiamiehen oikaisuvaatimuksen todeten muun ohella, että kotitalousvähennystä koskevien tuloverolain säännösten tarkoituksena on työllisyyden parantaminen kannustamalla yksityisiä kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi on ollut tarkoitus edistää asuntojen omatoimista ylläpitoa. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on lain tarkoitusperät huomioon ottaen pidettävä, että kotitalous, jolle vähennys myönnetään, on aidosti ollut kysymyksessä olevan työn tilaaja ja teettäjä.

Asunto Oy Z:n yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen määritelty korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkaiden välillä. Putkistojen kunnossapito ja uusiminen kuuluu siten asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaisesti asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiölain 77 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä oma-aloitteisesti muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Tällöin ei edellä mainitulla kunnossapitovastuun jaolla ole merkitystä, eivätkä suoritetun työn kustannukset kuulu yhtiön kirjanpitoon. Kun työn tilaaja ja teettäjä on osakas, hänellä on oikeus kotitalousvähennykseen työkustannuksista.

X

on valittanut verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut päätöksen kumoamista ja kotitalousvähennyksen myöntämistä. Hän on myös vedonnut luottamuksensuojaan.

X on todennut muun ohella, että kotitalousvähennys tulisi hyväksyä, koska asunnossa suoritettu remontti on ollut asunto-osakeyhtiölain 77 §:n mukainen muutostyö, joka asukkaalla on oikeus tehdä huoneistossa. A Ky:n kanssa solmitun urakkasopimuksen toisena osapuolena on ollut hän itse puolisoineen, ei Asunto Oy Z. Kyseessä on ollut heidän yksityisesti kylpyhuoneeseensa teettämä muutostyö, jonka kustannukset eivät ole rasittaneet yhtiön kirjanpitoa. Kustannusten oikea määrä on 1 986,06 euron asemesta 2 282,07 euroa, johon perustuen kotitalousvähennys on myönnettävä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastineen.

Verovirasto

on antanut lausunnon.

X

on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hyväksynyt valituksen kotitalousvähennyksen osalta ja kumonnut Lapin verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen sekä määrännyt, että X:n verosta on tehtävä kysymyksessä olevien vesijohtojen muutos- ja korjaustöiden johdosta kotitalousvähennys käyttäen perusteena X:n puolisoille noista töistä aiheutuneita yhteensä 2 282,07 euron suuruisia kustannuksia.

Hallinto-oikeus on selostettuaan edempänä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmenevät tuloverolain 127 a §:n 1 momentin, asunto-osakeyhtiölain 77 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen sekä 78 §:n 1 momentin ja 2 momentin säännökset perustellut päätöstään seuraavasti:

X ja hänen puolisonsa omistavat yhdessä Asunto Oy Z:n huoneiston numero 7 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Taloyhtiön omistamassa rivitalomuotoisessa asuinrakennuksessa tehtiin verovuonna ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä kaikkiin asuntoihin vesijohtojen muutos- ja korjaustyö, jonka yhteydessä vanhat putket vaihdettiin uusiin ja aikaisemmin piilossa kulkeneet putket muutettiin niin sanotuiksi pintavedoiksi. Putkiremontin rahoituksen osalta yhtiökokouksessa päätettiin, että jokainen osakas sitoutuu teettämään asennustyön A Ky:llä ja maksamaan työn osakemäärien mukaisessa suhteessa. Tarvikkeista taloyhtiö tuli maksamaan 2 523 euron suuruisen osan ja loppuosa tuli veloitettavaksi osakkailta osakemäärien mukaisessa suhteessa. Yhtiön hallituksen edustajien tehtävänä oli suorittaa muutostyön vastaanottotarkastus ja takuuajan tarkastus.

Mitä tulee kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten määrään, niin kysymyksessä olevista töistä aiheutuneiden kustannusten määräksi on X:n hallinto-oikeuteen esittämän selvityksen perusteella vahvistettava 1 986,06 euron asemesta 2 282,07 euroa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Lapin verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asunto-osakeyhtiön osakkaan maksamien mutta asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien töiden työkustannusten vähennyskelpoisuudesta on ristiriitaista käytäntöä. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös on Verohallinnon ohjauksen ja yleisen verotuskäytännön vastainen. Verotuskäytännössä asunto-osakeyhtiön osakas on saanut kotitalousvähennyksen ainoastaan niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat osakkaalle ja joita yhtiökokouksen päätöksellä ei ole siirretty yhtiön vastuulle.

Asunto Oy Z:n yhtiöjärjestykseen ei ole kirjattu määräystä siitä, että vesijohtojen kunnossapito- ja korjausvastuu kuuluu yhtiön osakkaille. Koska yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaista määräystä, kuuluu tällainen kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiölain 78 §:n nojalla asunto-osakeyhtiölle. Yhtiön vastuulla olevaa, päättämää ja valvomaa remonttia ei voida pitää asunto-osakeyhtiölain 77 §:n perusteella osakkeenomistajan teettämänä.

Asunto-osakeyhtiön osakas on oikeutettu tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitettuun kotitalousvähennykseen ainoastaan sellaisista hallitsemassaan asunnossa tehtävien kunnossapito- ja perusparannustöiden kustannuksista, jotka kuuluvat osakkeenomistajan vastuulle. Yhtiön päättämät ja asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvat työt eivät ole kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, vaikka osakas olisi itse tilannut työn tai sopinut siitä työn tekijän kanssa ja osittain maksanutkin työn suoraan sen suorittajalle. Perustuslain yhdenvertaisuutta koskevalla sääntelyllä ja eri asumismuotojen yhdenvertaisella kohtelulla ei voida tässä tapauksessa perustella kotitalousvähennyksen myöntämistä yhtiön päättämän ja sen vastuulla olevan remontin kustannuksista.

X

on antanut vastineen. Valituslupaa ei tule myöntää ja ainakin valitus on hylättävä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2008:87 on lähes samankaltainen kuin käsillä olevassa tapauksessa. Huoneiston märkätilat ovat osakkeenomistajien hallinnassa. Huoneistossa on teetetty laaja WC- ja pesuhuonetiloihin kohdistunut muutostyö vesipisteiden siirtoineen ja uusimisineen. Vastaavaa ei ole tehty muissa asunnoissa.

X on myös viitannut luottamuksensuojan periaatteeseen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi X:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan ja tutkinut asian. Rovaniemen hallinto-oikeuden ja Lapin verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle verotuksen uudelleen toimittamista varten.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Tuloverolain 127 a §:n (995/2000) 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (

kotitalousvähennys

). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 900 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.

Asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 77 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 1 momentin mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö. Sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakamisesta, se jakautuu 2 - 4 momentin mukaan.

Pykälän 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.

Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentin (477/1998) mukaan, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu.

Tapauksen tosiseikat

X ja hänen puolisonsa omistavat yhdessä Asunto Oy Z:n huoneiston numero 7 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto-osakeyhtiön omistamassa rivitalomuotoisessa asuinrakennuksessa oli tehty verovuonna ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä kaikkiin asuntoihin vesijohtojen muutos- ja korjaustyö, jonka yhteydessä vanhat putket oli vaihdettu uusiin ja aikaisemmin piilossa kulkeneet putket oli muutettu niin sanotuiksi pintavedoiksi. Putkiremontin rahoituksen osalta yhtiökokouksessa oli päätetty, että jokainen osakas sitoutuu teettämään asennustyön A Ky:llä ja maksamaan työn osakemäärien mukaisessa suhteessa. Tarvikkeista asunto-osakeyhtiö tuli yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan maksamaan 2 523 euron suuruisen osan ja loppuosa työn kustannuksista tuli veloitettavaksi osakkailta osakemäärien mukaisessa suhteessa. Yhtiön hallituksen edustajien tehtävänä oli suorittaa muutostyön vastaanottotarkastus ja takuuajan tarkastus.

X oli antanut 11.10.2002 päivätyn selvityksen kotitalousvähennyksen perusteista verovuonna 2002. Selvityksessä oli todettu muun ohella, että Asunto Oy Z:n kaikkien huoneistojen vesijohtoputket lämminvesivaraajasta käyttöpisteille (hanoille) uusittiin siten, että ehjät lattian alla kulkeneet putket muutettiin pintaan. Lisäksi X:n asunnossa tehtiin pesuhuone-, sauna-, WC- ja takanedusremontti, jotka edellyttivät putkitöitä. Selvityksessä ilmoitettujen kustannusten määrä oli X:n puolisoilla yhteensä 5 118,36 euroa.

X:n esittämistä tositteista ilmenee, että A Ky:lle on maksettu LVI-töistä huoneiston numero 7 osalta 1 986,06 euroa ja B Oy:lle kylpyhuoneen, saunan ja wc:n korjaustoimista 5 788,99 euroa, josta palkkakulujen osuus on ollut 3 132,30 euroa. Näiden lisäksi A Ky:lle on maksettu loppusummaltaan 1 109,32 euron suuruinen lasku, joka erittelyjen mukaan koostuu pääasiassa kylpyhuonetarvikkeista, mutta jossa asennustyön osuus on 296,01 euroa.

Oikeudellinen arviointi

Yhtiökokouksen päättämän putkiremontin yhteydessä X puolisoineen oli teettänyt huoneistonsa märkätiloihin merkittäviä muutostöitä. Näistä muutostöistä, joita ei ole teetetty muissa huoneistoissa, puolisoille on myönnetty kotitalousvähennystä. Näistä muutostöistä ei nyt ole kysymys.

Putkiremontti on tehty ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön kunnossapitovastuun alaisiin vesijohtoihin, ja se on toteutettu kaikissa yhtiön huoneistoissa. Osakkailla ei ole ollut itsenäistä päätäntävaltaa putkiremontin tekemisestä eikä siitä, millä yrityksellä työ teetetään. Putkiremontin kustannuksista 2 523 euroa on maksanut yhtiö. Loput kustannukset on jaettu osakemäärien mukaisessa suhteessa eikä esimerkiksi huoneistokohtaisesti työhön käytetyn ajan mukaan.

Putkiremontti on katsottava yhtiön teettämäksi, vaikka työn laskutus on valtaosin tapahtunut suoraan osakkailta. Kotitalousvähennykseen ovat oikeutettuja vain luonnolliset henkilöt. Asunto-osakeyhtiö ei voi saada kotitalousvähennystä. Asunto-osakeyhtiön teettämästä työstä ei vähennystä myönnetä myöskään yhtiön osakkaille. X ei siten voi saada kotitalousvähennystä niistä työkustannuksista, jotka kohdistuvat asunto-osakeyhtiön päättämään ja sen vastuulle kuuluvaan putkiremonttiin.

Asiassa ei ole ilmennyt, että veroviranomainen olisi antanut kirjallista ohjetta, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien putkien uudistamistyö oikeuttaisi asunto-osakeyhtiön osakkaat kotitalousvähennykseen. Viranomaisen noudattamalla käytännöllä tarkoitetaan nimenomaista kannanottoa juuri sellaiseen asiaan, josta nyt on kysymys. Suullisesti käydyt keskustelut eivät yleensä voi muodostaa veroviranomaista sitovaa kannanottoa. Myöskään ennakonpidätysprosentin muuttamista verovelvollisen pyynnöstä ei ole pidettävä kannanottona, joka sitoisi veroviranomaisia verotusta toimitettaessa. Näin ollen X ei voi saada asiassa luottamuksensuojaa.

Asiaa käsiteltäessä on esitetty erilaisia tietoja siitä, mikä määrä edellä mainituista X:n puolisoiden maksamista kustannuksista kohdistuu yhtäältä yhtiökokouksen päätöksellä toteutettuihin töihin ja toisaalta puolisoiden itse teettämiin muita huoneistoja laajempiin muutostöihin. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle verotuksen uudelleen toimittamista varten.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Irma Telivuo, Tuula Pynnä ja Matti Halén. Asian esittelijä Outi Siimes.

---

[SV]

Ett aktiebolags extraordinarie bolagsstämma hade fattat beslut om samtliga de ändringar och reparationer av vattenledningar som skulle utföras i bolagets bostäder. Enligt bolagsstämmans beslut förband sig dessutom varje aktieägare att anlita samma rörinstallationsföretag för arbetet. Av materialkostnaderna för stambytet skulle bostadsaktiebolaget enligt bolagsstämmoprotokollet betala 2 523 euro. Återstoden av kostnaderna för arbetet skulle aktieägarna betala i proportion till antalet aktier som var och en ägde. Representanter för bolagets styrelse skulle utföra mottagningsbesiktningen och garantibesiktningen.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att aktieägarna inte hade rätt till hushållsavdrag för de kostnader för stambytet som de enligt bolagsstämmans beslut skulle svara för.

Skatteåret 2002

Inkomstskattelagen 127 a § (995/2000) 1 mom. och 127 b §

Lagen om bostadsaktiebolag (809/1991) 77 § 1 mom. och 78 § 1 och 2 mom.

Lagen om beskattningsförfarande 26 § 2 mom. (477/1998)