Supreme Administrative Court denies tax exemption for generation transfer where company repurchases shares instead of direct sale.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the appeal against the Tax Office's preliminary ruling regarding a planned share transfer. The court found that the company's repurchase of shares by its own capital, followed by cancellation, did not constitute a direct sale to the successor. Consequently, the 50% consideration threshold required for the full tax exemption under Section 55(5) of the Inheritance and Gift Tax Act was not met. The court ruled that the successor received a taxable gift equal to the undervaluation of the repurchase price.
Legislator headnote
AI generatedLagen om skatt på arv och gåva 55 § 5 mom.; The full tax exemption for generation transfers under Section 55(5) applies only when the transferor receives consideration exceeding 50% of the market value, which is not satisfied when the company repurchases shares directly rather than the transferor selling them to the successor.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Suunnitellussa sukupolvenvaihdoksessa oli tarkoitus siirtää luopujaosakkaan omistus jatkajaosakkaalle siten, että osakeyhtiö lunastaa vapaalla omalla pääomalla luopujaosakkaalta tämän omistamat 90 kappaletta yhtiön osakkeista. Lunastuksen jälkeen lunastetut osakkeet mitätöitäisiin. Kun jatkaja omisti ennestään 10 yhtiön osaketta, yhtiön kaikki osakkeet tulisivat näin jatkajaosakkaan omistukseen. Järjestelyyn ei sovellettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin säännöstä, jonka mukaan sukupolvenvaihdosluovutuksen lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta, jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta. Veroviraston ennakkoratkaisu. Äänestys 3-2.
Perintö- ja lahjaverolaki 55 § 5 momentti
Kort referat på svenska
Päätös, josta valitetaan
Kuopion hallinto-oikeus 22.10.2009 nro 09/0584/1
Asian aikaisempi käsittely
A
on hakenut verovirastolta ennakkoratkaisua muun muassa siitä, muodostuuko B:lle hakemuksessa esitetyssä sukupolvenvaihdoksessa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännökset huomioon ottaen perintö- ja lahjaverotuksessa verotettavaa lahjaa.
X Oy on valumallien valmistusta harjoittava yritys, jossa osakkaina ovat A omistaen osakkeista 90 prosenttia eli 90 osaketta ja hänen poikansa B omistaen osakkeista 10 prosenttia eli 10 osaketta. Suunnitteilla on sukupolvenvaihdosluovutus, jolla siirretään luopujaosakkaan A:n omistus jatkajaosakkaalle B:lle niin, että X Oy lunastaa vapaalla omalla pääomalla luopujaosakkaalta tämän omistamat 90 osaketta kauppahintaan 207 000 euroa. Lunastuksen jälkeen lunastetut osakkeet mitätöidään.
Verovirasto
on perintö- ja lahjaverolain 39 a §:n nojalla tekemällään päätöksellä 19.1.2009 ennakkoratkaisuna selittänyt, että jatkajaosakkaan lahjavero voidaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n nojalla jättää kokonaan maksuunpanematta. Ratkaisun perustelujen mukaan, koska osakkeiden kauppahinta 207 000 euroa ei ylitä kolmea neljännestä luovutuksen kohteen käyvästä arvosta 341 123,60 euroa, käyvän arvon ja kauppahinnan välinen erotus 134 123,60 euroa katsotaan lahjaksi. Koska osakkeiden kauppahinta kuitenkin ylittää 50 prosenttia niiden käyvästä arvosta, voidaan lahjavero 15 243 euroa huojentaa kokonaan.
Veroviraston päätöksen mukaan ennakkoratkaisua on verovelvollisen sitä vaatiessa sitovana noudatettava, jos luovutus tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ennakkoratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että ennakkoratkaisu poistetaan tai toissijaisesti ennakkoratkaisua on muutettava siten, että osakeluovutukseen voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 ja 4 momentissa mainittuja huojennussäännöksiä, mutta ei 55 §:n 5 momentissa tarkoitettua 50 prosentin vastikkeellisuusehtoa. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan X Oy lunastaa kokonaan A:n omistamat osakkeet. Lunastushinta on käypää hintaa alhaisempi, joten yhtiön ainoaksi osakkaaksi jäävän pojan B:n varallisuus vastikkeettomasti kasvaa ja hänen on menettelyn seurauksena katsottava saavan isältään veronalaisen lahjan. Luovutus täyttää perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa mainitut ehdot sukupolvenvaihdoshuojennukselle. Sen sijaan lahjan saaja ei maksa luovutuksessa minkäänlaista vastiketta ja näin perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentissa tarkoitetun ehdon ei voida katsoa täyttyvän.
A
on antamassaan vastineessa todennut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella veroviraston ennakkoratkaisua olisi syytä muuttaa. Valituksessa esitetyt perustelut ovat Verohallituksen ohjeen dnro 535/345/2004 vastaisia.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
on antanut vastaselityksen.
Verovirasto
on antamassaan lausunnossa katsonut, että ennakkoratkaisu on annettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin ja Verohallituksen lainkohdasta antaman tulkintaohjeen mukaisesti ja esittänyt valituksen hylkäämistä.
A
on antanut vastineen, jossa hän on katsonut muun ohella, että veroasioiden tulkinnassa on voitava luottaa Verohallituksen julkiseen ohjeeseen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
on antamassaan vastaselityksessä huomauttanut, että kyseessä on Verohallituksen menettelyohje eikä lain valtuutussäännöksen nojalla tehty päätös. Ennakkoratkaisupäätös ei ole asia, jossa voitaisiin soveltaa verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua luottamuksensuojasäännöstä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Perusteluinaan hallinto-oikeus on esittänyt seuraavaa.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin mukaan, jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Suunnitellussa sukupolvenvaihdosluovutuksessa siirretään luopujaosakkaan A:n omistus jatkajaosakkaalle B:lle niin, että X Oy lunastaa luopujaosakkaalta tämän omistamat 90 kappaletta yhtiön osakkeista kauppahintaan 207 000 euroa. Lunastuksen jälkeen lunastetut osakkeet mitätöidään. Kun jatkajaosakas omistaa ennestään 10 yhtiön osaketta, yhtiön kaikki osakkeet tulevat näin jatkajaosakkaan omistukseen.
Asiassa on kysymys kauppakokonaisuudesta, jota on tarkasteltava sen taloudellisen sisällön mukaan. Luovutuksessa yhtiön arvo eli yhtiön osakekannan arvo alenee yhtiön luopujaosakkaalle maksaman kauppahinnan määrällä eli 207 000 eurolla. Sanottu yhtiön omia osakkeita lunastaessaan luopujaosakkaalle maksama pääomien palautus on siten perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentissa tarkoitettua vastiketta. Kun vastike on enemmän kuin 50 prosenttia lunastettujen osakkeiden käyvästä arvosta 341 123,60 eurosta, jatkajaosakkaan lahjavero voidaan mainitun säännöksen nojalla jättää kokonaan maksuunpanematta. Veroviraston antamaa ennakkoratkaisua ei näin ollen ole syytä muuttaa.
Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut perusteluissa mainittujen lisäksi perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 1 momentin ja 21 §:n.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Oikeuskäytännöstä saadaan myös tukea valituksen hyväksymiselle. Lisäksi verotuskäytännössä on ainakin yhden veroviraston alueella noudatettu valituksessa esitettyä tulkintaa. Tälle tulkinnalle saadaan tukea myös oikeuskirjallisuudessa esitetyistä kannanotoista.
Lisäksi A on vastineessaan todennut, että yritysverotoimiston X Oy:n osalta antamassa ennakkotiedossa 16.12.2008 on mainitun yhtiön tuottoarvo laskettu virheellisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden on, jos lupa myönnetään, otettava kantaa myös tuottoarvon (liikearvon) laskentaan.
Valitukset ovat aiheuttaneet sen, että yrityksen jatkaja ei kahden vuoden viivästymisen tähden ole enää valmis jatkamaan yritystä, vaan A on terveydellisistä syistä pakotettu lopettamaan yhtiön toiminta, minkä johdosta hän tulee menettämään sen tuottoarvon. A:lle on selvässä verotusasiassa aiheutettu huomattavat tappiot. A:n kulut ja taloudelliset menetykset on määrättävä korvattavaksi vähintään 20 000 eurolla.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
on antanut vastaselityksen ja todennut muun ohella, että esillä olevassa asiassa ei ole kysymys tuottoarvon laskemisesta ja että A:n korvausvaatimus on lakiin perustumattomana hylättävä.
A:lle
on lähetetty tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n vahingonkorvausta koskevaa vaatimusta.
2. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n X Oy:n tuottoarvoa koskevaa vaatimusta.
3. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan ja tutkinut asian. Asia on ollut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana vain siltä osin, sovelletaanko järjestelyyn perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin säännöstä, jonka soveltuessa lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Veroviraston ennakkoratkaisu kumotaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana olevan kysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna selitetään, että hakemuksessa tarkoitettuun järjestelyyn ei sovelleta perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin säännöstä.
4. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Perustelut
1. A:n vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen tutkiminen ei kuulu korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin nojalla korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.
2. Vaatimuksen tutkiminen ei kuulu korkeimman hallinto-oikeuden ensi asteen toimivaltaan.
3. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin mukaan perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos
1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;
2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja
3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin mukaan, jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Suunnitellussa sukupolvenvaihdosluovutuksessa siirretään luopujaosakkaan A:n omistus jatkajaosakkaalle B:lle niin, että X Oy lunastaa vapaalla omalla pääomalla luopujaosakkaalta tämän omistamat 90 kappaletta yhtiön osakkeista kauppahintaan 207 000 euroa. Lunastuksen jälkeen lunastetut osakkeet mitätöidään. Kun jatkajaosakas B omistaa ennestään 10 yhtiön osaketta, yhtiön kaikki osakkeet tulevat näin jatkajaosakkaan omistukseen.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole tutkittavana kysymystä siitä, onko suunnitellussa järjestelyssä kysymys perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetusta sukupolvenvaihdoksesta. Ratkaistavana on vain kysymys siitä, sovelletaanko järjestelyyn lain 55 §:n 5 momentin säännöstä, jonka mukaan lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Esillä olevassa järjestelyssä A:n varallisuuden arvo vähenee yhtiön maksaman lunastushinnan alihintaisuuden verran ja B:n varallisuus lisääntyy hänen omistamiensa osakkeiden arvon noustessa vastaavalla määrällä. Kysymyksessä olevan lunastuksen osapuolet ovat yksityisoikeudellisesti A ja yhtiö. B, jonka omistukseen yhtiö toimenpiteiden seurauksena kokonaisuudessaan tulee, saa kuitenkin järjestelyssä lunastuksen alihintaisuutta vastaavan veronalaisen lahjan.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 5 momentin soveltaminen edellyttää muun ohella, että luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta. Kyseessä olevassa asiassa yritystoiminnan jatkaja ei suorita vastiketta lainkaan, vaan luopujan saaman lunastushinnan suorittaa sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva osakeyhtiö.
Nämä seikat huomioon ottaen kysymyksessä olevaan järjestelyyn ei sovelleta lain 55 §:n 5 momentin säännöstä, jonka mukaan lahjavero jätettäisiin kokonaan maksuunpanematta.
4. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Tuula Pynnä, Hannele Ranta-Lassila ja Timo Viherkenttä. Asian esittelijä Arja Niemelä.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Ahti Vapaavuori yhtyi:
"Kuten enemmistö myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Hylkään valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöstä.
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Muilta osin eli kohtien 1, 2 ja 4 osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö."
Asian esittelijän esittelijäneuvos Arja Niemelän esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto.
---
[SV]
I målet planerade man att genomföra en generationsväxling i ett företag så, att bolaget med sitt fria egna kapital skulle lösa in överlåtarens 90 aktier i bolaget, varefter dessa aktier skulle förklaras ogiltiga. På detta sätt skulle överlåtarens ägarandel i bolaget övergå till mottagaren, som skulle fortsätta verksamheten. Mottagaren ägde redan 10 aktier i bolaget och skulle efter inlösen bli ensam ägare till samtliga aktier i bolaget. På arrangemanget tillämpades inte bestämmelsen i 55 § 5 mom. i lagen om skatt på arv och gåva om att gåvoskatten för en överlåtelse som sker för generationsväxling ska lämnas odebiterad i sin helhet om överlåtelsen delvis sker mot ett vederlag och vederlaget överstiger 50 procent av det gängse värdet. Skatteverkets förhandsavgörande. Omröstning 3-2.
Lagen om skatt på arv och gåva 55 § 5 mom.