Supreme Administrative Court orders lower court to re-evaluate soundproofing WC costs for an autistic child under disability services law.

Vaikeavammaisen lapsen käytöshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. Äänieristyksen asentaminen WC:hen oli lapsen tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätöntä ja siitä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tuli korvata vammaispalvelulain nojalla asunnon muutostyönä.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 2 momentti

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Oulun hallinto-oikeuden päätös 23.6.2010 nro 10/0301/1

Asian aikaisempi käsittely

A

on 4.1.1999 syntyneen poikansa

B:n

huoltajana pyytänyt, että hänelle korvataan vammaispalvelulain mukaisena tukitoimena poikansa sairauden vuoksi perheen asunnon WC-tilojen äänieristyksen parantamisesta aiheutuvat kustannukset. B huutaa ja hakkaa seiniä WC-käynneillä ja häiritsee siten naapureita.

X:n kunnanhallituksen jaoston alainen viranhaltija

on 24.8.2009 tekemällään päätöksellä § 41 hylännyt hakemuksen. Esitetyt muutostyöt eivät ole sellaisia vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä, joita asiakas sairautensa tai vammansa vuoksi välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

X:n kunnanhallituksen jaosto

on 10.9.2009 tekemällään päätöksellä pitänyt voimassa viranhaltijan päätöksen.

A

on hakenut muutosta kunnanhallituksen jaoston päätökseen ja vaatinut, että jaoston päätös kumotaan. B:lle on korvattava vammaispalvelulain perusteella kustannukset, jotka aiheutuvat perheen WC:n äänieristyksen parantamisesta. B huutaa ja hakkaa seiniä asioidessaan WC:ssä. Naapurit ovat valittaneet sosiaaliviranomaisille, että äiti pahoinpitelee B:tä. Sosiaalityöntekijä on kuulustellut tämän johdosta äitiä. Naapurit ovat myös haukkuneet B:tä, joka on tällöin ollut hysteerinen ja pelokas. Perhe on joutunut muuttamaan asuntoaan tämän vuoksi. Parannettu äänieristys estäisi tämän kaltaisten tilanteiden toistumisen ja estäisi mahdollisen uuden muuton.

X:n kunnanhallituksen jaosto

on lausunnossaan esittänyt, että asunnon WC:n äänieristyksen parantaminen ei ole sellainen asunnon muutostyö, joka kuuluu vammaispalvelulain perusteella korjattavaksi.

A

on vastaselityksessään lausunut, että olosuhteet kotona tulee järjestää siten, että hän pystyy ja jaksaa hoitaa vaikeasti vammaista lastaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Oulun hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 9 §:n 2 momentin (3.4.1987/380) mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentin mukaan korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Asiassa saatu selvitys

Tahkokankaan palvelukeskuksessa 29.5.2009 laaditun kuntoutussuunnitelman mukaan B on autistinen ja lievästi älyllisesti kehitysvammainen henkilö, jolla on vaikeita käytösoireita. Hänellä on ollut myös psykoottisia jaksoja. B:n suurimpana ongelmana on suolen toimintaan liittyvät vaikeat ahdistusoireet. Joutuessaan menemään ulostamaan B huutaa, hakkaa päätänsä ja nipistelee. Lisäksi hän saattaa nipistellä ja repiä äitiään.

Hallinto-oikeuden johtopäätös

Arvioitaessa B:n oikeutta saada korvausta asunnon muutostöistä aiheutuneista kustannuksista tulee lähtökohdaksi ottaa vammaispalveluasetuksen 12 §:n 1 momentissa mainitut esimerkit korvattavista asunnon muutostöistä, joita ovat ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalinen muuttaminen sekä vastaavat muut B:n vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt.

Hallinto-oikeus katsoo, että WC-tilojen äänieristyksen parantaminen poikkeaa laadultaan vammaispalveluasetuksen 12 §:n 1 momentissa luetelluista esimerkeistä eikä sitä voida pitää sellaisena edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna asunnon muutostyönä, josta aiheutuneet kustannukset X:n kunta olisi velvollinen korvaamaan. Kunnanhallituksen jaosto on siten voinut hylätä B:n hakemuksen eikä sen päätöstä ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja katsoo, että haettu asunnonmuutostyö on vammaispalvelulain mukainen sekä lain mukaisena tukitoimena korvattava.

B on autistinen poika, jolla on lievä älyllinen kehitysvamma sekä erittäin vaikeita käytöshäiriöoireita. Ahdistuneena poika huutaa kovaäänisesti. Vessatoiminnoissa huutaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti jopa 45 minuuttia.

Naapurit ovat tehneet metelin johdosta sosiaaliviranomaisille valituksen, koska ovat luulleet poikaa pahoinpideltävän. WC on liian pieni, eikä sinne mahdu kahta ihmistä, joten siistiytyminen siellä on mahdotonta. Taloyhtiön edustajat ovat käyneet tarkastamassa huoneiston ja vessan seinät. Vessan seinät ovat ontot, eikä niiden välissä ole edes villaa eristeenä.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X:n kunnanhallituksen jaosto

on antanut selityksen. A:n hakemia asunnonmuutostöitä ei tule korjata vammaispalvelulain tai -asetuksen mukaisina tukitoimina. Vastuu mahdollisista korjauksista kuulunee vuokranantajalle ja taloyhtiölle.

A

on toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen lisäselvityksenä Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajan lausunnon, jonka mukaan vuokratalon rakentamisen aikaisissa rakennusmääräyksissä asuinhuoneiston huonetilojen välisiin seiniin ei ole vaadittu villoituksia, joten niitä ei ole. Yhtiö ei tee lisäeristyksiä huoneistoihin yhtiön varoin.

A

ei hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antanut vastaselitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja X:n kunnanhallituksen jaoston päätökset ja palauttaa asian jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 9 §:n 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentin mukaan korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Tahkokankaan palvelukeskuksessa 29.5.2009 laaditun kuntoutussuunnitelman mukaan B on autistinen ja lievästi älyllisesti kehitysvammainen henkilö, jolla on vaikeita käytösoireita. Hänellä on ollut myös psykoottisia jaksoja. B:n suurimpana ongelmana on suolen toimintaan liittyvät vaikeat ahdistusoireet. Joutuessaan menemään ulostamaan B huutaa, hakkaa päätänsä ja nipistelee. Lisäksi hän saattaa nipistellä ja repiä äitiään. Lääkärinlausunnon mukaan äitiä tulisi tukea kaikin mahdollisin keinoin, jotta hoitaminen kotona onnistuisi mahdollisimman pitkään eikä tarvetta laitoshoitoon olisi.

B:n vammaisuuden aiheuttamat käytöshäiriöt edellyttävät, että perheen WC on varustettava äänieristyksellä. Äänieristyksen asentaminen WC:hen on sellainen vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa ja vammaispalveluasetuksen 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu asunnon muutostyö, jota B välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kun Oulun hallinto-oikeudella ja X:n kunnanhallituksen jaostolla on ollut asiasta toinen käsitys, hallinto-oikeuden ja jaoston päätökset on kumottava ja asia palautettava jaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Muutostöiden suorittaminen edellyttää asunnon omistajan suostumusta, mihin seikkaan tällä päätöksellä ei ole otettu kantaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Irma Telivuo, Matti Pellonpää, Eila Rother ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.

---

[SV]

Ett gravt handikappat barns beteendestörning förutsatte att familjens WC utrustades med ljudisolering. Ljudisoleringen av WC:t var nödvändig för att barnet skulle klara de funktioner som hör till normal livsföring, varför kommunen med stöd av handikappservicelagen skulle ersätta de skäliga kostnaderna för ljudisoleringen såsom ändringsarbeten i bostad.

Lagen om service och stöd på grund av handikapp 9 § 2 mom.

Förordningen om service och stöd på grund av handikapp 12 §