Court rejects reliance on foreign registry entries alone to prove established business activity for contractor exemption.

Tilaaja oli toukokuussa 2008 tehnyt aliurakkasopimuksen virolaisen yrityksen kanssa hankkimatta eräitä tilaajavastuulain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä. Yritys oli merkitty Viron kaupparekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin huhtikuussa 2004. Tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohdan mukaan tilaajalla ei ole 1 momentin mukaista selvitysvelvollisuutta silloin, kun hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuskumppaninsa täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Rekistereihin tehdyt merkinnät eivät kuitenkaan tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohta ja sen esitöistä ilmenevä tarkoitus huomioon ottaen sellaisenaan osoittaneet toiminnan olevan vakiintunutta, vaan tilaajan tuli arvioida asiaa toiminnan tosiasiallisen harjoittamisen perusteella. Yrityksen toiminnan vakiintuneisuutta oli arvioitava samalla tavoin riippumatta siitä, oliko yrityksen osalta olemassa merkintöjä ulkomaisessa tai suomalaisessa rekisterissä.

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 5 ja 9 §

Hallituksen esitys 114/2006 vp ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö 10/2006 vp

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 22.6.2010 nro 10/0959/3

Asian käsittely työsuojelupiirin työsuojelutoimistossa

Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto

on 15.5.2009 tekemällään päätöksellä 16.12.2008 suoritetun tarkastuksen perusteella laaditun tarkastuskertomuksen nro 08/6149 ja tilaajalta 9.2.2009 ja 11.3.2009 saapuneiden asiakirjojen ja selvitysten perusteella määrännyt A Oy:n (tilaaja) maksamaan laiminlyöntimaksua 5 000 euroa liittyen tilaajan tekemään sopimukseen B Ky:n kanssa, 2 500 euroa liittyen tilaajan tekemään sopimukseen C Oy:n kanssa, 4 500 euroa liittyen tilaajan tekemään sopimukseen D OÜ:n kanssa ja 4 000 euroa liittyen tilaajan tekemään sopimukseen E Oy:n kanssa.

Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on perustellut päätöstään sopimuskohtaisesti muun ohella seuraavasti:

Tilaaja on tehnyt

B Ky:n

kanssa kirjallisen urakkasopimuksen rakennustöistä 1.10.2007. Sopimus ylittää tilaajavastuulain 4 §:n mukaisen raja-arvon 7 500 euroa ilman arvonlisäveroja ja kuuluu tilaajavastuulain soveltamisalan piiriin.

B Oy on merkitty kaupparekisteriin 15.1.2007 ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä ennakkoperintärekisteriin 10.1.2007. B Ky ei ole ollut sopimuksen tekemishetkellä tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla vakiintunut yritys. Tilaajalla on ollut tilaajavastuulain 5 §:n mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan. Tilaaja on hankkinut sopimuskumppania koskevat rekisteritiedot ja verotusta koskevan todistuksen sopimuksen tekemisen jälkeen. Tilaajalla ei ole ollut sopimusta tehtäessä selvitystä eläkevakuutuksista.

Tilaaja on tehnyt

C Oy:n

kanssa sopimuksen pellitystyöurakasta 26.2.2008. Sopimus ylittää tilaajavastuulain 4 §:n mukaisen raja-arvon 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa ja kuuluu tilaajavastuulain soveltamisalan piiriin.

C Oy on merkitty kaupparekisteriin 17.2.2006 ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 1.5.2006 sekä ennakkoperintärekisteriin 31.5.2006. C Oy ei ole ollut sopimuksen tekemishetkellä tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla vakiintunut yritys. Tilaajalla on ollut tilaajavastuulain 5 §:n mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan. Tilaaja on hankkinut sopimuskumppania koskevat rekisteritiedot sopimuksen tekemisen jälkeen. Tilaajalla ei ole ollut esittää verotusta koskevaa todistusta eikä selvitystä eläkevakuutuksista tai sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Tilaaja on tehnyt 20.5.2008

D OÜ:n

kanssa kirjallisen aliurakkasopimuksen. Sopimus ylittää tilaajavastuulain 4 §:n mukaisen raja-arvon 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa ja kuuluu tilaajavastuulain soveltamisalan piiriin.

D OÜ on merkitty Viron kaupparekisteriin 22.4.2004 ja Viron arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 26.4.2004. Suomessa yritystä koskevat verohallinnon perustiedot ovat olleet rekisteröitynä 21.3.2007 alkaen. Suomen ennakkoperintärekisteriin yritys on merkitty 16.3.2007. Tilaajalla ei ole ollut perusteltua syytä luottaa sopimuskumppaniinsa sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuudesta johtuen. Tilaajan olisi tullut hankkia tilaajavastuulain edellyttämät tiedot. Tilaajalta on puuttunut selvitys eläkevakuutuksista ja kaupparekisterinote.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään TyVM 10/2006 vp ottanut kantaa tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohtaan. Toiminnan vakiintuneisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yritys on tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolme vuotta. Valiokunta korosti, että ensisijaisena edellytyksenä on, että tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuoleensa. Tällaisia luottamusta lisääviä seikkoja ovat toiminnan vakiintuneisuus tai aikaisemmat kokemukset osapuolten välisestä sopimustoiminnasta. Tilaajan tulee kuitenkin aina käyttää omaa harkintaansa ja pyytää selvitykset ja tiedot, jos perusteita luottaa sopimusosapuolen aikomukseen täyttää velvoitteitaan ei ole, vaikka toiminta olisi jatkunut yli kolme vuotta. Syynä pyytää selvitykset voi olla esimerkiksi tieto siitä, että yhtiön omistaja on vaihtunut ja uuden omistajan toimintatavat ovat tuntemattomat.

Valiokunta on korostanut, että selvityksiä ei saa jättää hankkimatta vain sillä muodollisella perusteella, että yritys on ollut toiminnassa yli kolme vuotta, jos tilaaja epäilee, että velvoitteet voivat olla hoitamatta. Toisaalta tilaajalla ei olisi velvollisuutta alkaa selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä.

D OÜ oli ollut sopimuksen tekemishetkellä merkittynä virolaiseen kaupparekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin noin neljän vuoden ajan. Kun kyseessä on ollut ulkomainen sopimuskumppani, on tilaajan ollut vaikeampi saada tietoonsa sellaisia tietoja, joiden perusteella voisi epäillä, että velvoitteet voivat olla hoitamatta kuin suomalaisen yrityksen kohdalla. Tilaajan on ollut myös vaikeampi arvioida sopimuskumppaniyrityksen liiketoiminnan harjoittamisen tosiasiallisuutta. Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on katsonut, että tilaajalla on ollut tilaajavastuulain 5 §:n mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan eikä tilaaja ole saanut jättää selvityksiä hankkimatta vain sillä muodollisella perusteella, että yritys on ollut toiminnassa hieman yli kolme vuotta.

Tilaaja on tehnyt

E Oy:n

kanssa 14.3.2007 suullisen sopimuksen kesäkaudella 2007 suoritetuista ohutrappaustöistä. Sopimus ylittää tilaajavastuulain 4 §:n mukaisen raja-arvon 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa ja kuuluu tilaajavastuulain soveltamisalan piiriin.

E Oy on merkitty kaupparekisteriin 22.3.2007 ja ennakkoperintärekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 7.12.2006. Sopimuskumppani ei ole ollut sopimuksen tekemishetkellä tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla vakiintunut yritys. Tilaajalla on ollut tilaajavastuulain 5 §:n mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan.

Tilaajalta ovat puuttuneet selvitykset eläkevakuutuksista ja selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on katsonut, että tilaaja on laiminlyönyt tilaajavastuulain 5 §:n mukaisen selvitysvelvollisuutensa B Ky:n, C Oy:n, D OÜ:n ja E Oy:n kanssa tekemiensä sopimusten osalta.

Tilaajavastuulain 9 §:n 1 momentin kohdan 1 mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on laiminlyönyt 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden.

Tilaajavastuulain 9 §:n 3 momentin mukaan laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet.

A Oy on liikevaihdon perusteella arvioiden pieni yritys, mikä on otettu huomioon laiminlyöntimaksujen suuruutta määrättäessä. Perusteita, joiden johdosta maksuja olisi tullut korottaa tai jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempinä, ei ole.

Käsittely hallinto-oikeudessa

A Oy

on vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätöksen ja poistaa laiminlyöntimaksut tai ainakin alentaa niitä.

Yhtiö on valituksensa perusteluina esittänyt seuraavaa:

B Ky:n kanssa urakkasopimusta tehtäessä 1.10.2007 oli suullisesti sovittu, ettei A Oy maksa B Ky:lle ennen kuin tilaajavastuulain mukaiset selvitykset oli esitetty. B Ky on edelleen tilaajavastuulain tarkoittamissa rekistereissä. A Oy:llä oli perusteltuun luottamukseen syy. Laiminlyöntimaksu on perusteeton.

C Oy on ollut sopimushetkellä merkittynä ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. C Oy:n kanssa oli sovittu, että maksua ei suoriteta sopimuksen perusteella ennen kuin yhtiö toimittaa tarvittavat asiakirjat A Oy:lle. Laiminlyöntimaksu tulee poistaa.

D OÜ:n kanssa 20.5.2008 sopimusta rakennustyöurakasta tehtäessä tiedettiin, että yhtiö on toiminut Virossa vuodesta 2004 alkaen ja että yhtiö oli merkitty 16.3.2007 Suomessa ennakkoperintärekisteriin ja 21.3.2007 arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Erikseen oli sovittu, ettei urakkasopimuksen perusteella suoriteta maksuja ennen asianmukaisten selvitysten saamista. Asiakirjojen perusteella D OÜ:n toiminta on ollut jo vakiintunutta. Ulkomainen yhtiö ei voi olla eri asemassa kuin suomalainen yhtiö. Laiminlyöntimaksu on perusteeton.

E Oy on toimittanut A Oy:lle selvityksen ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuulumisesta ennen sopimukseen perustuvan maksun suorittamista. E Oy:llä ei ole ollut veroja maksamatta. Laiminlyöntimaksu tulee poistaa.

A Oy:n edellä mainitut sopimuskumppanit ovat hoitaneet niille kuuluvat tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet. Yhtiöt ovat edelleen ennakkoperintärekisterissä ja arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Työsuojelupiirin olisi tullut todeta tilaajan pyrkineen poistamaan laiminlyönnin vaikutukset sillä, että sopimukseen perustuvia maksuja ei ole maksettu ennen asiakirjojen toimittamista tilaajalle.

Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto

on antanut valituksen johdosta lausunnon.

A Oy

on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Lain säännökset

Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyydettävä sopimuspuolelta ja tämän on annettava tilaajalle 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, 2) kaupparekisteriote, 3) todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty, 4) todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty sekä 5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Saman lain 5 §:n 3 momentin mukaan tilaaja voi myös itse hankkia 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tilaajalla on oikeus hyväksyä muu kuin viranomaisen antama selvitys 1 momentissa tarkoitetuksi selvitykseksi tai todistukseksi, jos sen on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu arvioija tai tietojen ylläpitäjä.

Lain 5 §:n 4 momentin 2 - 4 kohtien mukaan tilaajan ei tarvitse pyytää edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ja todistuksia, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta, tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta taikka luottamukseen on näihin rinnastettava syy.

Lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on laiminlyönyt 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden. Saman pykälän 2 momentin mukaan laiminlyöntimaksun suuruudeksi määrätään vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa. Pykälän 3 momentin mukaan laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet. Pykälän 4 momentin mukaan laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

Lain esityöt

Hallituksen esityksen (114/2006 vp) mukaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettavan lain keskeisenä tavoitteena on torjua harmaata taloutta ja turvata yritysten tasavertainen kilpailutilanne alihankintaa ja vuokratyövoiman käyttöä koskevissa tilanteissa. Tämän vuoksi työn tilaajalle tulisi velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteita. Näin voitaisiin torjua myös epäterveen kilpailun haittavaikutuksia ja varmistaa, että alihankkijoiden ja vuokrausyritysten työntekijöiden työnantajat noudattavat työnantajavelvoitteita. Tilaajan selvitysvelvollisuutta koskeva lakiehdotuksen 5 §:n säännös on yksi lain keskeisimpiä, koska hankittavien selvitysten tarkoituksena on antaa tilaajalle mahdollisimman oikeat tiedot siitä, onko tämän sopijaosapuoli luotettava ja onko sopijaosapuolen tarkoituksena toimia lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on 5 §:n 1 momentin kohdalla todettu, että tilaajan sopimusosapuolella olisi velvollisuus toimittaa tarvittavat tiedot ja selvitykset tilaajalle ja tilaajalla olisi velvollisuus pyytää tietoja ja selvityksiä, jos sopimusosapuoli ei niitä automaattisesti toimita. Tiedot olisi hankittava ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratyöntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä. Jos tilaaja kuitenkin hankkisi kyseessä olevat tiedot myöhemmin, katsottaisiin selvitysvelvollisuus laiminlyödyksi, ellei sopimuksessa ole purkavaa ehtoa siltä varalta, että tilaaja ei olisi tietojen perusteella tehnyt sopimusta.

Selvitysvelvollisuutta ei olisi myöskään edellä rinnastettavan syyn perusteella. Tällöinkin tulisi täyttyä lainkohdan soveltamisen yleiset kriteerit ja rinnastettavaa syytä tulisi tulkita ahtaasti. Tällainen syy, jonka perusteella tilaaja voisi luottaa sopimuskumppaniinsa, voisi olla esimerkiksi yrityksen koko, jos sillä perusteella sopimuskumppanin julkinen luotettavuus voitaisiin rinnastaa 5 §:n 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin yrityksiin. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa yritysjärjestelyjen johdosta on syntynyt uusi yritys, jonka toiminta ei ole vielä vakiintunut. Yrityksen kokoa arvioitaessa kriteerinä voitaisiin ottaa huomioon joko osakepääoma tai henkilöstömäärä.

Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutarkastuksessa on havaittu, että A Oy:llä ei ollut tilaajana esittää B Ky:n kanssa 1.10.2007 rakennustöistä tehtyyn sopimukseen liittyen edellä selostetun lain 5 §:n 1 momentin 1 - 4 kohtien mukaisia ennen sopimuksen tekemistä hankittuja selvityksiä ja tietoja sopimuspuolestaan. Momentin 1 - 3 kohtien selvitykset tilaaja oli hankkinut lain 5 §:n vastaisesti vasta sopimuksen tekemisen jälkeen. B Ky on merkitty kaupparekisteriin 15.1.2007 alkaen ja ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 10.1.2007.

Työsuojelutarkastuksessa on havaittu myös, että A Oy:ltä puuttui C Oy:n kanssa 26.2.2008 peltityöurakasta tehtyyn sopimukseen liittyen edellä selostetun lain 5 §:n 1 momentin 3 - 5 kohtien mukaiset selvitykset ja tiedot ja että sopimuspuolen rekisteröintitiedot ja kaupparekisteriote oli hankittu lain 5 §:n vastaisesti vasta sopimuksen teon jälkeen. C Oy on merkitty kaupparekisteriin 17.2.2006 alkaen ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 1.5.2006 lähtien ja ennakkoperintärekisteriin 31.5.2006 lähtien.

D OÜ:n kanssa 20.5.2008 tehtyyn rakennusurakkasopimukseen liittyen A Oy:ltä havaittiin puuttuneen sopimuspuolen osalta selvitys eläkevakuutuksen järjestämisestä ja kaupparekisteriote. D OÜ on merkitty virolaiseen kaupparekisteriin 22.4.2004 ja virolaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 26.4.2004. Suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin yhtiö on merkitty 16.3.2007 lähtien.

E Oy:n kanssa 14.3.2007 tehtyyn ohutrappaustöitä koskevaan suulliseen sopimukseen liittyen A Oy:ltä tilaajana puuttui sopimuspuolen osalta selvitys eläkevakuutuksen järjestämisestä ja työhön sovellettavista työehdoista. E Oy on merkitty kaupparekisteriin 22.3.2007 ja ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin 7.12.2006.

A Oy ei ole täyttänyt tilaajan selvitysvelvollisuuttaan laissa edellytetyllä tavalla, koska yhtiö ei ole hankkinut laissa säädetyn mukaisesti ennen sopimusten tekemistä edellä todettuja selvityksiä sopimuspuoliensa osalta.

Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Laiminlyöntimaksua määrätessä on otettu huomioon laiminlyönnin aste, laatu ja laajuus sekä tilaajayrityksen koko ja sopimuksen arvo. Laiminlyöntejä ei ole pidettävä vähäisinä. Asiassa ei ole ilmennyt perustetta laiminlyöntimaksujen poistamiseen tai alentamiseen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy

on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ensisijaisesti kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja määrää laiminlyöntimaksut poistettavaksi tai laiminlyöntimaksujen määrää alennettavaksi. Toissijaisesti, ellei asiaa ratkaista esitetyn vaatimuksen mukaisesti, korkeimman hallinto-oikeuden on tehtävä ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle tilaajan ja D OÜ:n välisen sopimuksen osalta siitä, rikkooko tilaajavastuulain soveltaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sisältämää jäsenvaltioiden välisen tuonnin ja viennin määrällisiä rajoituksia ja kaikkia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä koskevaa kieltoa.

Päätösten täytäntöönpano on kiellettävä siihen saakka, kunnes asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on määrättävä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut sekä Helsingin hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimustensa perusteluiksi A Oy on esittänyt muun ohella seuraavaa:

B Ky:n kanssa on tehty urakkasopimus 1.10.2007. Ennen urakkasopimuksen tekemistä oli tehty suullinen sopimus, jonka mukaan yhtään maksuerää ei suoriteta ennen kuin B Ky on esittänyt tilaajalle tilaajavastuulain 5 §:ssä tarkemmin määritellyt asiakirjat. B Ky on edelleen merkittynä tilaajavastuulain tarkoittamissa rekistereissä ja on toimiva yhtiö. A Oy:llä on ollut tilaajavastuulaissa tarkoitettu perusteltu syy luottaa sopimusosapuolen täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa. Laiminlyöntimaksu on perusteeton.

C Oy:n osalta sopimuksentekohetkellä on ollut tiedossa, että yhtiö on rekisteröity sekä ennakkoperintärekisteriin että arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. C Oy toimii edelleen. Yhtiön kanssa oli sovittu, että sopimuksen perusteella ei suoriteta maksua osaksikaan ennen kuin tarvittavat selvitykset oli toimitettu. Laiminlyöntimaksu on perusteeton.

E Oy on ollut ja on edelleen merkittynä ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhtiöllä ei ole ollut veroja maksamatta. Laiminlyöntimaksu on perusteeton.

Laiminlyöntimaksut tulee yllä mainituin perustein poistaa kokonaan tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä. Maksuja alentavana tekijänä on otettava huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja se, ettei sopimukseen perustuvia maksuja ole suoritettu ennen tarvittavien selvitysten toimittamista tilaajalle.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

, joka 1.1.2010 lukien vastaa Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle kuuluneista tehtävistä, on selityksessään katsonut, että valitus on perusteeton ja tulee hylätä.

Työsuojelun vastuualue on uudistanut B Ky:tä, C Oy:tä ja E Oy:tä koskevalta osalta aiemmin lausumansa ja on viitannut hallinto-oikeuden päätökseen ja sen lopputulemaan.

D OÜ on merkitty virolaiseen kaupparekisteriin 22.4.2004 ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 23.4.2004. Tilaaja on esittänyt D OÜ:tä koskevat selvitykset tarkastustilaisuudessa 16.12.2008 sekä 9.2.2009 lähettämissään lisäselvityksissä. Asiakirjoista ei ilmene, että D OÜ oli toiminut sopimuksen tekemishetkellä yli kolmen vuoden ajan. Tilaaja on vasta hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa ensimmäisen kerran maininnut tienneensä sopimuksen tekemishetkellä sopimuspuolensa liiketoimintahistoriasta.

D OÜ oli ollut sopimuksen tekemishetkellä merkittynä virolaiseen kaupparekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin noin neljän vuoden ajan. Ulkomaisen sopimuskumppanin velvoitteiden hoitamisesta on vaikeampi saada tietoa kuin suomalaisesta yrityksestä. Tilaajan on ollut myös vaikeampi arvioida sopimuskumppaniyrityksen liiketoiminnan harjoittamisen tosiasiallisuutta. Tilaajalla on ollut selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan. Selvityksiä ei olisi saanut jättää hankkimatta vain sillä muodollisella perusteella, että yritys oli ollut toiminnassa hieman yli kolme vuotta.

Tilaajavastuulain valvonnassa yrityksiä ei jaotella niiden kotimaan perusteella. Vakiintuneisuus on laadultaan seikka, joka tilaajan on itse tapauskohtaisesti arvioitava. Mahdollista selvitysvelvollisuuden laiminlyöntiä arvioitaessa selvitetään, oliko tilaajalla perusteltu syy luottaa sopijakumppaniinsa tilaajan käytössä ennen sopimuksen solmimista olleiden tietojen perusteella. D OÜ:n osalta tilaaja ei ole esittänyt muita tietoja kuin sopijakumppanin rekisteröintiajankohdat.

Asiassa on tärkeää selvittää, tulkitaanko eri maista tulevien yritysten olevan tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaisesti vakiintuneita vain sillä perusteella, että ne on rekisteröity kotimaansa tiettyihin rekistereihin yli kolme vuotta ennen sopimuksen solmimista.

A Oy on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, ettei tilaajalla ole ollut minkään sopimuksen osalta tilaajavastuulain 5 §:ssä määriteltyä selvitysvelvollisuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A Oy:n vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

4. Lausunnon antaminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimusten ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta.

Asiassa ei jäljempänä perustelujen kohdassa 2.3 lausuttu huomioon ottaen ole tullut esille sellaista kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi tarpeen.

2. Pääasia

2.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki, 1233/2006) 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyydettävä sopimuspuolelta ja tämän on annettava tilaajalle: 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin; 2) kaupparekisteriote; 3) todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty; 4) todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty; sekä 5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Lain 5 §:n 4 momentin 2 - 4 kohdan mukaan tilaajan ei tarvitse pyytää edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ja todistuksia, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että 2) sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta, 3) tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta taikka 4) luottamukseen on näihin rinnastettava syy.

Lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on laiminlyönyt 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden. Saman pykälän 2 momentin (1233/2006) mukaan laiminlyöntimaksun suuruudeksi määrätään vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa. Pykälän 3 momentin mukaan laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet. Pykälän 4 momentin mukaan laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

2.2 Lain esityöt

Valiokunta on ehdottanut, että lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentti muutetaan takaisin Ulteva 2 -työryhmän ehdottamaan muotoon, jonka mukaan selvityksiä ei tarvitsisi hankkia, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuolen täyttävän velvoitteensa sen perusteella, että tämän toiminta on vakiintunutta. Toiminnan vakiintuneisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yritys on tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolme vuotta. Esimerkiksi niin sanottu pöytälaatikkoyhtiö ei täyttäisi tätä kriteeriä.

Valiokunta on korostanut, että ensisijaisena edellytyksenä on, että tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuoleensa. Tällaisia luottamusta lisääviä seikkoja ovat juuri toiminnan vakiintuneisuus tai aikaisemmat kokemukset osapuolten välisestä sopimustoiminnasta. Tilaajan tulee aina käyttää omaa harkintaansa ja pyytää selvitykset ja tiedot, jos perusteita luottaa sopimusosapuolen aikomukseen täyttää velvoitteitaan ei ole, vaikka toiminta olisi jatkunut yli kolme vuotta. Syynä pyytää selvitykset voi olla esimerkiksi tieto siitä, että yhtiön omistaja on vaihtunut ja uuden omistajan toimintatavat ovat tuntemattomat.

2.3 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Tilaajavastuulain 5 § on hallituksen esityksessä ehdotetusta poiketen säädetty eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdottamassa muodossa, jossa pykälän 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan vakiintumisen kriteeriksi ei ole säädetty kolmen vuoden toiminta-aikaa. Valiokunta on korostanut tilaajan omaa harkintaa sen suhteen, voiko sopimusosapuolen aikomuksiin täyttää velvoitteensa luottaa. Toimintaa, jota ei ole tosiasiallisesti harjoitettu, ei voida pitää vakiintuneena.

A Oy on esittänyt, että D OÜ:n toiminta on ollut sopimusta tehtäessä vuonna 2008 vakiintunutta, kun yhtiö on ollut merkittynä Viron kaupparekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin jo vuonna 2004.

Se, että yritys on merkitty kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai vastaavaan viranomaisrekisteriin, ei kuitenkaan tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin 2 kohta ja sen esitöistä ilmenevä tarkoitus huomioon ottaen sellaisenaan osoita yrityksen toiminnan olevan vakiintunutta. Yrityksen toiminnan vakiintuneisuutta on arvioitava kiinnittäen huomiota siihen, onko yritys tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa. Toiminnan vakiintuneisuutta on arvioitava samalla tavoin riippumatta siitä, onko yrityksen osalta olemassa merkintöjä ulkomaisessa tai suomalaisessa rekisterissä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista tässä asiassa.

4. Täytäntöönpanon kieltäminen

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Timo Viherkenttä, Alice Guimaraes-Purokoski, Maarit Lindroos-Kokkonen ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Kari Nieminen.

---

[SV]

Lagen om beställarens utredningsskyldighet och ansvar vid anlitande av utomstående arbetskraft 5 och 9 §

Regeringens proposition 114/2006 rd samt arbets- och jämställdhetsutskottets betänkande 10/2006 rd