Supreme Court dismisses planning permit for broiler farm due to lack of zoning plan and landscape protection conflicts.

Rakennushankkeessa oli kysymys broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolla ei ole asemakaavaa. Rakennuspaikka sijaitsi taajamarakenteen välittömässä läheisyydessä peltoalueella, joka oli maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.

Suunnittelutarvealueella rakentamisen tuli perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijaisesti rakentaminen perustuu asemakaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voitu myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi ollut mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tämän vuoksi maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitettu maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen oli otettava huomioon, kun arvioitiin täyttyivätkö maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaiset suunnittelutarveratkaisun oikeudelliset edellytykset.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 § 1 momentti, 54 § 1 momentti ja 137 § 1 momentti

Ks. myös KHO 11.5.2009 T 1115.

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.6.2009 nro 09/0261/2

Asian aikaisempi käsittely

Nurmon rakennuslautakunta

on 29.4.2008 §:n 23 kohdalla tekemällään ja julkipanon jälkeen 13.5.2008 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen saada rakentaa kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruinen broilerikasvattamo Nurmon kunnan (nykyisin Seinäjoen kaupungin) Nurmon kylässä sijaitsevalle Havooston tilalle RN:o 8:1456.

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

Länsi-Suomen ympäristökeskus

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Nurmon rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n hakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi ympäristökeskus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rakennuspaikka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealueen merkinnällä osoitetulla alueella keskellä peltoaukeaa, joka on maakuntakaavassa osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään KHO 2006:24 kumonnut Nurmon kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymän yleiskaavan rakennuspaikan osalta sekä koko siltä alueelta, jolla Larvatalon Broiler Oy:n toiminta sijaitsee. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lupayksikkö on myöntänyt 12.12.2007 hankkeelle ympäristöluvan, josta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Suunnittelutarvealueen maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen alueella perustuisi asemakaavaan. Alueella oli vuonna 2003 toiminnassa tai suunnitteilla yhdeksän kotieläintalouden suuryksikköä ja useita pienempiä eläinsuojia. Alueella on runsaasti pientaloasutusta limittäin maatilojen kanssa Keski-Nurmontien varressa ja Nurmonjoen rannassa. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee tien ja joen välisellä laajalla rakentamattomalla peltoaukealla. Rakennushankkeen läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Hieman etäämmällä on useita muita häiriytyviä kohteita ja asuinrakentamiseen osoitettuja asemakaava-alueita. Rakennuspaikka rajautuu ehdotusvaiheessa olevaan ABC-liikennemyymälän asemakaava-alueeseen. Alueen ympäristössä on vireillä laajoja Seinäjoen uuden eteläisen ohitustien ja valtateiden liikenteen sujuvuuteen liittyviä tiehankkeita, jotka sisältävät runsaasti tilaa vaativia eritasoristeys- ja kiertoliittymäjärjestelyjä.

Maatilatalouden suuret tuotantoyksiköt johtavat erityisesti raskaan liikenteen lisääntymiseen. Lisääntyvä liikenne edellyttää tieyhteyksien rakennuspaikkakohtaista laajempaa suunnittelua. Valituksenalaisesta päätöksestä ei ilmene, onko suunnitellun rakennuspaikan liikenteeseen mahdollista käyttää valtatien 19 liittymää tai järjestää sitä korvaava liittymä. Korvaavan liittymän järjestäminen rakennuspaikan läheisyyteen ei ole mahdollista suunnitellun ABC-liikenneaseman kiertoliittymän vaatiman tilan vuoksi. Päätöksestä ei myöskään ilmene, että rakennushankkeen jätevesihuollon tai jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyyttä olisi tutkittu. Näiltä osin on jäänyt tutkimatta, onko hakemuksen suostumiseen ollut oikeudellisia edellytyksiä.

Maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset korostavat kaavallisen suunnittelun tarvetta sijoitettaessa näin kookkaita rakennuksia, jotka aiheuttavat ympäristöhaittoja ja raskasta liikennettä kysymyksessä olevalle alueelle. Asemakaavoituksen mahdollistama laajempi vaikutusarviointi olisi tässä tapauksessa tarpeen Nurmon Keskustan ja Tepon asemakaava-alueen, Atrian Seveso-direktiivin mukaisen toiminnaltaan valtakunnallisen Atria Oyj:n elintarviketehtaan ja sen ympäristöön maakuntakaavassa osoitetun teollisuuden kehittämisalueen, Keski-Nurmontien varren erilaisten keskenään ristiriitaisten alueidenkäyttötarpeiden, valtatien 19 suunnittelun, läheisyydessä olevan maakuntakaavassa maakunnalliseksi virkistysalueeksi osoitetun golfkentän toiminnan, nyt kysymyksessä olevan yhteensä 90 000 broilerin kasvattamon sekä muiden ympäristössä sijaitsevien samaa kokoluokkaa olevien maatilatalouden suuryksiköiden ja pienempien maatilojen toiminnan sopeuttamiseksi keskenään.

Suunnittelutarveharkinnassa ei voida saada sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida kaavoituksen sisältövaatimusten täyttymisen kannalta, vaan rakentamisen sijoittamisesta tulisi päättää kaavoitusmenettelyssä, kuten korkein hallinto-oikeus on katsonut ratkaisussaan 18.1.2007 taltionumero 124. Valituksenalaisen päätöksen tarkoittama rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä. Myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisia oikeudellisia edellytyksiä.

Nurmon rakennuslautakunta

on antanut ympäristökeskuksen valituksen johdosta lausunnon.

Larvatalon Broiler Oy

on antanut ympäristökeskuksen valituksen ja rakennuslautakunnan lausunnon johdosta selityksen sekä toimittanut lisäselvitystä.

Länsi-Suomen ympäristökeskus

on antanut rakennuslautakunnan lausunnon sekä Larvatalon Broiler Oy:n selityksen ja lisäselvityksen johdosta vastineen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valituksen Nurmon rakennuslautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

(---)

Suunnittelutarveratkaisu

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Saman lain 137 §:n 4 momentin mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on muun muassa, että rakentaminen täyttää 135 §:n 3-6 kohdassa asetetut vaatimukset ja että teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 3-6 kohtien mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennus soveltuu paikalle; rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Larvatalon Broiler Oy:n hanke

Yhtiön hakemuksessa on kysymys siitä, täyttääkö hakemuksen mukaisen broilerikasvattamon ja siihen liittyvän noin 30 kuutiometrin suuruisen pesuvesisäiliön rakentaminen Havooston tilalle maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen erityiset edellytykset. Kasvattamo on tarkoitettu 30 000 broilerille. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Nurmonjoen, Keski-Nurmontien ja valtatien 19 välisellä avoimella peltoalueella noin 300 metrin etäisyydellä valtatiestä ja noin 500 metrin etäisyydellä Nurmonjoesta. Rakennuksen ulkomitat ovat noin 30 x 59 metriä ja harjan korkeus noin 7 metriä. Rakennuksen yhteyteen suunniteltujen kolmen rehusäiliön korkeus on noin 12 metriä ja leveys yhteensä noin 7,8 metriä.

Rakennuspaikkaa lähinnä sijaitsevat käytössä olevat asuinrakennukset ovat hakijayhtiön osakkaiden Petri ja Mari Penttilän asuinrakennus noin 200 metrin etäisyydellä pohjoiskoillisessa sekä sen vieressä noin 220 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta sijaitseva toinen asuinrakennus. Etäisyys seuraavaan käytössä olevaan asuinrakennukseen, joka on Suvantojen asuinrakennus, on länsisuunnassa noin 380 metriä. Etäisyys Nurmon kunnanvaltuuston 8.12.2003 hyväksymässä Keskustan yleiskaavassa 2015 merkinnällä AP-2 osoitettuun, luoteessa sijaitsevaan asuinalueeseen on samoin noin 380 metriä. Etäisyydet asemakaava-alueilla sijaitseviin olemassa oleviin asuinalueisiin ovat yli 500 metriä. Rakennuspaikan etäisyys ympäristökeskuksen valituksessa viitattuun ABC-liikennemyymälän suunniteltuun rakennuspaikkaan on noin 350 metriä ja etäisyys golfkenttään noin 3,5 kilometriä.

Rakennuspaikasta noin 140 metriä luodepohjoiseen toimivat hakijan omistamat, aiemmin rakennetut kaksi yhteensä 60 000 broilerin kasvattamoa. Seuraavaksi lähimmät eläinsuojat ovat noin 450 metrin etäisyydellä toimiva 30 000 broilerin kasvattamo ja noin 500 metrin etäisyydellä toimiva 608 lihasian sikala. Lisäksi alueella toimii asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan neljä muuta sikalaa ja yksi lypsykarjatila 850-1 300 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Nurmonjokilaakson osa-alue, johon myös nyt kysymyksessä oleva alue kuuluu, on erityisominaisuuksiensa takia osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Rakennuspaikka sijaitsee lisäksi maakuntakaavassa kaavan esitystarkkuuden puitteissa Seinäjoen kaupungin kaupunkikehittämisen kohdealuemerkinnällä kk rajatun alueen reunamilla. Rakennuspaikalla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

(---)

Ympäristökeskuksen valitus

Larvatalon Broiler Oy:n hakemusasiakirjoista selviää, että pääsytie rakennuspaikalle järjestetään Rintatien yksityistieltä valtatielle 19 olevasta liittymästä. Kun myös otetaan huomioon kasvattamoon suunnitellun toiminnan laajuus, ei hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys ole vaatinut liikenteen vaikutusten erityistä selvittämistä. Hakemusasiakirjojen sekä hakijan valitusten johdosta antaman selityksen mukaan hankkeen jätevesihuolto on tarkoitus järjestää keräämällä laitoksen kaikki jätevedet umpisäiliöön. Kysymys laitoksen toiminnasta aiheutuvan lannan, pesu- ja desinfiointivesien sekä sosiaalitilojen wc- ja muiden jätevesien käsittelystä on ratkaistu ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa. Muun jätteen jätehuolto on vaikeuksitta järjestettävissä rakennuspaikalle eikä jätehuollon järjestämisen edellytyksiä ole ollut tarpeen erikseen selvittää suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Rakennuslautakunnan on siten katsottava tutkineen rakennusluvan erityiset edellytykset riittävässä laajuudessa.

Larvatalon Broiler Oy:n hankkeessa on kysymys maatalouteen liittyvästä rakentamisesta maatalouskäytössä olevalle alueelle. Kun otetaan huomioon broilerikasvattamon rakennuspaikan sijainti ja rakentamisen laajuus sekä etäisyydet edellä esitettyihin muihin maankäyttömuotoihin alueella, ei rakentamisen voida katsoa aiheuttavan haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuttavan haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentaminen sijoittuu aukealle peltoalueelle. Kysymys on kuitenkin maatalousalueella tavanomaisesta maatalouskäyttöön liittyvästä rakentamisesta, joten rakentamisen on sinänsä katsottava olevan sopivaa maisemalliselta kannalta. Alueella ei asiakirjojen mukaan ole erityisiä luonnonarvoja eikä rakentaminen myöskään vaikeuta virkistystarpeiden turvaamista. Kun lisäksi otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu rakennuspaikan pääsytiestä sekä vesi-, jäte- ja jätevesihuollosta, suunniteltu rakentaminen täyttää rakennusluvan erityiset edellytykset myös näiltä osin.

Rakennuslautakunnan päätöksen kumoamiseen ja yhtiön hakemuksen hylkäämiseen ei edellä mainitun perusteella ole ympäristökeskuksen valituksen johdosta syytä.

(---)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Länsi-Suomen ympäristökeskus

on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Nurmon rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n hakemus on hylätään.

Vaatimuksensa tueksi ympäristökeskus on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä ei ole pelkästään tai edes pääasiassa maatalouskäytössä oleva alue. Alueen rakennuskanta koostuu limittäin sijaitsevista asuinrakennuksista ja maatalouden tuotantorakennuksista. Alue sijaitsee Nurmon keskustan asemakaava-alueen lievealueella ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan asuinalueeksi osoitettujen alueiden lievealueella.

Maakuntakaavassa on osoitettu suurten maatilatalouden tuotantorakennusten rakentamisen mahdollistamiseksi alueita maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2). Tämä kysymys on siten tutkittu maakuntakaavassa. Nyt kysymyksessä olevaa aluetta ei ole osoitettu mk-2 -alueeksi. Maakuntakaava ei siten pidä aluetta suurimuotoisen eläintuotannon alueena eikä ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua muodostamaan aluetta sellaiseksi.

Nurmon kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta sekä Seinäjoen kaupunkiseudun terveysyhtymän ympäristönsuojelulautakunta ovat lausunnoissaan vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Nurmon kunta on tietoisesti pyrkinyt poistamaan suuria maatilatalouden tuotantorakennuksia alueelta hankkimalla tuotantoalueita kunnan omistukseen ja tarjoamalla yrittäjille uusia alueita toiminnan jatkamista varten. Myös nyt kysymyksessä olevalle yrittäjälle on useasti tarjottu uutta aluetta. Kunta ei siten ole pitänyt kysymyksessä olevaa aluetta maatalousalueena. Myös kunnan tahdolle alueen käytön järjestämisestä tulisi antaa asiassa merkitystä.

Rakennushanke aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää riittäviin perus- ja vaikutusselvityksiin perustuvaa vuorovaikutteista kaavoitusmenettelyä.

Merkitään

, että kuntaliitoksen johdosta alue kuuluu Seinäjoen kaupunkiin.

Seinäjoen kaupunginhallitus

on ympäristökeskuksen valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitus hylätään.

Larvatalon Broiler Oy

on ympäristökeskuksen valituksen ja kaupunginhallituksen selityksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja ympäristökeskus velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Länsi-Suomen ympäristökeskus

on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Larvatalon Broiler Oy:lle.

Larvatalon Broiler Oy

on antanut ympäristökeskuksen vastaselityksen johdosta vastineen ja toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylätään.

2. Larvatalon Broiler Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelu¬tarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Tosiseikat

Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella. Alueelle ei ole hyväksytty asemakaavaa.

Suunniteltu broilerikasvattamo on tarkoitettu 30 000 broilerille. Larvatalon Broiler Oy:n kaksi olemassa olevaa broilerikasvattamoa, jotka on tarkoitettu yhteensä 60 000 broilerille, sijaitsevat suunnitellun broilerikasvattamon luoteispuolella noin 140 metrin etäisyydellä.

Suunnitellun broilerikasvattamon rakennuspaikka sijaitsee peltoalueella, joka on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Rakennuspaikalla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Oikeusvaikutteisessa Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 valtatien 19 länsipuolelle noin 350 metrin etäisyydelle rakennuspaikasta on osoitettu laaja pientalovaltainen asuntoalue (AP-2). Yleiskaavamääräysten mukaan AP-2-alue varataan tehokkaaseen pientaloasumiseen ja alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta.

Rakennuspaikan lounaispuolella noin 350 metrin etäisyydellä on vireillä Keski-Nurmontien liike- ja huoltamorakennusten korttelin asemakaavan laadinta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa liikennemyymälän toteuttaminen valtatien 19 ja Keski-Nurmontien risteyksen tuntumaan.

Oikeudellinen arviointi

Suunnittelutarvealueella rakentamisen tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijaisesti rakentaminen perustuu asemakaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tämän vuoksi myös maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitettu maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen on otettava huomioon, kun arvioidaan täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaiset suunnittelutarveratkaisun oikeudelliset edellytykset.

Rakennuspaikka, jolle on tarkoitus sijoittaa kookas broilerikasvattamohalli, sijaitsee maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osoitetulla avoimella peltoalueella. Rakennuspaikka on olemassa olevan taajamarakenteen välittömässä läheisyydessä ja sen länsipuolelle on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu uusi asuinalue. Rakennuspaikan lounaispuolella on vireillä asemakaavoitus liikennemyymälän toteuttamiseksi. Larvatalon Broiler Oy:llä on jo alueella kaksi saman kokoluokan broilerikasvattamoa.

Mahdollisuudet laajenevaa broilerien tuotantotoimintaa koskevan rakentamisen yhteensovittamiseen alueen muihin toimintoihin tulee ratkaista asemakaavalla. Rakennushankkeesta aiheutuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueen kaavoitukselle, eikä rakentaminen ole mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopivaa maisemalliselta kannalta. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset on kumottava ja Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylättävä.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Larvatalon Broiler Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.

---

[SV]

Målet gällde byggandet av en broileruppfödningsanläggning på ett område i behov av planering som avses i 16 § 1 mom. i markanvändnings- och bygglagen. Ingen detaljplan gällde på området. Byggplatsen var belägen på ett åkerområde i omedelbar närhet till tät bosättning. Åkerområdet hade i landskapsplanen betecknats som ett med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården viktigt område.

När något byggs på ett område i behov av planering, ska byggandet basera sig på tillräcklig planering, i första hand en detaljplan. När det är fråga om ett enskilt bygge ersätter ett positivt planeringsbehovsavgörande detaljplaneringen. Ett sådant planeringsbehovsavgörande var inte möjligt om bygget var sådant att för det inte hade kunnat anvisas plats i en detaljplan. Därför skulle landskapsplanens styrande inverkan på detaljplaneringen, om vilken bestäms i 32 § 1 mom. och 54 § 1 mom. i markanvändnings- och byggplanen, beaktas när det gällde att ta ställning till om det fanns juridiska förutsättningar för ett planeringsbehovsavgörande enligt 137 § 1 mom. i markanvändnings- och bygglagen.

Markanvändnings- och byggplanen 32 § 1 mom., 54 § 1 mom. och 137 § 1 mom.

Se även HFD 11.5.2009 liggare 1115.