Supreme Administrative Court dismissed appeal regarding municipality's right to exercise pre-emptive purchase rights under the Pre-emption Act.

Etuostolain 1 §:ssä säädetään etuoston edellytyksistä ja lain 5 ja 6 §:ssä etuosto-oikeuteen kohdistuvista rajoituksista. Etuosto on lakiin perustuva kunnan maapolitiikan toteuttamisväline, jota käyttämällä kunnalla on oikeus laissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin lunastaa myyty kiinteistö tulemalla kauppakirjassa mainitun ostajan sijaan. Etuoston käyttämisen sallittavuuden arviointi suhteellisuusperiaatteen kannalta ei edellä lausuttuun nähden sinänsä voinut perustua sen punnintaan, mikä on kiinteistökaupan ostajan mahdollisesti saamatta jääneen edun suuruus ja mitkä ovat kunnan mahdollisuudet saada maa-alue haltuunsa muilla keinoilla kuin käyttämällä etuostoa.

Etuostolaki 1 §, 5 § ja 6 §

Hallintolaki 6 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeuden päätös 22.10.2008 nro 08/0531/3

Asian aikaisempi käsittely

Lohja Rudus Oy Ab

on 30.3.2007 vahvistetulla kauppakirjalla ostanut Powerflute Oy:ltä pinta-alaltaan noin 20 hehtaarin suuruisen rakentamattoman määräalan Kuopion kaupungin Savilahden kylässä sijaitsevasta Ruokolahti-nimisestä tilasta RN:o 1:120 sekä noin 34 hehtaarin suuruisen rakentamattoman määräalan samassa kylässä sijaitsevasta Sorsasalo-nimisestä tilasta RN:o 1:97. Kauppakirjan mukaan määräalojen kauppahinta muodostuu peruskauppahinnasta 1 600 000 euroa sekä mahdollisesta lisäkauppahinnasta, joka on sidottu hyödynnettävissä olevan kiviaineksen määrään.

Kuopion kaupunginhallitus

on päätöksellään 18.6.2007 (§ 400) päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan Powerflute Oy:n ja Lohja Rudus Oy Ab:n välisessä kiinteistökaupassa.

Kuopion kaupungingeodeetin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevassa esityksessä tekniselle lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle on todettu muun ohella seuraavaa:

Kaupunki omistaa mäkialueen pohjoispään myydyn alueen pohjoispuolella.

Myyty alue on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu suurimmaksi osaksi teollisuus- ja varastoalueeksi. Kaupan kohteena olevan mäkialueen korkein kohta alueen halkaisevan tiealuevarauksen pohjoispuolella on kuitenkin osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi.

Kaupungin yrityspalvelu on useaan eri otteeseen todennut, että kaupungin käytettävissä olevat teollisuusalueet Sorsasalossa ovat loppumassa. Tämän johdosta kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2007-2010 on kirjattu teknisen viraston tavoitteiksi vuodelle 2007 muun muassa Sorsasalon yritystonttien tarjonnan lisääminen.

Tehty maa-aluekauppa tähtää kysymyksessä olevan mäkialueen louhimiseen lähes kokonaan, mikä on ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Etuosto-oikeuden käyttämisellä varmistetaan alueen yleiskaavallinen toteutuminen ja samalla luodaan edellytykset kaupungin teollisuustonttivarannon kasvattamiselle.

Lohja Rudus Oy Ab on toimittanut kaupungille 14.5.2007 ehdotuksen yhteistoiminnasta Sorsasalon kehittämiseksi. Kaupungingeodeetin mielestä kaupunki voi esitettyä yhteistoimintamallia paremmin toteuttaa kaavallisia ja elinkeinopoliittisia tavoitteitaan, mikäli alue on kaupungin omistuksessa.

Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus

on, toimitettuaan asiassa 14.8.2008 suullisen käsittelyn, hylännyt valituksenalaisella päätöksellään 22.10.2008 Lohja Rudus Oy Ab:n, 2.1.2008 lukien Rudus Oy, Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä tekemän valituksen, jossa oli siitä ilmenevillä perusteilla vaadittu kaupunginhallituksen päätöstä kumottavaksi, sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Pääasia

Sovellettavat säännökset

Etuostolain 1 §:n, oikeastaan 1 §:n 1 momentin, mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa.

Etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Hallintolain 6 §:n

(hallinnon oikeusperiaatteet)

mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Asiassa saatu selvitys

Kirjallisessa menettelyssä saatu selvitys

Lohja Rudus Oy Ab on 30.3.2007 päivätyllä kauppakirjalla ostanut noin 20 hehtaarin suuruisen määräalan Kuopion kaupungin Savilahden kylässä sijaitsevasta tilasta Ruokolahti RN:o 120, oikeastaan RN:o 1:120, sekä noin 34 hehtaarin suuruisen määräalan samassa kylässä sijaitsevasta tilasta Sorsasalo RN:o 1:97 peruskauppahinnalla 1 600 000 euroa. Lopullinen kauppahinta on sidottu hyödynnettävissä olevan kiviaineksen määrään. Kuopion kaupunki on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeutta mainittujen määräalojen kaupassa.

Rudus Oy on valituksessaan katsonut, ettei etuosto-oikeutta ole käytetty yhdyskuntarakentamista varten. Oikeudenkäynnin myöhemmässä vaiheessa yhtiö on ilmoittanut, ettei se kiistä Kuopion kaupungin tarkoitusta hankkia maa yhdyskuntarakentamista varten. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että kaupunki on toiminut asiassa hallinnossa noudatettavien tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Vielä yhtiö on katsonut, että päätös käyttää etuosto-oikeutta rikkoo luottamuksensuojaperiaatetta.

Suullisessa käsittelyssä saatu selvitys

Rudus Oy:n nimeämä todistaja Teuvo Aarnio

kertoi, että karkea kiviaines on ehtymässä ja sen vuoksi on siirrytty kalliokiven käyttöön. Kallion tulee olla hyödynnettävissä lähellä käyttökohteita. Rudus Oy kävi neuvotteluja Kuopion kaupungin kanssa ja pyrki saamaan selvyyden muun ohella etuosto-oikeuden käyttämisestä. Aarnio kertoi Hepomäen olevan alue, jolta kallioaines irrotetaan, jotta alueelle on mahdollista rakentaa. Tällainen esirakentaminen on tavanomaista. Aarnion kertoman mukaan kaavoitus mahdollistaa Sorsasalossa 2,5-3 miljoonan kuutiometrin ottamismäärät. Kaavoituksen mahdollistamat massamäärät vastaavat Rudus Oy:n suunnittelemaa ottamismäärää. Alueen kiviaines ei ole parasta laatua, mutta se on markkinoitavissa. Sorsasalo on kiviaineksen ottamisen kannalta tärkeä alue Kuopion kaupunkirakenteen sisällä. Kaupan arvo tulee kiviaineksen hinnasta.

Asian oikeudellinen arviointi

Yksityisen tahon tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä päätösten pysyvyyteen. Tämä niin kutsuttu luottamuksensuojaperiaate korostaa hallinnon julkista luotettavuutta. Vaatimusta luottamuksensuojasta etuosto-oikeusasiassa ei voida tehokkaasti esittää maa-aluetta koskeneiden neuvottelujen tai niihin liittyneiden viranhaltijoiden lausumien perusteella. Kunnan edustajat ovat asian aiemmissa vaiheissa käyneet neuvotteluita luonteeltaan ensisijaisesti yksityisoikeudellisessa oikeussuhteessa. Nämä neuvottelut tai viranhaltijoiden neuvotteluiden yhteydessä antamat lausunnot eivät ole sitoneet julkisen vallan käyttöön tässä asiassa toimivaltaista kaupunginhallitusta sen käyttäessä etuosto-oikeuteen liittyvää julkista valtaa etuostolain mukaiseen tarkoitukseen eikä niiden perusteella ole voinut muodostua luottamuksensuojaa etuosto-oikeuden käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen.

Kaupungin maapoliittinen ohjelma ei ole välittömästi oikeudellisesti sitova normi, vaan pikemminkin kyseistä tarkoitusta yleisellä tasolla ohjaava asiakirja, joten se jättää laajan harkintavallan toimijoille. Asian ollessa näin ei edellä olevia johtopäätöksiä voida tehdä toisin valittajien tähän ohjelmaan kiinnittyvien perusteiden pohjalta.

Kuopion kaupunginhallituksen päätös ei ole lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että Rudus Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rudus Oy

on valituksessaan vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden ja Kuopion kaupunginhallituksen päätökset kumotaan ja Kuopion kaupunki velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Vaatimusten tueksi on uudistettu hallinto-oikeudelle esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden näkemys on, että kaupunki ei ole toiminut hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Perusteluissaan hallinto-oikeus on asettanut puntariin toisaalta kaupungin yhdyskuntarakentamisen turvaamisen ja edistämisen sekä toisaalta sen, että Rudus Oy on menettänyt mahdollisuuden kiviaineksen hyödyntämiseen.

Maanrakennustoiminnan harjoittaminen on merkittävä osa Rudus Oy:n toimialaa. Yhtiö on maamme johtava kiviainestoimittaja ja murskausurakoitsija. Powerflute Oy:ltä hankitut määräalat on ostettu nimenomaisesti kiviainesliiketoiminnan harjoittamisen tarkoituksessa ja kauppa on ollut Rudus Oy:lle merkittävä, koska kiviaines sijaitsee lähellä käyttökohteita, mikä puolestaan johtaa kuljetusmatkojen ja -kustannusten optimointiin ja tätä kautta edelleen kasvavaan kilpailuetuun. Mikäli käsillä olevassa tapauksessa kiviaines Rudus Oy:n kohteisiin jouduttaisiin kuljettamaan kauempaa kuin Sorsasalosta, kuljetuskustannukset lisääntyisivät merkittävästi. Mikäli Rudus Oy menettää lopullisesti oikeutensa Sorsasalon kalliovarantoon, tällä on vaikutusta myös yhtiön myyntikatteeseen.

Sorsasaloa lukuun ottamatta Rudus Oy:llä on Kuopion alueella käytössään kiviaineksen ottoon ainoastaan Hepomäen kallioalue, ja kyseiseltä alueelta kiviraaka-ainetta on saatavissa vain noin 6-7 vuoden tarvetta varten. Mikäli yhtiö nyt menettää Sorsasalon alueen kaupungille, yhtiön kallioraaka-aineeseen perustuva kiviainesliiketoiminta Kuopion läheisyydessä päättyy 6-7 vuoden päästä kokonaan.

Tarkasteltaessa hallinnon suhteellisuusperiaatetta sekä punnittaessa kaupungin tarpeita ja Rudus Oy:n etua keskenään on selvää, että kaupunki on etuosto-oikeutta käyttämällä tosiasiassa vaikeuttanut yhtiön ydinliiketoiminnan harjoittamista merkittävästi ja vaikuttanut liiketoiminnan kannattavuuteen negatiivisella tavalla. Kaupunki on toiminut näin, vaikka se olisi voinut päästä tavoitteeseensa eli maan hankintaan kaavoitusta ja yhdyskuntarakentamista varten myös yhtiön etuihin ja oikeuksiin vähemmän puuttuvalla tavalla eli vapaaehtoisin kaupoin.

Kaupungin etuostoa koskeva päätös ei ole ollut välttämätön kaupungin esittämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vapaaehtoinen kauppa olisi ollut myös kaupungin edun mukaista eikä se olisi vaikeuttanut aluetta koskevien kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmien toteuttamista. Tosiasiassa kaupunki olisi saanut maan omistukseensa valmiiksi louhittuna ja tasoitettuna raakamaan hinnalla. Hallinnon toimet, jotka puuttuvat yksityisen oikeuteen enemmän kuin on välttämätöntä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi, ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia ainoastaan, milloin toimet ovat välttämättömiä. Näin ollen kaupungin on katsottava rikkoneen suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi kaupunki on päätöksellään aiheuttanut tarpeetonta haittaa Rudus Oy:lle, mikä sekin on suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Sille, että kaupungin kaavoitustoimi ei Leo Kososen todistajanlausunnon mukaan ollut tutkinut vapaaehtoisen kaupan kaavallisia mahdollisuuksia, ei voida eikä tule antaa merkitystä. Kaupungin olisi sen varmistamiseksi, ettei yksityisen oikeuteen puututa enempää kuin on välttämätöntä, päätöstä tehdessään tullut nimenomaisesti tutkia etuostopäätöksen vaikutukset perusteellisesti kaavoitus mukaan lukien. Se, että kaupunki ei ole näin toiminut, ei voi vaikuttaa yksityisen oikeuteen kielteisesti.

Mikäli kaupunki olisi hankkinut kohteen omistukseensa vapaaehtoisin kaupoin ja siten noudattanut suhteellisuusperiaatetta, se olisi myös samalla noudattanut maapoliittista ohjelmaansa. Maapoliittisen ohjelman mukaisesti kaupungin olisi tullut maanhankinnassa pyrkiä ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan kohtuullisella hinnalla. Vaikka kaupungin maapoliittinen ohjelma ei ole välittömästi sitova normisto, se on kuitenkin hallinnollisen valmistelun tuloksena syntynyt strateginen asiakirja, joka sisältää tarpeelliset linjaukset maapolitiikan hoitamiseksi. Maapoliittisen ohjelman sisältämää ohjeistusta ei siten voida pitää merkityksettömänä ja sillä voitaneen kuvitella olevan tosiasiassa merkittävää ohjaavaa vaikutusta. Vaikka maapoliittinen ohjelma jättääkin tulkitsijalleen harkintavaltaa, harkintavallan käytön mahdollisuus ei saa johtaa hallinnon oikeusperiaatteiden vastaiseen toimintaan. Lisäksi kaupunki itse on vedonnut maapoliittiseen ohjelmaan etuostoa perustellessaan.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että aiemmat neuvottelut kohteen mahdollisesta vapaaehtoisesta kaupasta osapuolten välillä ovat olleet yksityisoikeudellisia eivätkä ne ole sitoneet kaupunginhallitusta sen käyttäessä julkista valtaa etuosto-oikeusasiaa käsiteltäessä. Hallinto-oikeus liittää mainitun perustelunsa luottamuksensuojaperiaatteen yhteyteen. Rudus Oy on aiemmassa kirjelmöinnissään vedonnut luottamuksensuojaperiaatteeseen vain siinä yhteydessä, kun se on todennut sillä olleen oikeuden luottaa geodeetin lausuntoon omaa kaupantekoaan Powerflute Oy:n kanssa harkittaessa, ei siis Rudus Oy:n ja kaupungin kauppaneuvotteluiden yhteydessä. Aiempia neuvotteluita ja varsinaista päätöksentekoa ei kuitenkaan voida hallinto-oikeuden esittämällä tavalla erottaa toisistaan. Asiaan on kiinnitettävä huomiota nimenomaan suhteellisuusperiaatteen yhteydessä.

Ensinnäkin julkisen vallan käyttöön lukeutuvat myös asian ratkaisemista välittömästi palvelevat valmistelutoimet. Koska tekninen lautakunta ja kiinteistö- ja mittaustoimen päällikkönä toimiva kaupungingeodeetti ovat valmistelleet etuostoa koskevan asian kaupunginhallituksen ratkaisua varten, ovat myös teknisen lautakunnan ja geodeetin toimet julkisen vallan käyttöä ja niiden toimiin soveltuvat siten hallinnon oikeusperiaatteet. Hallinnon oikeusperiaatteet ja nimenomaisesti suhteellisuusperiaate on tullut huomioida myös kaupunginhallituksen päätöksentekoa edeltävässä viranomaistoiminnassa sen luonteesta riippumatta.

Edelleen on otettava huomioon, että käsillä olevassa asiassa sama taho, joka kaupungin puolelta neuvotteli Rudus Oy:n kanssa vapaaehtoisesta kaupasta, eli tekninen toimi mukaan lukien kaavoitusosasto, esitteli asian myös kaupunginhallitukselle. Valmisteleva taho oli siten jo kauppaneuvottelujen aikana kerännyt tietoa kohteesta ja asiasta, johon tietoon esitys kaupunginhallitukselle myös perustui ja jonka nojalla kaupunginhallitus teki päätöksensä. Etuostoa edeltäviä kauppaneuvotteluja ei voida erottaa kaupunginhallituksen päätöksenteosta. Koska kauppaneuvotteluihin osallistuneet tahot ovat viranomaisia, niillä on ollut paras tietämys asiasta sekä myös tosiasiallinen valta muotoilla se esitys, jonka perusteella kaupunginhallitus on tehnyt etuostoa koskevan päätöksensä. Valmistelevien viranomaisten olisi siten tullut esitystä kaupunginhallitukselle valmistellessaan kiinnittää huomiota siihen, että suhteellisuusperiaatetta ei rikota.

Kaupunki on etuosto-oikeutta koskevassa päätöksenteossa toiminut hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti seurauksin, että Rudus Oy:n Suomen perustuslailla turvattu omaisuuden suoja on uhattuna ja yhtiö on joutunut käynnistämään oikeudellisen prosessin omaisuutensa turvaamiseksi. Koska kaupunki on näin menetellyt virheellisesti, se on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Kuopion kaupunginhallitus

on selityksessään esittänyt, että valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Kaupunginhallitus on viitannut aikaisemmin lausumaansa ja hallinto-oikeuden päätökseen sekä lausunut, että valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, mikä edellyttäisi hallinto-oikeuden ja kaupunginhallituksen päätösten kumoamista.

Rudus Oy

on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ennen kuin kaupunki on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, Rudus Oy on tarjonnut sille mahdollisuutta kohteen vapaaehtoiseen kauppaan. Kaupunki on hylännyt tarjouksen, vaikka sen vuosia voimassa ollut maapoliittinen ohjelma on nimenomaisesti ohjeistanut sitä ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan ja etuosto-oikeuden käyttämiseen vasta tarvittaessa. Kaupunki on siten puuttunut yhtiön oikeuteen enemmän kuin on ollut välttämätöntä aiheuttaen yhtiölle tarpeetonta vahinkoa. Kaupunki on näin menetellyt hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

Kaupungingeodeetti on ennen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaa päätöstä todennut Rudus Oy:lle, että kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeutta kohdealueella. Yhtiöllä on ollut oikeus luottaa geodeetin lausuntoon. Luottaen lausuntoon yhtiö on solminut kaupan kohdealueesta myyjän kanssa. Kaupunki on kuitenkin päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan aiheuttaen vahinkoa yhtiölle. Kaupungin on näin katsottava rikkoneen hallinnon luottamuksensuojaperiaatetta.

Vaikka korkein hallinto-oikeus katsoisikin, että kaupungin kiviaineksen hyödyntämiseen liittyville motiiveille ei tule antaa merkitystä etuosto-oikeuspäätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa, tulee kutakin edellä mainittua hallinnon oikeusperiaatetta ja kuhunkin niihin liittyviä seikkoja arvioida omana kokonaisuutenaan. Mikäli yksikin periaatteista on tullut rikotuksi, tulee kaupungin katsoa syyllistyneen harkintavallan väärinkäyttöön ja etuosto-oikeuden käyttämistä tarkoittava päätös kumota. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen ja siihen, mitkä ovat Rudus Oy:n kannalta seuraukset ja vahinko siitä, että kaupunki on hylännyt tarjouksen vapaaehtoisesta kaupasta alempaan hintaan pitäessään silmällä mahdollisuuttaan saada kohteen kiviaines omistukseensa sen taloudellista hyödyntämistä varten.

Kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallitukselle etuosto-oikeuden käyttämisestä oli alun perin seuraava: ”Kh hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Lisäksi kh. kehottaa teknistä virastoa neuvottelemaan kiinteistökaupan ostajan kanssa sopimuksen kiviaineksen hyödyntämisestä.” Kokouksessa kaupunginjohtaja kuitenkin poisti esityksestään viimeisen virkkeen. Huomionarvoista on, että paikalla kokouksessa olivat kaupungingeodeetti ja kaavoituspäällikkö selostamassa asiaa, eli esittämässä, ettei niin kannata toimia. Tämä tukee Rudus Oy:n käsitystä siitä, että teknisen viraston virkamiehet katsoivat, että myös kiviaineksella oli arvoa.

Etuosto-oikeuden käytöstä Rudus Oy:lle aiheutuva vahinko ei muodostu pelkästään kohteen menettämisestä. Etuosto-oikeuden käyttö johtaa yhtiön kannalta kohonneisiin kuljetuskustannuksiin, myyntikatteen menetykseen sekä lopulta koko Kuopion alueella harjoitettavan kiviainesliiketoiminnan tyrehtymiseen eli kaiken kaikkiaan merkittäviin menetyksiin. Lisäksi on otettava huomioon, että etuostolain 15 §:n nojalla ostajalle kuuluva korvaus ei kata tällaista vahinkoa. Kaupungin päätös käyttää etuosto-oikeutta kohdealueella merkitsee siten voimakkaampaa puuttumista Rudus Oy:n oikeuksiin kuin perustuslakivaliokunta on etuostolain muuttamista koskevassa lausunnossaan 15/2005 vp katsonut sallituksi. Näin ollen päätös johtaa Rudus Oy:n perustuslailla turvatun omaisuuden suojan rikkoutumiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

Kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä pääasiaratkaisua että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osiltaan ja päätöksessä mainittujen oikeusohjeiden lisäksi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin 2. virke ja 2 momentti sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Koska valitus hylätään ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti, Rudus Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä, Sakari Vanhala ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

---

[SV]

I förköpslagens 1 § bestäms när förköpsrätt föreligger och i lagens 5 och 6 § hur denna rätt är begränsad. Förköpsrätten är ett lagstadgat markpolitiskt instrument, som ger kommunen rätt att under de förutsättningar och med de begränsningar om vilka bestäms i nämnda lag lösa in en fastighet genom att träda i stället för den som enligt köpebrevet är köpare. Bedömningen av om förköpsrätten med hänsyn till proportionalitetsprincipen fick utövas kunde med beaktande av det nyss anförda inte baseras på överväganden om storleken av det belopp som fastighetsköparen eventuellt gick miste om och kommunens möjligheter att förvärva området på annat sätt än genom förköp.

Förköpslagen 1, 5 och 6 §

Förvaltningslagen 6 §