Court rejects tax exemption for farm land sale when seller stopped farming over a decade prior.

A:n puolisot olivat viljelleet yli 10 vuoden ajan omistamaansa maatilaa. He olivat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995, minkä jälkeen pellot oli vuokrattu ulkopuoliselle viljelijälle. Pellosta saatu vuokratulo oli verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaan. Vuonna 2004 maatilasta oli tehty sukupolvenvaihdosluovutus, jossa ostajina olivat A:n puolisoiden tytär ja hänen aviopuolisonsa. Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan säännöstä luovutusvoiton verovapaudesta voitiin pellon osalta soveltaa. Säännös ei edellyttänyt, että luovuttajan on harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta. Korkein hallinto-oikeus ei Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Verovuosi 2004.

Tuloverolaki 48 § 1 momentti 3 kohta

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeuden päätös 15.5.2008 nro 08/0293/3

Asian aikaisemmat vaiheet

Toimitettaessa verotusta

verovuodelta 2004 A:n puolisoiden on todettu luovuttaneen omistamansa maatilan tyttärelleen ja hänen aviopuolisolle. Maatalouden veroilmoituksen mukaan tilalta oli kertynyt maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettua vuokratuloa pellosta ja kalustosta. Kauppahinnan todettiin jakautuvan luovutusvoittoa koskevan laskelman mukaan lähinnä asuinrakennuksen rakennuspaikkoineen, metsän ja pellon osalle. Näistä ulkopuoliselle vuokrattuna olevan pellon osalta on katsottu syntyvän veronalaista luovutusvoittoa muun osan ollessa verovapaata sukupolvenvaihdosluovutuksena tai oman asunnon luovutuksena. Luovutusvoitoksi on katsottu kummankin A:n puolison osalta erikseen 16 295 euroa.

Lounais-Suomen verotuksen oikaisulautakunta

on 19.4.2007 antamallaan päätöksellä hyväksyen A:n puolisoiden oikaisuvaatimuksen poistanut luovutusvoiton verotuksen peltojen osalta.

Oikaisulautakunta on perusteluinaan lausunut, että luovutusvoiton huojennussäännöksessä ei edellytetä ostajan jatkavan toimintaa. Edellytyksenä on lähtökohtaisesti, että luovutushetkellä luopuja harjoittaa maa- tai metsätaloutta. Toimintaa on tullut verottaa maa- ja metsätalouden harjoittamisena. A:n puolisot ovat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995. Kauppakirjassa, joka on laadittu 17.12.2004, on todettu kiinteistöjen viljelysmaiden olevan edelleen vuokrattuna. Vuokratulo on verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Lounais-Suomen veroviraston ja H:n kaupungin määräämä veroasiamies

on valituksessaan vaatinut, että verotuksen oikaisulautakunnan päätös kumotaan ja toimitetut verotukset saatetaan voimaan siltä osin kuin kysymys on ollut peltomaan luovutuksesta.

Turun hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt veroasiamiehen verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Perustelut:

A:n puolisot ovat viljelleet yli 10 vuoden ajan omistamiaan maatalouskiinteistöjä. A:n puolisot ovat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995, minkä jälkeen pellot on vuokrattu ulkopuoliselle viljelijälle. Pellosta saatu vuokratulo on verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaisesti. Vuonna 2004 maatiloista on tehty sukupolvenvaihdosluovutus, jossa ostajina ovat olleet A:n puolisoiden tytär ja hänen aviopuolisonsa. Tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen myyntivoiton verovapaus ei edellytä, että luovuttajan on harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut luovutusvoiton verotuksen saattamista voimaan.

A:n puolisot ovat lopettaneet maatalouden harjoittamisen vuonna 1995. He ovat tuolloin vuokranneet maatilansa pellot ulkopuoliselle henkilölle. Maatila on myyty A:n puolisoiden tyttärelle ja tämän aviopuolisolle vasta vuoden 2004 joulukuussa. Vaikka A:n puolisoiden pellosta samoin kuin kuivurista saama vuokratulo on verotettu maatilatalouden tuloverolain nojalla maatalouden tulona, kyse ei enää ole ollut maatalouden harjoittamisesta. Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisen edellytykset eivät ole täyttyneet.

Hallinto-oikeus on päätöksessään tulkinnut, ettei mainittu säännös edellytä aktiivista maatalouden harjoittamista juuri ennen luovutusta. Hallinto-oikeuden käsitykseen pohjautuen myyjän milloin tahansa menneisyydessä harjoittama oma viljelystoiminta olisi siten ilmeisesti riittävä peruste luovutusvoiton verovapauteen myös peltojen osalta. Tätä tulkintaa on pidettävä virheellisenä.

A:n puolisot ovat omistaneet koko maatilan sukupolvenvaihdosluovutukseen asti. Heitä on verotettu luovutukseen asti peltojen vuokrauksesta maatilatalouden tuloverolain säännösten mukaisesti. Lisäksi ovat harjoittaneet kuivurilla rahtikuivausta. Sukupolvenvaihdosluovutukseen oli siten sovellettava tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan säännöstä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on vastaselityksessään todennut, että luovutusvoiton verovapaussäännöksiä tulee tulkita siten, ettei maatilakaupasta saatu voitto voi olla verovapaata, kun myyjien oman viljelystoiminnan lopettamisesta on kulunut huomattavan pitkä aika ennen kaupan toteutumista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut:

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Irma Telivuo, Matti Halén, Eila Rother ja Hannele Ranta-Lassila. Asian esittelijä Kari Honkala.

---

[SV]

Makarna A hade under mer än tio års tid odlat en gård som de ägde. De hade själva upphört att bedriva gårdsbruk år 1995, varefter åkrarna hade arrenderats ut till en utomstående jordbrukare. Arrendeinkomsten av åkrarna hade beskattats i enlighet med inkomstskattelagen för gårdsbruk. År 2004 hade en överlåtelse i generationsväxlingssyfte genomförts så, att makarnas dotter och hennes make hade köpt gårdsbruket. Förvaltningsdomstolen ansåg att bestämmelsen om skattefrihet i 48 § 1 mom. 3 punkten i inkomstskattelagen kunde tillämpas beträffande åkern. Bestämmelsen förutsatte inte att överlåtaren strax före överlåtelsen aktivt skulle bedriva gårdsbruk. Enheten för bevakning av skattetagarnas rätt överklagade beslutet. Högsta förvaltningsdomstolen ändrade inte förvaltningsdomstolens beslut. Skatteåret 2004.

Inkomstskattelagen 48 § 1 mom. 3 punkten