Supreme Administrative Court allows appeal regarding tax status of non-material damages in wrongful termination settlement.

Irtisanottu työntekijä A ja hänen työnantajansa olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan A:lle suoritettiin työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena 6 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä 16 800 euroa ja lisäksi aineettomana korvauksena 16 800 euroa. Aineettoman vahingon korvaustakin pidettiin veronalaisen palkkatulon sijaan saatuna tulona eikä verovapaana vahingonkorvauksena. Verovuosi 2006. Äänestys 3-2.

Ennakkoperintälaki 13 §

Tuloverolaki 29 § 1 momentti ja 61 § 2 momentti

Tuloverolaki 78 §

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Verovirasto

on päätöksellään 6.11.2006 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen, jossa oli vaadittu A:lle perusteettoman irtisanomisen yhteydessä maksetun 16800 euron katsomista verovapaaksi tuloksi ennakkoperintää verovuodelta 2006 toimitettaessa.

Perusteluissa verovirasto on todennut, että X Oyj on irtisanonut A:n 1.8.1999 alkaneen työsuhteen päättyväksi 9.12.2003. A on riitauttanut irtisanomisen ja nostanut asiassa kanteen yhtiötä vastaan käräjäoikeudessa. Kanteessa oli vaadittu korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä 77 000 euroa tai korvausta takaisinottovelvoitteen laiminlyömisestä 53 000 euroa korkoineen sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista 2 000 euroa.

Oikeudenkäynnin päättämiseksi osapuolet ovat sopineet, että A:lle maksetaan työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena palkkaetujen menettämisestä kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaavana 16 800 euroa ja aineettomana korvauksena niin ikään 16 800 euroa. A:n tapauksessa aineettoman korvauksen perusteena on ollut työsopimuksen lainvastainen päättäminen, työnantajan lakiin perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkominen, työnantajan menettelytavat irtisanomistilanteessa ja takaisinottovelvollisuuden noudattamista selvitettäessä sekä työnantajan piittaamattomuus noudattaa työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n tarkoittama X Oyj:n Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus on 6 000 euroa. Tämä määrä on vähennetty palkkaetujen menetyksestä kohdistuvaan osaan.

Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. A:n irtisanomisen yhteydessä on sovittu sekä palkkaetujen menettämisestä maksettavasta korvauksesta että perusteettoman irtisanomisen perusteella maksettavasta aineettomasta korvauksesta. Tällaisista korvauksista osapuolet voivat sopia keskenään. A:n saamaan aineettomaan korvaukseen ei sovellu tuloverolaissa luetellut verovapaat vahingonkorvaukset. Vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Kun aineeton korvaus on saatu työsuhteen perusteella, on korvausta pidettävä A:n veronalaisena palkkatulona. Siitä on toimitettava ennakonpidätys verokorttimääräysten mukaisesti.

A

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että verovapaus myönnetään sovintosopimuksen mukaiselle aineettomalle korvaukselle. A:n tekemässä sopimuksessa palkanmenetyksestä maksettu korvaus ja aineeton korvaus on määritetty erikseen.

Veroasiamies

on antanut vastineen ja

A

vastaselityksen.

Hallinto-oikeus

on hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tosiseikat

X Oyj on irtisanonut A:n työsuhteen päättyväksi kahden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 9.12.2003. A on riitauttanut irtisanomisen ja nostanut asiassa kanteen työnantajayhtiötä vastaan. Kanteessa on vaadittu korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä 77 000 euroa tai korvausta takaisinottovelvoitteen laiminlyömisestä 53 000 euroa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista. Osapuolet ovat 14.3.2006 tehdyllä sopimuksella sopineet, että A:lle maksetaan työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena palkkaetujen menettämisestä kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä ja aineettomana korvauksena sama määrä. Kun A on saanut työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kuuden kuukauden ajalta työttömyyspäivärahaa, palkkaetujen menetykseen kohdistuvasta osasta on tehty työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen 6 000 euron määräinen vähennys.

Sovellettavat säännökset ja muut oikeuslähteet

Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä tuossa laissa säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Saman lain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Tuloverolain 78 §:n mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä.

Hallinto-oikeuden johtopäätös

Kun A:n entiseltä työnantajaltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä saama, työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukainen korvaus liittyy olennaisesti työsuhteeseen ja kun otetaan huomioon edellä mainituista korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä ilmenevät seikat, korvaus on voitu ennakkoperintää toimitettaessa ottaa kokonaisuudessaan huomioon työsuhteen perusteella saatuna veronalaisen tulon sijaan tulevana korvauksena myös tällaisessa tapauksessa, jossa työnantajan ja entisen työntekijän tekemässä sopimuksessa on eritelty menetetyistä palkkaeduista maksettavan korvauksen osuus ja muun korvauksen osuus.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ennakkoperintälaki 3 ja 13 §

Tuloverolaki 29 § 1 momentti, 61 § 2 momentti ja 78 §

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 ja 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastineen ja

A

vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntäen valitusluvan tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut:

Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä tuossa laissa säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Saman lain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus. Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Tuloverolain 78 §:n mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Eila Rother ja Hannele Ranta-Lassila. Asian esittelijä Marjo Snellman.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Eila Rotherin äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Olof Olsson yhtyi:

"Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. X Oyj on 9.10.2003 irtisanonut A:n työsopimuksen. A on riitauttanut irtisanomisen ja nostanut kanteen käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnin päättämiseksi X Oyj ja A ovat 14.3.2006 tehneet sovintosopimuksen. Sopimuksen mukaan X Oyj suorittaa työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena palkkaetujen menetyksestä kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaavat 16 800 euroa ja aineettomana korvauksena niin ikään 16 800 euroa eli yhteensä 33 600 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen vähennys tehdään kuuden kuukauden palkan osalta.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädetään työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta, kun työnantaja on päättänyt työsopimuksen perusteettomasti. Pykälän 2 momentin mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta suoritettava korvaus voi sisältää myös aineettoman vahingon korvausta. Silloin korvauksen määrä sisältää yhtäältä työttömyydestä työntekijälle aiheutuvien palkkaetujen menetyksen ja toisaalta muun kuin taloudellisen vahingon korvaamisen. Aineettomasta vahingosta suoritettava korvaus ei ole sellaista korvausta, joka tulee työsuhteen perusteella veronalaisen tulon sijaan vaan on tuloverolain 78 §:ssä tarkoitettu verovapaa vahingonkorvaus. A:n saamaa aineettoman vahingon korvausta ei siten ole voitu ottaa huomioon ennakkoperintää verovuodelta 2006 toimitettaessa A:n veronalaisena tulona. A:n ja X Oyj:n välisen sopimuksen mukaan X Oyj on suorittanut A:lle korvausta aineettomasta vahingosta 16 800 euroa. Ratkaisematta kuitenkin välittömästi, mikä määrä A:n saamasta korvauksesta on verovapaata vahingonkorvausta, kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja palautan asian verovirastolle asianmukaisia toimenpiteitä varten.

---

[SV]

En uppsagd arbetstagare, A, och hans arbetsgivare hade ingått ett avtal om att till A som ersättning för att arbetsförhållandet hade upphört skulle betalas ett belopp om 16 800 euro, som motsvarade A:s bruttolön för 6 månader, samt dessutom som immateriell ersättning 16 800 euro. Även ersättning för immateriell skada betraktades som inkomst som A hade fått i stället för skattepliktig löneinkomst och inte som skattefritt skadestånd. Skatteåret 2006. Omröstning 3-2.

Lagen om förskottsuppbörd 13 §

Inkomstskattelagen 29 § 1 mom.